Shhhhhh, tigru nukkuu.

Onkohan mitään ihanampaa.

Nukkuva lapsi ja tuhina.

Pienet osaset kaikki onnellisessa unessa.

tekee mieli poukkia,

ihan vähän -ettei herätä.

Niin pienenä ja tietämättömänä.

Ja kuitenkin maailman suurimpana asiana.

Ja ne tietääkin kaiken, ainakin 8-vuotiaana.

Vähän on arkea suupielessä.

Unissa tehtyä ja koettua.

Tuhinassa tuttu rytmi.

Ihan äidin oma.

Sillon ei muista kiukkua eikä raivoa.
Ei sitä pienen tuskaa,
kun ei osaa kertoa mikä on vinossa.

On vain pieni mytty.
Ihan hiljainen.
Niin suloinen että tekisi mieli herättää
ja sanoa.
Äiti rakastaa sinua.

Meidän pienin menee päiväkotiin.

Hän aloittaa muutaman kuukauden päästä.

Luulen, että äidillä on pieni kriisi.

Salainen Ystävä.

Salainen ystävä on rinki jossa joukko bloggaajia lähettää kivoja pieniä  arjen piristyksiä toisilleen.

Ystävät arvotaan randomisti, eli kukaan ei tiedä omaa salaista ystävää -ellei arvaa.

Tämä kierros on nyt lopussa ja minulta on vielä yksi paketti lähtemättä.

Se on tulossa, heti kun kädet ja pää toimivat ;)

Me olemme saaneet hiljattain paketteja jotka valitettavan nopeasti katoavat lasten käsiin.

Tästä puuttuu ainakin

kakkukoristepaketti joista 2 meni heti rikki Padmén käsittelyssä

Lakut jotka menivät parempiin suihin.

Ristipistotyö joka on vielä kesken.

Näiden lisäksi olemme saaneet

aivan ihanan taulun makkariin,

täydellisen pipon pompulle

e,rittäin tarpeellisen huivin Padmélle

sekä äidillekin jotain,

pannunalustan joka sopii täydellisesti muutamaan olemassa olevaan.

Mielestäni tämä on tosi nasta juttu.

Olen mielestäni löhetellut kivoja paketteja.

Ja saanut täydellisen osuvia paketteja.

Juuri sellaisia mistä tulee hyvä mieli keskellä arkea.

K i i t o s  Sinulle.

"Kulta, voisitko hymyillä vähän"

"Jep, kiitti"

 

Seuraavaa kierrosta odotellessa!

Boden ja kolmen suora.

Siinä se on.

Kauppa missä on väriä ja raitaa sekä palloja mutta ei retroa.

Klassista mutta leikkisää,

aika paljon muttei liikaa.

Tästä kaupasta myös loppuu koot ja värit äkkiä.

Melkein yhtä nopeasti kuin toimittavat.

Toimarit on kohtuulliset

eli kannattaa olla nopea.

Laatu on hyvä.

Trikoo on jämäkkää

ja

paksummat puuvillat tukevia.

Jälki on huoliteltua.

Jää sellainen olo että on maksanut aiheesta.

******

Koska taas tilausta tehdessäni vietin hyvän aikaa ystäväni Googlen kanssa, ajattelin että ehkä vinkit seuraavalle shoppaajalle ovat tarpeen. Meilä ei ollut kuin kahdet pojan shortsit kaapissa joten ei niistä kamalasti vinkkiä saa kun pitää pitkää housua tai tytön vaatteita tilata. Aika usein sitä huomaa viettävänsä aikaa hakusanojen "sizing, mitoitus, koko"-kanssa. Nyt "Boden sizing" termillä löytyi yllättävän vähän vinkkejä joten tuurilla mentiin, ja onneksi hyvällä sellaisella ;)

Vertailussa kolmet housut; Zara, Next sekä Boden. Kaikki ovat hoikkien keskuudessa suosittuja mutta housuissa on se toinenkin ulottuvuus, eli pituus.

Kaikki housut ovat kokoa 140cm/10y. Näistä pisimmät ovat selkeästi Nextin housut ja kakkosena tule Zara. Bodenin ja Zaran housuissa eroa on kuitenkin vain noin sentti. Tämä mitta on siis haara-lahje. Poika on nyt 137-140cm pitkä ja tämä koko on se oikea. Eivät ole niin pitkät että lahkeet ovat kengän alla muttei niin lyhyet että nilkat vilkkuvat.  Bakuganit ovat Padmén somistelua, hän on nyt innostunut kuvaamisesta.

Leveydessäkin on eroa. Bodenin housut ovat todella kapeat. Näitä en suosittele pyöreälle lapselle, jopa "normaalivartaloisella" saattavat olla liian kapeat. Nextin harmaita housuja ei ole poika kokeillut mutta ovat kapeammat kuin Zarat joissa pitää kiristysnarua käyttää, Bodenin housut pysyvät päällä ilman kiristystä.

