31.3.2009

Löydä sisäinen petosi.

27.3.2008


Mikäli olet menossa Hulluille.
Minä olen.

29.3.2009

Huutonet show.


Jessus, on tässä hommaa.
No, pikkuhiljaa.


Laitamme pieniä vaatteita myyntiin huutonettiin
ja toivomme saavamme lisää tilaa.
*klik klik*

280309

Myös me.




Osallistuimme.

28.3.2009

Bisi-Perjantai



Perjantai käynnistyi ovikellon pimpotuksella, postinjakajallamme oli taas paketteja meille. Ja voi ihanuus! Salaisen ystävän paketti saapui, kaunis huopainen pikkukassi jossa oli sisällä täydellinen pääsiäispaketti: munia ja siemeniä sekä kaunis kortti. Tyttö saikin kunnian syödä ensimmäisen suklaamunan elämässään ja kyllä tuntui siitä nauttivan. Seuraavan kerran suklaata sitten vuoden päästä taas ;) Kiitos Sinulle, salainen ystäväni.




Samalla tartuin Hullut Päivät-kuvastoon. Hienoinen pettymys oli että siellä tuntuu olevan samat tuotteet joka kevät, ainoastaan värit vaihtuvat. Listasin muutamia hyväksi havaittuja hankintoja kunnes lähdimme hoitamaan asioita. Ensimmäisenä päämääränä oli Uudenmaankadulla sijaitseva Punavuoren Peikko josta olin bongannyt tähdekkäälle tytöllemme täydelliset See Kai Run:in sandaalit kevään juhliin.



Ilmeisesti hieman ennenaikasisesti innostuimme kokeilemaan kevään kuravehkeitä, sillä tänään on satanut lunta koko päivän. No ehkä nuo tuosta sulavat ja pääsemme pulikoimaan uusissa kuriksissa ja suorittamaan tuikitärkeää käyttötestiä :)


27.3.2009

Viidet messut yhdellä lipulla.


***
Helsingin messukeskuksessa on parhaillaan viidet messut yhdellä lipulla. Kevätpuutarha 09, Oma Mökki 09, Oma Koti 09, Asuntomarkkinat 09 sekä Sisusta! 09. Me pyörähdimme messuilla torstaina ja tässä muutama räpsy.

***














27.3.2008


Haastan kaikki mukaan laittamaan kuva joka on otettu vuosi sitten samana päivänä.

25.3.2009

Helsinki, mitattu klo 17:33: +1,7°C, poutaa.



Tätä se nyt on.










Ja tätä me odotamme.





Ettekö tekin?

24.3.2009

"Anteeksi, saanko kuvata rättihyllyänne?"



Eiring on pieni keittiö sekä kauppa Etelä-Helsingissä.
En todellakaan ole mikään keittiöihme joten joku muu syy täytyy olla visiittiini tässä ihastuttavassa pienessä puodissa.
Ja onkin....



Rätit.
Tästä puodista saa maailman parhaita tiskirättejä.
Superlatiivien käyttöä mainoksissa tulisi välttää, onneksi tämä ei ole mainos.

Meillä on ollut tälläinen käsintehty suomalainen tiskirätti käytössä jo noin puolenvuoden ajan ja edelleen se toimii, on ehjä eikä haise. Mielestäni se jopa paranee vanhetessaan. Nyt hain lisää rättejä sillä kaipasin piristystä harmauteen -ja näistä räteistä niitä värejä löytyy.







Ja niillä kaikilla väreillä on aivan ihastuttavat pikkunimet :)

***
Tiskirätit maksavat muistaakseni 4 euroa kappale ja kympillä saa kolme.
Rätit voi pestä tiskarissa.

23.3.2009

Tunnustus.

Iik!
Hypin hetken tasajalkaa olkkarin lattialla
käsiä pyöritellen.


Suurempaa kunnianosoitusta ei voi saadakkaan
kuin kauniit kommentit tai
tunnustus blogiystävältä.
Tämän tunnustuksen minulle antoi
mizyéna
jonka blogi on täynnä fantastisia kuvia ja ihania pienia tarinoita.
Kiitos mizyéna.

22.3.2009

Lapsia on ihana kuvata.

Pienten lasten kohdalla on ehkä enemmän kyse oivalluksista ja ilmeistä, isommista halutaan muistoja eri tilanteissa. Nykyään on helppo välittää informaatiota lapsen kasvusta kaukaisillekin sukulaisille internetin välityksellä eri kuvapalveluiden kautta. Aikoinaan kuvat otettiin, ne kehitettiin ja sitten ne makasivat hyllyssä -kunnes viaton sukulainen joutui väijytykseen ja "pääsi" selailemaan kuvia koko illaksi kylään.

Helppoja kuvattavia ovat vauvat ja taaperot, leikki-ikäisetkin vielä menevät mutta 7-vuotiaat pojat ovat aivan mahdottomia. Meillä lapset ovat tottuneet kameraan, etenkin esikoinen on ollut ihana kuvatava sillä hän hymyilee usein ja kauniisti -tähän asti. Nykyään hän vääntää naamansa mitä erikoisempiin irvistyksiin joita en niin innoissani haluaisi kameraan tallentaa, enää niiden 10 ensimmäisen hauskan jälkeen. Kuopuksen kohdalla vielä kyse on enemmän niiden tilanteiden tallentamisesta, joka sopii hyvin molemmille sillä tyttö ei ole lähellekään niin hymyilevää sorttia kuin veljensä. Onneksi joskus vahingossa poika unohtaa irvistää.


Muutama sananen kenkuleista ja yksilöistä.

