Rakkaudesta lajiin. Jos olet ikinä ajatellut että ehkä neuloisit...

[Ja sitten tähän sananen villasta ja puuvillasta, isoita puikoista ja pienistä puikoista.

Olisiko myös aiheellista kommentoidan kahden sukan tekniikkaa.]

Muistan kun koulussa opettelimme neulomaan muistaakseni kolmannella luokalla ja langaksi annettiin ehkä noin sportin paksuista keinokuitulankaa kahdessa värissä ja sai itse päättää mitä neuloo. Minä halusin tehdä pipon missä on kaksi lettiä tupsun tilalla sillä siihen aikaan vastaavat Huskyn pipot oli kuuminta hottia. Olin ajatuksissani päättäväinen, mutta kun ajatus oli vielä aivan lapsen tasolla, niin käytännöllisyyden huomioinen uupui täysin. Jostain syystä suunnitelma meni läpi sellaisenaan ja pipon valmistuttua ei siinä teknisesti ollut moitteen sanaa mutta olihan se varsin epäkäytännöllinen. Piposta tuuli läpi humisten ja alareuna kiertyi sillä reunassa ei ollut resoria ja neuleena sileä neule. Samasta syystä pipo oli myös varsin lörppä. Värinä ensimmäisessä neuletyön näytteessä oli taivaan sininen ja imelän keltainen, mitä ihmettä sä olet nainen miettinyt. Puolustukseksi kerrottakoon että oli noin vuosi 1986.

Minulle ei siis ole jäänyt traumaa niistä koulun sukista tai mistään muustakaan neulontaan liittyvästä ja ehkä siksi innostuin neulomaan uudestaan jo noin 13-vuotiaana kun pikkusiskoni syntyi. Tein puuvillaneuletakkeja vauvalle ja mallit keksin omasta päästä. Kun vauva kasvoi isommaksi, jäi neulominen taas tauolle. Sittemmin aloitin uudestaan bellan ollessa noin vuoden ikäinen ja manasin kyllä hiljaa mielessäni, että miksi en ollut neulonut molempien raskauksien aikana vauvojen kaappeja täyteen neuleihanuuksia. Se alkusysäys aloittaa jotain uutta tulee aina jostain ja minulle se tuli Elohiiri-blogin puuvillasekoite Samos pipoista. Sellaisia tein muutamat ja samasta langasta perään neuletakin. Ajattelin että neulon vain puuvillalla, aina. Sittemmin pipoja, paitoja ja villahousuja valmistui pikkuhiljaa ja kaikkia yhdisti paksuhko lanka sekä puikot, vaikkakin neuloin myös villalla nyt. En ajatellut että voisin ikinä neuloa pienemmillä puikoilla kuin nelosilla saatika että neuloisin sukkia.

On helppo ajatella että paksummalla langalla tulee nopeasti ja vähemmällä vaivalla valmista. Marketista löytää helposti paksuhkoja lankoja kuten aikoinaan Novitan Mambo ja sittemmin vaikka Novitan Kelo, Tempo, Hile tai Isoveli. Olen neulonut kaikista edellä mainituista ja kyllähän niistä neuloo mutta kaiken rehellisyyden nimissä, neulovat minun sormeni yhtä mukavasti ja nopeasti ohuemmallakin mutta etenkin pehmeämmällä langalla. Suurin järkytys oli huomata että nykyinen 7 Veljestä lanka on jotain aivan muuta kun se oli silloin, kun olin pieni. Kaikki jotka aloittavat neulomisen sukkaparilla ja seiskaveikka kerällä ja inhoavat sen jälkeen neulomista, ovat aivan oikeassa. Vika ei ole teissä eikä neulomisessa vaan välineissä. Lanka on niin karkeaa että jopa tällaisen paljon neulovan sormi menee vereslihalla ja työ on hidasta ja epämiellyttävää koska lanka on kuin piikkilankaa. Takertuvan langan neulominen on kivuliasta sekä hidasta ja valmis tuote lähes poikkeuksetta kutittaa. Villasukka on parhaimmillaan paljaassa jalassa mutta jos jalkaan on aina kiskonut vain karkeasta villalangasta tehtyjä sukkia, en ihmettele että ajatus työntää puuvillasukka alle on vakio.  Jos lanka ei luista hyvin, tulee neulejäljestä helposti epätasaista joka varmasti ainakin aloittelevaa neulojaa harmittaa.