Tälläisiä kevättä odottavia mietteitä sohvalta. Teen mielelläni kokovertailubloggauksia jos niille on tarvetta, minulla ainakin on kun en halua tehdä huti-ostoksia netissä. Jos jotkut tietyt merkit kiinnostavat ja arvelet meillä niitä olevan, laita kommenttia niin katsotaan jos jotain vinkkiä saisi.

Rattoisaa viikkoa!

***

Stephanie & Jeffrey

Aivan ihania.

Old Schoolia.

Minä tykkää, tyttö sai joululahjaksi.

Kiitos antajalle ♥

En ihan vielä anna näitä leikkeihin.

Saa lukea ja katsoa,

vain kirjana.

Pisteenä i:n päälle.

Niska meni tänään kramppiin.

Makaan sohvalla, jotenkin pitää selvitä huomisesta.

Ystäväni sanoi että lääkärin diagnoosi tähän on noidannuoli.

Eipä sillä termillä väliä,

kipu on suunnaton ja pään liikerata noin 2 cm molemmin puolin.

Saattaa olla täälläkin hiljaista ennen kun helpottaa,

jos vointi sallii niin kaivan teille kuva-arkistoja.

Edelleen ihanan talvista alkuviikkoa!

Parempaa viikonloppua!

Minulla on tukos motivaatiossa.

Mikään ei oikein kiinnosta, mikään ei innosta.

Kaikki polkee paikallaa.

Arki kulkee, pakkohan se on.

Mutta mikään ylimääräinen ei...

...ja niitä pakollisia ylimääräisiäkin olisi.

Tekisi mieli kuvata

mutta

ei täällä eikä tuolla.

Eikä missään tutussa paikassa.

Tuskastuttaa kun jotain...

...mutta mitä?

Tänään riehuttiin lastenhuoneessa.

Kokeilin ensimmäistä kertaa kameran mv-säätöä.

Siis jotain uutta!

No, eipä niistä kuvista sen kummoisempia tule,

jos se inspis puuttuu.

Ehkä se on tämä pisin tammikuu ikinä.

Helmikuussa viimeistään helpottaa.

Olen varma.

Ehkä.

Parempaa viikonloppua!

"Voo!" -Tai sitten ei...

"Haluatko lähteä kirjastoon?"
"Voo! Kijjoja!"

Lähdimme kirjastoon kahden jälkeen. Pääsimme noin 150 metriä kun tyttö nukahti rattaisiin. Hain kahvin ja hoidin asioita pankissa, jep ihan siellä konttorissa sekä pyörin ympäri kauppoja kuluttamassa aikaa. Liki neljältä tyttö heräsi ja suuntasimme kohti kirjastoa. Mutta ei, ei se niin mene. Unien aikana tyttä oli muuttunut mykäksi mutrusuuksi jolle ei käynyt mikään. Ei kirjat, ei muumikirjat, ei ulkoilu, ei kahvila, ei ainakaan kirjasto, ei takkia pois, ei rattaista pois, ei rattaissa -EI!  Hän ei puhunut sanaakaan, ei edes niitä mitkä osaa,. Jokaiseen ehdotukseen tuli ainostaan päänpudistus. Lähdimme kävelemään kirjastosta kotiin ja odottelemaan isiä. Koko matkan tyttö mökötti, katsoi tuimana ja loukkaantuneena. Kun pääsimme kotipihalle, nousi hän istumaan "Kijja!". Niin, tietysti nyt se kirjasto olisi kelvannut. Selitin että olimme jo siellä mutta lähdimme pois koska hän ei suostunut tulemaan rattaista pois tai riisumaan. Mökötys. "Ymmärrätkö?" Mutrusuu. "Mennään huomenna kirjastoon uudelleen, jooko?".  Isi tuli ja pelasti, pomppukin. Illalla kaupassa tyttö oli kuin auringonpaiste. Näin se homma kulkee.

Palapelit on pop - kuvasarja.

Meillä tehdään nyt palapelejä.

Joka päivä.

Monta kertaa, uudestaan

ja uudestaan.

Palapelejä on 20 palan

sekä

25 palan versioita.

Saa nähdä kauan kiinnosta riittää.

Kirpparilta etsin usein palapelejä,

mutta monesti ovat aika hinnakkaita.

Mielummin sitten kaupasta uusi ja varmasti ehjä.

Tehdäänkö teillä?

Jämien jämät.

Aleshoppailulla on aika huono maine.
Monet ajattelevat ettei siellä ole mitään,
ainakaan sitten kun prosentit ovat jo tuntuvat.
Siellä on van ne muiden jämät ja jämien jämät.
Ne jotka eivät kelvanneet kenellekään.