Kuinka kaikki nauttivatkaan kenkäkaupassa vietetystä ajasta lapsen kanssa!
Hyvällä tuurilla lapsella on jo ollut muutenkin känkkispäivä, nälkä on, talvikamineet päällä ja mikään ei ole hyvin. Sitten sovitellaan kymmeniä eri kenkiä... lapsi sanoo jo ihan mitä vaan että pääsee kaupasta ulos, mies nököttää sivussa eikä voi auttaamitenkään läkähtymäisillään olevaa äitiä ja äiti on valmis jättämään koko leikin sikseen ja ostamaan 4 numeroa liian isot kumpparit joita voi käyttää vuoden ympäri seuraavat 4 vuotta -kunhan ei vain ikinä enää tarvitse etsiä sopivia kenkiä.

Toivottavasti se ei kenelläkään mene näin!

Joskus minulta on ystävät kysyneet vinkkejä kenkien ostoon. Kun olen kertonut pääpiirteissään mistä niitä saa ja mitkä ovat meillä olleet laadukkaita merkkejä, en ikinä unohda kertoa miten kaupassakäynnistä saa hivenen siedettävämpää pienellä ennakoinnilla:

1. Syökää ennen ostosreissua.
2. Kertokaa lapselle mitä ollaan tekemässä ja miksi.
3. Antakaa lapselle porkkana, eli sanokaa että reissun jälkeen voidaan ostaa vaikka jäde tms.
4. Kaupassa kannattaa ainakin takit heittää syrjään ja etenkin pienelle sovittajalle saa levollisen mielen vaikka maissinaksulla tai rusina-askilla.
5. Leikki-ikäiseltä lapselta voi kysyä omiakin toiveita kenkien suhteen. Sehän se puuttuisikin että kärsimysten kauppareissun jälkeen joka kerta ulos lähdettäessä pitäisi vielä tapella kenkien pukemisesta.
6. Kenkiä ei ole pakko ostaa ekasta kaupasta mihin menee ja kaikkia kauppoja ei ole pakko kiertää samana päivänä.
7. Kun keroo myyjälle heti ovesta astuttaessa mitä etsii, tekee myyjä jo puolet työstä ja asiakkaalle jää ainostaan sovittaminen hommaksi.

Lapsia on erilaisia, reissuja on erilaisia. Joskus sujuu ja joskus ei. Stockmannilla on mukavasti videot kenkäosastolla; tosin intensiivisempi katsoja, kuten meidän poikamme, ei saa tuijottamiselta sanaa suustaan kommentoidakseen kengän sopivuutta. Siellä on myös kohtalaisen hyvät valikoimat erilaisia kenkiä.

Itseäni hieman harmittaa että Suomesta on todella vaikea löytää kivoja kenkiä, ainakin minun makuuni kivoja. Ilmasto sekä pienet markkinat toki rajoittavat kauppiaitakin mutta en voi uskoa että ne estäisivät hieman laajemman kenkäskaalan tähän maahan. Tukkurit; maailma on täynnä ihania, hauskoja, värikkäitä, leikkisiä ja toinen toistaan ihanampia kenkiä -HERÄTKÄÄ!

Kuopukselle olen tilannut monet kengät netistä. Ekat kappaleet ovat aina riskejä kun ei voi ihan tietää mitä saa. Koon kanssa saa myös pähkäillä mutta nykyään en enää tiedä tyttäremme kokoa eu numerolla, mutta kyllä uk ja us-numerolla :D

Luin joku aika sitten jostain että lapsella tulisi olla monet kengät jotta jalka kehittyisi hyvin. Tähän olenkin nyt kohtuullisen hyvin aivopessyt itseni ja kuopukselle on kenkiä kertynyt. Vielä puuttuu kesältä ne hyvät kävelysandaalit jotka ostan niin että lapsi on mukana jotta ovat juuri eikä melkein. Meillä lapset ovat paljon paljainkin varpain, toki tilanteen ja paikan mukaan. Kesällä täytyy kaikki ilo ottaa irti jotta talvella jaksaa taas katselle niitä perus goreja ja nahkakenkiä.



Itseasiassa kuvasin kaikki kevät- ja kesäkenkulit
mutta
ehkä tämä yleiskatsaus osasta kenkiä riittää :)

20.3.2009

Kop kop.

KuKa sIelLä?
Maailman söpöimmät omppukengät täällä.
Tulkaa sisään...





Kiitti.

19.3.2009

Kevät!

Se on täällä.
Vaikka Mette sanoikin juuri että ensi viikolla kylmenee.
Noooh, nautitaan tästä nyt vielä kun voidaan.

***

Auringon bongattuaan äiti päätti että lähdetään ulos.
Vaikka tyttö olikin syventynyt lukemiseen.



Kävelylle siis.
Ja sieltähän löytyi
lätäkkö!


Noille jäille en enää uskaltaisi.
Tosin en muutenkaan kävele jäillä.





Siis kuralätäkkö.
Fantastista!


Aurinkoista kevättä kaikille, toivo ei ole menetetty!

16.3.2009

Mummola.


Suku seinällä. Padmé katselee kuvaa jossa olen itse saman ikäisenä..


Taustalla suurta suosiota nauttiva Pikku Kakkosen puisto.


***
Nunniannin blogin innoittamana,
kävin selaamaan kuvia viime kesältä
mummolasta.

Mummola on Savonlinnassa.
***


Taikkarin viereisestä puistosta.


Miten se kissa aina pääseekin karkuun.

Nähdään Lipalla kesällä!

13.3.2009

Perjantaina.

Kun perjantaina isi tulee kotiin
on riemu katossa.
Tuntuu että äidinkin työviikko on ohi,
on lomaa.

Tänään isi ensin,
rääkkäsi lapsia.




Sitten lähdettiin kävelylle
- siellähän paistaa aurinko!

Ainakin vielä puoli tuntia.














Hauskaa viikonloppua kaikille!