Raportti: Juostiin taas.

Kirjaimellisesti.

17:30 piti olla Jonylla.

Vaan ei melkein oltu.

Seisottiin Kansakoulunkadulla

autojonossa kello 17:24.

Laitettiin sitten juoksuksi,

minä ja pomppu.

Salon Jony

on parturi-kampaamo manskulla.

Tai oikeastaan Jony on stailisti.

Tai oikeastaan,

taikuri.

Suosittelen.

Me mentiin sinne koska

pomppu on vähän kasvatellut.

Hyvää materiaalia työstettäväksi.

*taikaa*

******

Ja pari päivää on ollut testissä NS:n toppis likalla.

pompulle tulee samanlainen, mustana.

Se on nyt tuolla, vielä tulossa, mutta maassa jo.

Tosi kiva, siis tosi.

Tosi karkki, ihanat resorit.

♥

Tämä viikko on ollut aikamoinen,

vaikka isikin on ollut täällä.

Ihan järjettömästi 

kaikkea extraa.

Sellaista puokkoilua.

Aika uupunut fiilis

mutta onneksi jo melkein

perjantai.

Ja arvonnan voittajakin on löytynyt!

Pupumetsä kommentilla

"Ihana blogi ja kaunis pipo. Haluan osallistua arvontaan."

O N N E A

Ja kiitos kaikille osallistujille, ihan huimasti teitä oli!

Laitatko Pupumetsä meiliä osoitteeseen

exanana (ät) gmail.com, kiitos.

Keikutellaan viikonloppua kohti!

Ps. kuvat on ihan outoja

ja blogger temppuilee.

Kommenteissa ja

postauksissa.

Takkuista on.

Kirpeyttä ilmassa.

Sain tunnustuksen
Ninalta, kiitos ♥

Pidän blogistasi,

lisäsin listaan.

Ja syksy tuli.

Lehdet tippuu,

ei tarpeeksi nopeasti.

Haluaisin kuvausreissulle.

Padmé haravoi oman kasan

missä hyppiä.

Käyhän se toki niinkin.

Vein ne reikäiset Kapp Ahlin housut takaisin.

Myyjä sanoi ettei vastaavia ole enää missään, ei tietenkään ole.

Ne ostetaan keväällä koska syksyllä ei niitä tule kauppoihin.

Enkä olisi samanlaisia enää halunnutkaan, luotto meni.

Otin rahat ja menin Po.pille.

Jossain keskustelltiin fleecehuppareista.

Milloin niitä käytetään?

Käytetäänkö teillä - meillä käytetään.

Juuri syksyn kirpeinä päivinä,

kun ei sada.

Ihania värejä ja varjoja tulossa.

Kirpeyttä ja nenän päästä nipistävää pakkasta.

Neulonnatkin on aloitettu,

aikaa on vain todella vähän.

Ihana yporquén laukku on Kuopuksesta!

***

Arjen säteitä.

Meidänkin syksyssä on lilaa.

Huomaatteko.

Eilen oli megamagee päivä.

Oli lämmin, oli aurinkoa.

Oli koko päivä aikaa

ei mihinkään ja kaikkeen.

Skippasin siivoukset, pyykinpesut,

skippasin nipottamisen ja miettimisen.

Me mentiin ulos.

Mentiin laruun puistoon, pitkästä aikaa.

Pelattiin sählyä ja pesistä.

Syötiin hiekkaruokaa ja hiekkakakkuja.

Käytiin Kaivarissakin,

mutta ne oli vieny meidän jätskikioskit pois.

Haettiin pizzaa, namia ja leffat.

Haettiin litra jädeä.

Ei tehty yhtään mitään asiaa koko päivänä.

Aivan mieletöntä!

Ei ollut kiire.

Mihinkään.

Oli aikaa odotella jos suututti,

oli aikaa odotella aarteita.

Oli aikaa ajan päälle.