Etenkin, koska kyse on lähestulkoon suomen kansallislangasta, peräänkuuluttaisin tässä Novitan vastuuta ja etenkin laatustandardien tarkistamista. Minulla on jäljellä 30 vuotta vanhoja seiskaveikka sukkia joissa ei ole nyppyjä ja jotka on pehmeitä ja aivan eri maailmasta kuin nykyiset. Kotimaiselta toimijalta odottaisin enemmän; vaikka niitä lankoja varmasti menee tallaisenakin kun kauppareissulla ne on niin helppo ruokaostoksien mukaan napata ja paremmasta ei ehkä tiedetä. Neulojana tämä horjuttaa aika vahvasti luottamustani koko Novitan valikoimaan ja kynnys lähteä ostamaan ja kokeilemaan mitään merkin lankoja on iso. Ja pakkohan ei ole, Suomesta löytyy lukuisia lankamyymälöitä joissa myydään erimerkkisiä sekä erihintaisia lankoja. Lähtökohtaisesti ottaisin myös vahvasti huomioon sen, että jos johonkin laittaa niin paljon aikaa ja vaivannäköä kun käsitöihin laitetaan, niin tehdään ne sitten ainakin mahdollisimman laadukkailla ja sopivilla materiaaleilla.

Neulomiseen vaikutta toki langan lisäksi puikot ja vain kokeilemalla löytää itselle ne oikeat. Omaa mieltäni olen muuttanut jo monesti; ensin hylkäsin Prymmin puikot, sitten Novitat, jonka jälkeen neuloin vain bambupuikoilla joita ei tässä vaiheessa kahdelta ensin mainitulta merkiltä ollut saatavillakaan, joista siirryin muihin puupuikkoihin ja nyt neulon eniten teräs –tai hiilkuitupuikoilla. On tärkeää, että puikot kestävät ja lanka liukuu hyvin. Lähes kaikki langat liukuvat hyvin teräs/hiilikuitu puikoilla, jotka myös kestävät parhaiten esim. ohuella langalla neulottavia sukkia napsumatta poikki. Mutta laadukkaat langat liukuvat yhtä hyvin myös laadukkailla puu tai bambupuikoilla. Käytän nykyään lähes yksinomaan pyöröpuikkoja joissa on irrotettava kaapeli ja merkkinä on KnitPro, joka mahdollistaa kaikkien yhdistelmien (eripituiset kaapelit ja eripaksuiset puikot) yhteensopivuuden. Jos puikkoja puuttuu tai katkea, haen lisää samaa sarjaa. Jos neulejälki ei ole tasaista, suosittelen kokeilemaan KnitPron Cubics puikkoja sillä väittävät, että neliöillä puikoilla tulee helpommin tasaista jälkeä. Neliöt puikot ovat hivenen pienemmät kuin pyöreät kokomerkinnästä huolimatta eli esimerkiksi neloset vastaavat noin 3,75 kokoa. Tämä koko sopiikin erinomaisesti mm. Lang Touring sukkiin.

Ja ne sukat. Voin 99% varmuudella sanoa etten neuloisi ainoitakaan sukkia jos ne pitäisi tehdä yksi kerrallaan. Lyhykäisyydessään syy on, ettei riitä kärsivällisyys eikä aika. Sukka kerrallaan neulottaessa pitää lukea ohjetta tai laskea silmukoita/kerroksia jotta sukista tulee samanlaiset ja väitän, että sukkaparin neulominen on erikseen kun hitaampaa kuin sukkaparin neulominen samaan aikaan. Aivan yhtä helppoa tai vaikeaa sukkien neulominen on molemmilla tekniikoilla. Kun sukat neulotaan sukkapuikoilla, voi joutua hieman enemmän säätämään ettei puikot tipu tai että niiden välit tule nätisti. Pyöröpuikoilla isoin askel on uskaltaa opetella tekniikka koska ensisilmäyksellä se voi vaikuttaa todella hankalalta, jota se ei ole. Missään nimessä vaikeampaa pyöröpuikolla sukkien neulominen ei ole, vaikka perinteinen tapa onkin… perinteisempi. On sitten itsestä kiinni kumman tavan kokee miellyttävämmäksi, mutta itse ainakin kokeilisin molempia ennen lopullista valintaa.