Mutta on siellä, monesti.
Jämiä tai ei,
miksi siellä ei voisi muka olla

mitään kivaa?

On tavallaan todella rentouttavaa
ottaa irti,
lähteä,
tunti
ennen kauppoen sulkemista.
Ja kierrellä kaikessa rauhassa.

(Lindex n. 4 e)

(Kapp Ahl n. 4 e)

(Kapp Ahl n. 2 e)

(Lindex 9e)

Laskin.

Normaalihinnalla...

olisivat olleet 61,80 euroa.

Minusta kannatti ja meille kelpasi.

Eivät ole edes jotain sinnepäin

vaan juurikin sitä mistä tykätään ♥

Muovaillaan väriä talveen - kuvasarja

Joku voisi vinkata minulle miten niitä sydämiä saa tekstiin?

&

Minkalainen mitoitus on Room Seven:llä?

Tänx ♥

Sunnuntai

Ei ole varsinaista asiaa.

On ollut tosi kiva lukea
edellisen bloggauksen kommentteja,
vaihtaa kokemuksia ja vinkkejä.

Koko viikonloppu on ollut ihan outo,
hiljainen
ja sellainen erilainen.

Perjantaina tein sen
etelästadipikkukauppakierroksen.
Juttelin myyjien kanssa, katselin vain
ja sain kävellä ihan yksin
Fredalta Keskustaan.
Se on jännä miten ajatuksetkin kuulee,
kun on yksin -ilman lapsia.

En ostanut mitään, ei edes kiinnostanut.
Kaikki on niin nähty, ei me mitään tarvita.
Uutuuksia oli kiva katsoa
-värejä, tuoreutta ja kevättä.

Aapiskukosta soitin ystävälleni,
"Täällä olis täydelliset housut vilille, ostanko?".
Ollaan tehty diili että jos bongaan,
saan ilman lupaakin ostaa mutta yleensä soitan.
Kaikki eivät asu kauppojen äärellä,
ja on mukava auttaa ystäviä.

Samaiselle ystävälle menee
ehkä suurin osa Padmén vaatteista.
On tosi helpottavaa kun on valmis reitti,
säästää aika paljon vaivaa ja aikaa.
Valitettavasti välimatka on pitkä,
eli kotimme toimii logistiikkakeskuksena
ihan ympäri vuoden.

Me melkein päästiin pois Stadista,
ilman että ostin mitään... melkein.
Sitten muistin että Benettonilta piti
käydä katsomassa Mikki- tai Minnipaitaa.
Padmén lemppari on Mikki Hiiren kerhotalo.

No eihän siellä mitään paitoja enää ollut,
paitsi minun koossani. Hetken jo mietinkin...
...jospa tekisin tästä mekon.

Mutta, siellä oli jotain muuta,
Siellä oli meidän kesätakki,
se mitä ei pitänyt hankkia,
se mitä ei kuitenkaan löydy,
se takki joka kulkee rattaiden tavarakorissa
joka päivä.

Se oli vaaleanpunainen ja pilkullinen.
Se oli ihan meidän takki
ja
olisi ollut rikollista jättää se sinne.

Pähkäilin kokojen kanssa,
lopulta päädyin xxs:ään
ja sovin että vaihdan jos
ei mahdukkaan.
Ja ei mahtunut.

Se vaihdettiin,
tämä on xs, 110cm, isoin.

Se voisi olla leveämpikin,
mutta jos tuo hoikistuu?
(Tai jos ei, niin ei se haittaa)

Vähän ehkä jo melkein odotan kevättä,
mutta antaa talven vielä olla.
Nyt kun on luntakin!

Poika sairastui lauantaina ja
ensimmäistä kertaa hän jäi kotiin
hieman pidemmäksi aikaa.

Minä menin lankakauppaan.
Ostin samaiselle ystävälleni
tarjouksesta Lima-lankaa,
eipä minulle sitten jäänytkään.

Lankakaupasta Akseli kirrpputorille.
Olin hämmentynyt
miten vähän mitään oli,
miten korkeat hinnat,
miten vähän asiakkaita,
onko se tämä aika?


Pomppu kuulemma haluaa tuon pipon,
jakakoot keskenään.
Palapeli on tytölle,
löytyi sentäs yksi alle 6:n euron.

Sunnuntaina siivottiin ja lojuttiin. Leikittiin ja luettiin. En edes harkinnut lähteväni ulos, kunhan möllytettiin sisällä. Suunnittelin ensi viikoksi kuvasarjoja, katsotan miten käy.

Hauskaa

viikkoa

lukijoille,

ystäville,

sukulaisille

ja

heille

jotka

ovat

blogini

ulottumattomissa!