♥ Aurinkoista viikkoa ♥

Älä muuta kaavaa.

Olen saanut

aivan käsittämättömän

määrän osallistuja arvontaan.

Siellä joukossa on aivan mahtavia kommentteja

hyvä mielen

piristyksen

ja kauneuden sanoja.

Aivan kuten edellisessäkin.

(Ja palaan niihin vielä hiemanmyöhemmin)

Kiitos.

Muistin taas miksi

tämä paikka on minulle niin mieleinen.

Te teette sen, osana minun arkeani.

En edes sanoilla osaa

sanoa,

miten mukava täällä on olla.

♥

Ja sitten arkeen,

siihen perus.

Likalla oli se Wheatin setti nyt syksyksi.

Se on kestänyt erinomaisesti

mutta vetoketju lakkaa toimimasta kun on hiekkainen.

Takki puhdistuu hyvin, housuissakaan ei näy kulumaa.

Mutta päiväkodissa on oltava takki joka

aukeaa ja sulkeutuu hyvin.

Varalla oli Lindexin softis ja Kappa Ahlin vk-housut.

Housut vien takaisin tänään kauppaan.

Niitä on käytetty viikon päivät päiväkodissa:

lahkeet ont aivan täynnä pieniä reikiä.

Kosteussuojateippi rikkoo ulkokankaan sisäpuolelta päin.

Ei enää kapparia meille.

Tuntuu hieman nyt siltä,

että jatkossa kaikki perusulkoilusetit

tulee meille merkiltä,

josta toistaiseksi olen kuullut ja kokenut vain hyvää.

On pop kun kamat kestää koko kauden,

arvostan.

Pipoja ja hanskoja on.

Kaikki käyttää kaikkia ristiin.

Ottaa vain kaapista,

ihan taatusti löytyy joka asuun sopiva väritys.

Ei minulla olisikaan aikaa juosta pitkin kauppoja,

etsimässä aina oikean värisiä siihen uuteen settiin.

Ostan jos näen mieleisen

(tätä tapahtuu harvoin)

ja

laitan sinne muiden joukkoon laatikkoon.

tämä toimii.

Kevääksi olin ostanut Po.pin housut ja

nyt huomasin että nätti pinkki takki oli ilmestynyt.

Ostin sen seuraksi.

Kevääksi.

2011.

Mutta nyt 

,en tiedä.

Hieman reilut nämä on mutta ehkä menevät päiväkotiin jo nyt.

Haalarille tuolla on aivan liian lämmin.

Tähän minulla ei ole Po.pin fleeceä,

katson sitten alesta.

Molo Kidsin tumppuset käyvät oikein mainiosti.

Väritkin mätsäilee ♥

Me lähdetään nyt

kaikki yhdessä ulkoilemaan.

Aurinkoista lauantaita!

Perjantai on valoa tunnelin päässä.

Kello soi 06:00: torkku.
"Kulta, köllötellään ihan hetki vielä"
Pakko pakko pakko.
Ylös, KAHVIA, silmät auki.
Vaatteet, "muruset, pukekaa päälle".
Ruokaa, suihku.
"pomppu, hauskaa koulupäivää ja aja varovasti".
Tule telma, mennään päiväkotiin.
"Päiväkoti kivaa!"  

Työmatkalla 101 tietyötä.
Kukaan ei välitä alueiden nopeusrajoituksista
ja se takana oleva auto liimautuu puskuriin kiinni,
ajan liian vähän ylinopeutta.
Renkaatkin on luvattoman huonot, ne pitääkin uusia. 

Lähempänä työpaikkaa muistan taas,
katsoa ympärilleni.
Mieletön aamu-usva, kaksi kaunista hevosta niityllä.
Täällä on jo paljon punertavampaa ja kellertävämpää kun kotipihalla.
Tekisi mieli päästä ulos kameran kanssa.
Ne sanoivat että tänään on yhtä pitkä päivä ja yö.
Huomenna päivä lyhenee, kevääseen asti.
Näenköhän valoa enää ollenkaan moneen kuukauteen. 