Minä teen kaikki sukat, joulusukkia lukuun ottamatta, kärjestä varteen kaksi kerralla ja tapa vakiintui kun olin ehkä kaksi paria näin tehnyt. Olen neulonut joulusukkien lisäksi jonkun parin jalkaankin perinteisellä tekniikalla, joten sekin on tuttu vaikka lobbaankin aina toista tapaa. Sanottakoon nyt kuitenkin, että jos sukissa on useita eri lankoja/kuvioita, niin onhan se lankaviidakko aikamoinen kun tekee kaksi sukkaa kerralla mutta pienellä järjestelmällisyydellä siitä selviää. Eli laittaa saman sukan langat vaikka samaan pakastepussiin mistä ne kulkevat työlle ja tarvittaessa pyörittää auki keristä saman sukan lankoja.

Jos siis koulusukista on jäänyt neulomistraumat tai harhaluulo ettei osaa, suosittelen ostamaan vaikka Gjestalin Jannea tai Langin Touringia pari kerää ja 80 senttiset pyöröpuikot koossa 4 ja kokeilemaan jotain ihan uutta. Täältä löydät kuvitetun ohjeen joka käy suoraan hieman ohuemmalle sport paksuiselle langalle. Jos 39 koon sukat tekee nelosilla ja niihin sopivalla langalla, kuten Touring tai Janne, on sopiva silmukkamäärä ainakin minulla 48 silmukkaa. Kun sukkia tekee enemmän, kannattaa ohjetta muokata omaan tai saajan jalkaan sopivaksi. Taidan nykyisin tehdä monesti puolet varpaiden lisäyksistä joka kierros ja puolet joka toinen kerros ja kiilakavennukset jalan päällä hieman saajan jalan mukaan. Tämä neulominen ei ole niin kiveenhakattua kuin ohjeista voisikuvitella.

Nythän on käynyt niin, että tällä hetkellä vaikuttaa vahvasti siltä että lempilankani on Malabrigon sock, eli se niistä puuvillalangoista. Tätä, näissäkin kuvissa useassa värissä näkyvää lankaa työstetään 2-3 puikoilla joten varsin ohuestakin langasta on kyse. Lanka on tiukkakierteinen eli sitä on helppo ja nopea neuloa ja se on pehmeää. Se ei kutita jalassa eikä otsalla. Koska se on käsinvärjättyä merinovillaa, on se myös huomattavasti hinnakkaampaa kuin perus markettilanka. Mutta tiedättekö että sinä 100 gramman vyyhdissä on 400 metriä lankaa ja sillä neuloo jo aika paljon. Tällä hetkellä yritän aktiivisesti neuloa lankavarastoa pois ja toivon mukaan tulevaisuudessa tehdä lankahankintojani hieman isommalla tietoisuudella ja ainakin mahdollisuuksia on paljon enemmän. Toisin sanoen olen joutunut syömään kaikki sanani ohuista puikoista, liian pitkistä sormista, ohuista langoista ja paksuista puikoista

Summa summarum, eri töihin käy eri välineet ja tekniikat ja pitäisi ennakkoluulottomasti kokeilla uutta. Ja heti tämän jälkeen totean että kyllä se kynnys on aikamoinen ainakin ostaa uusia lankoja mutta ei mahdoton. Olenhan juuri tilannut TitiTyystä aivan summamutikassa 1,1 kiloa Rowanin Pure Wool Worsted:ia. Päädyin lankaan siksi, että haluan tehdä itselleni pihavillatakin ja on aika vaikea löytää paksuhkoa konepestävää villalankaa 100 g kerissä ja vieläpä hyvällä värikartalla. Tässä langassa mätsää kaikki paitsi ettei minulla ole mitään käsitystä millaista sitä on neuloa, mutta nyt kokeillaan!

... Ja se hyvä sukkalanka? Itse neulon 99% sukista Langin Touring lankasta. Se on hieman kalliimpaa kuin seiskaveikka mutta laatueron huomaa jo neuloessa. Gjestalin Janne on toinen sukkalanka jota käytän tästä paksuudesta ja siinäkin on laaja värikartta. Lanka on myös edullista ja usein mm. Lankamaailmassa tarjouksessa. Se on hivenen karkeampaa kuin Touring mutta itse monesti käytän Touringia perusvärinä ja Jannea raidoittamiseen/kuviointiin. Jos haluaa vähän spessummat sukat, niin suosittelen ehdottomasti Louhittaren Luolan Väinämöinen Sport - lankaa. Valitsemalla Suomessa käsin värjättyä lankaa saat yksilölliset sukat ja tuet samalla suomalaista käsityöläisyyttä.