Töiden jälkeen on kiire.
Vähät minuutit, haluan lapset nopeasti kotiin.
Kotona voi huokaista, otetaan kuppi kahvia.
Hetkeen ei ole hoppu.
Ja sen jälkeen, yleensä on.
Pakko karsia: tänään en siivoa, en vie roskia.
Tänään suljen silmäni, en näe kaaosta.
Kai joskus pitää olla kaaos, että osaa arvostaa siisteyttä.
Tänään käydään kaupassa:
Reklamoin paidasta, ei ole vastaavaa tilalle,
uuden varaan toisaalle.
Menen hakemaan takkia, ei ole kokoa,
varaan senkin toisaalle.
Se tarkoittaa että huomennakin juostaan.
Hieman nyt tökkii.
Ostetaan ruokakaupasta ihan pakolliset vain. 

Äiti lupasi vahtia lapsia hetken,
menen isäni kanssa vielä tapaamiseen.
Kello 21 olen kotona, lapset nukkuu.
Mietin.
Miten käyttäisin yhden tunnin; on tunti aikaa. 

Minusta on tullut ihminen joka odottaa perjantaita.
Perjantaina tulee isi.
Perjantaina alkaa aika.
k a k s i  päivää omaa aikaa. 

Perjantai on valoa tunnelin päässä.

Ne viikot menee vaan.
Ennen jätin asioita hoitamatta ja hoidimme ne kun isi tulee.
En voi tehdä enää niin, isi on liikaa poissa
Muuten kaikki se aika menisi "turhuuksiin" kun isi on. 

Nyt pitää olla luova ja sirotella.
Nyt pitää tehdä aikaa tyhjästä, nyt pitää elää hetkessä.
Ei saa sanoa lapsella että odota hetki, en nyt ehdi.
Pitää olla se sekunti pysähtyä ja kysyä mitä asiaa hänellä on.
Kiire on aikuisen.
Lapsilla ei ole kiirettä. 

Hyvää Perjantaita kaikille!

Arvotaan Lauranen

Vain yksi.

Olen pahoillani

etten ehdi nyt tehdä enempää.

Halusin kuitenkin teitä kiittää.

Kommenteista ja läsnäolosta.

Kiitos ♥

Pipo on noin 2-5 vuotiaalle sopiva.

Tässä noin 52 cm päässä.

Arvontaan osallistut jättämällä kommentin.

Rekisteröityneenä tai anonyymina,

nimimerkin täytyy kuitenkin olla yksilöllinen.

Arvonta päättyy 26.9.2010.

Arkena kello 16:30.

Eteisessä,
iso kasa hiekkaa.

Likaiset sukat.

Väsy.

Nälkä.

Ilo.

Omat lelut,

legot!

Aina jäde.

Muutama tunti

aikaa.

Päiväkoti kivaa!

Mutta kotona

on ihana olla.

Niitä tunteja

on vain niin vähän.

Päivitän viikonlopun aikana

ex - ananaa

Lauranen ja ihan itte.

On kyllä oikeesti
maailman käytännöllisin väri.
Sehän käy minkä vaan kanssa,
harmaankin.
Ja kukapa ei rakastaisi harmaata
vaaleanpunaista
ja etenkin
harmaata vaaleanpunaisen kanssa.

Tein tokaan siis tupsun.
Ihan vain siksi että saan siihen harmaata.
Hain myös harmaata vuorikangasta,
trikoota ja fleeceä.

Ohje on täällä.
Tai siis se alkuperäinen,
Laura.
Otin siitä alun,
jätin resorit pois,
tein läpät erilailla, nauhat
ja
toiseen *tähän vaaleanpunaiseen*
muuttelin läpät vielä pyöreämmäksi.
Ihan fiilispohjalta.
Nämä on sitten vaikka Laurasia.

Jatkan muokkailua.
Nyt kun tajusin että pipotkin voi tehdä ylhäältä alas,
ihan huippua!
pomppu tilasikin jo omansa.

Viikonjatkoa ♥

3 vuotta sitten,

oli kiire.

Oli saatava ne sapluunat.

hetitässänyt

Kolme vuotta sitten.

Olen tainnut aiemminkin todeta,

hiljaa hyvä tulee.

Mietin mitä siihen tulisi.

Ehdotin sanaa "family",

siinä ympärillähän me pyöritään.

Ei käynyt miehelle.

Sain idean,

laitetaan siihen mikä se on.

Se on hormi,

meillä ei vain ole siinä takkaa.

3 päivää sitten.

Olin etsimässä niitä kollareita.

Vahingossa löysin jotain

mitä olen ehtinyt melkein kolme vuotta.

taskutpalmikoitajahuppu

Täydellinen.

Tietysti harmaa.

Se on Hilfiger Denim, Stockalta.

Neuleita ja harmautta.

Tervetuloa syksy !

Ajankohtaista.

Päähän sattuu,
olen ollut tänään sairaslomalla
hiljaisuudessa ja hämärässä.
Särkyä tutkitaan kyllä,
MRI takana, ensi viikolla
lääkärille.
Jo kuukausia on särky mennyt ja tullut,

tai oikeastaan ollut,
välillä vaan tullut enemmän.
En usko että mitään vakavampaa on,
en usko.

H&M:llä oli kivoja tyllihameita, ei sellaisia liian tyllejä.

Juuri sopivasti.

How to Kissa a Frog

on yksi lempparimerkeistäni,

pidän pienistä yksityiskohdista, kuten taskuista.

Mukavan klassista, selkeää ja pehmeää.

Nextiltä löytyy kivasti aplikoituja vaatteita,

niitä etsitään jokaisesta mallistosta.

"Äiti, kato pupu -inana!"

Stadiumia en ikinä muista ajatella kauppana,

josta saa lastenvaatteita.

Mutta saahan sieltä.

Olin etsimässä itselleni kollareita sunnuntaina

kun ostinkin luomupuuvillaiset leggarit likalle

ja

pompulle talveksi pipon.

Tuosta voikin vähän päätellä pompun toppien väritystä.

Tuollaiset pipot ja lippikset tuntuvat olevan nyt se

"musta-juttu" koululaisten keskuudessa.

"Ja hei sen pitää olla niinku aito!"

Talvikenkiä ei pitänyt hankkia vielä,

mutku...

Katsoin Viikkarin mallit, oli aika tympeitä.

Cittarissa osui silmiin Reimat.

(jep, se merkki joka on vähän boikotissa)

Joku ajoi hiplaamaan ja tosiaan kannatti.

Nämähän on kevyet ja pohjatkin taipuu.

Juostiin hetki ympäri kauppaa, ensin toisella kengällä vain,

sitten molemmilla. Ei se halunnut niitä pois.

"Kato äiti - näin!"

Matkalla pakastealtaalle

likipitäen törmäsiin koriin jossa oli kesän kenkiä vitosella.

Hei! Meidän juhlakenkäongelma on ratkaistu.

Ne oli kuulema "inanat" ja se on 3-vuotiaalta selkeä ostopäätös.

En osannut päättää joten otin mustat sekä valkoiset.

Menemme häihin ensi viikonloppuna ja onhan tässä joulutkin tulossa.

Ja c'moon, vitosella.

Pipoaikakin koputtelee jo.

Vielä mennään trikoolla mutta saas nähdä kuinka kauan.

Aloitin jo,

tein harmaan ja nyt teen vaaleanpunaista.

Näistä lisää vielä, ennen kun lumi sataa maahan.

♥ Oikein hyvää viikkoa kaikille ♥

Pst, ex-ananaan tulossa kenkiä,

viimeistään loppuviikosta.