jämälankavillapaita

Langanostolakko lähes piti, kunnes törmäsin Anttilassa Novita isoveljen poistoväriin, turkoosit 3 euroa kerä. Neljä kerää nappasin kainaloon sillä olen luvannut neuloa Jiille torkkupeiton. Koska olen sitoutunut vähentämään varastoja, on minulla tällä hetkellä poikkeuksellisesti kaksi työtä kesken vaikka aina tähän asti olen neulonut vain yhtä työtä kerrallaan. Töitä oli kesken kolme vielä viikko sitten mutta sain kummitytön jämälankavillapaidan valmiiksi. Kirjoneuleiden huono puoli on se että aina jää niitä keränjämiä, etenkin jos neuloo kirjoneulepipon. Kesäiltojen mökkivillapaitaan ne saa upotettua täydellisesti sillä höyhenen kevyt BC Garnin Semilla sopii kesäiltaan kuin nenä päähän ja värit niin kesän mökkiriemuihin kuin tulevaan syksyynkin. Ihan perus raglan kaulalta alaspäin ja pystykaulus hyttysmyrkkyä varten.

Käytännöllisyyttä terassille.

Meidän terassille on käynti olohuoneesta ja aina kun on hivenekään lämmintä, avataan pariovet kokonaan auki ulos. Nietos viihtyy yläkerran terassilla, joka on makuuhuoneemme yhteydessä, joten ei pahastu ollenkaan vaikka muutaman tunnin makuuhuoneen ovi on kiinni kun alhaalla on ovet auki. Tulevaisuudessa tarkoitus on rakentaa olohuoneeseen terassin ovelle verkko-ovet, jolloin tätäkään järjestelyä ei tarvita. Terassi on askelman verran alempana kuin olohuoneen lattia joten edelliset asukkaat olivat rakentaneet portaan oviaukkoon. Totesin kuitenkin jo viime vuonna että mielestäni porras on aivan liian kapea ja syvyyttäkin saisi olla enemmän, eli projektiksi meni.

Muutamia viikkoja sitten mies haki rautakaupasta tarvittavat puutavarat ja aloitti toteuttamaan portaan rakentamista suunnitelman mukaan. Olin piirtäny kuvan portaasta jonka toinen pää on avoinna, jotta sinne saa kengät jemmaan. Etenkin alkukesällä siitepölyä on aivan järjettömästi ja koska en halunnut mitään "säilytysarkkua" terassille, piti kengille keksiä joku käytännöllinen sekä esteettinen ratkaisu.

Kengät eivät ole vain meitä varten vaan myös ystäviämme varten ja niiden tulee olla kätevästi otettavissa ympäri vuoden. Kaikki kengät ei lipan alle mahdu, eikä tarvitsekaan, loput säilyttyvät kätevästi HongKong tavaratalosta löytämässäni Jamie Oliver -korissa (lähinnä ne kesäpihakengät mitä me sujautamme jalkaan) ja itseasiassa hain tänään samanlaisen mutta pienemmän koon korista terassifilteille. Vanha porras oli kooltaan 120cm*52 cm ja uusi on 300cm*94cm cm eli portaan koko on noin tuplaantunut ja nyt kun ovet avaa kokonaan, on porrasta koko oviaukon leveydeltä. Kenkäpäätyyn tulee vielä lautojen alapuolelle levy ja porras pitänee maalata mutta jo tässä vaiheessa olen todella tyytyväinen "lopputulokseen". Ja ei me muuten yleensä pidetä kukkamaljakkoa tuossa, kukat odottaa kasvijätteeseen menoa ja maljakko pesua...

Aina oikein.

Kaikesta härdellistä huolimatta meillä on joskus yllättävänkin seesteistä. On hiljaista, aika tuntuu pysähtyneen ja jos on oikein onnekas, saattaa kamera olla lattialla lojumassa neulontatuolini vieressä. bella opetteli joku aika sitten neulomaan ja on ollut todella tomera asian suhteen. Hän on jo pitkään pyytänyt että opettaisin mutta olin ilmeisesti jälleen syyllistynyt lapseni aliarvioimiseen ja ajatellut ettei näin pienet vielä opi neulomaan, vetkuttelin. Noin vuoden ratkutuksen jälkeen toimin niin kuin loogiselta tuntuu; ensin opetellaan virkkaamaan ja sitten vasta neulomaan. Mammu opetti, toinen käsi kipsissä ja tyttö oppi heti. Tyttöä virkkaus ei innostunut ja neulominen tuntui kuulemma heti paljon kivammalta, äidin tyttö ♥

Joskus kauas ei ole edes pitkä matka.

Vuosi sitten vannoutuneesta ytimessä asuvasta kerrostaloasujasta tuli omakotitaloasuja. Vuosikausia olin ollut ilmeissäni mielipiteistä joiden mukaan omakotitaloasuminen on päämäärä ja kerrostalossa asuminen koettiin vain väliaikaiseksi tai pakolliseksi ratkaisuksi. En ymmärtänyt miksi kaikki eivät ymmärtäneet että on ihan oikeasti ihmisiä jotka valitsevat asua kerrostalossa. Mekin etsimme kerrostalossa isompaa kerrostaloa sillä paritalo sekä rivitalo oli ehdoton nounou ja emme vielä tienneet että muutamme omakotitaloon. Asia alkoi valjeta vasta siinä vaiheessa kun huomasin miten vaikea oli löytää halutulta asuinalueelta halutunlaista kerrostalo-asuntoa ja osakeyhtiömuotoisen asumisen edut alkoivat käydä haitoja pienemmiksi. Pikkuhiljaa asuntovälityssivujen hakuehdot laajenivat omakotitaloon jonka kautta hakualue laajeni kattamaan laajemmin Espoota. Hyvin pian kävi ilmi että minä ja Espoon kaupunki ei olla ihan samoilla linjoilla omakotitalotonttien koosta ja hakuehdot laajenivat taas: Espoo, Kirkkonummi, Inkoo. Inkoo on tosi kiva! Olen lapsuudessani käynyt paljon Inkoossa, etenkin sen satamassa ja lähistöllä sijaitsevissa saarissa. Harkitsin ihan todella Inkoota kunnes totesin että se on liian kaukana –kaikesta tarvittavasta. Kävimme myös katsomassa taloa Långvikissä ja jos itse talossa olisi ollut ollut muutama juttu erilailla, olisimme saattaneet jopa muuttaa sinne. Omakotitaloasumisen kipinä oli syttynyt emmekä edes etsineet enää kerrostaloasuntoa.

Olemme aina olleet aika liikkuvaisia ja taustamme ovat aivan eri suunnilla. Mieheni suku on lännestä ja hän itse on syntynyt Helsingissä. Minä olen myös syntynyt Helsingissä mutta sukujuuret ovat Porvoossa sekä Savonlinnassa. Olemme aina asuneet eteläisessä Helsingissä tai Espoossa ja risteilleet autolla ympäri Suomea ja tehneet muutenkin päivän tai parin reissuja ihan kotimaanmatkailun innosta. Kuten jo aikaisemmin totesin, mieheni on mallia maakrapu jonka mielestä veneessä on korkeintaan tarkoitus kalastaa ja minä mallia ulapalla on upeinta eli perheessäni vahva veneilytausta. Olen onnekas koska mieheni ymmärtää ja kunnioittaa minun sisäsistä tarvetta olla veden lähellä ja olimme yhtä mieltä että etsimme taloa "pitkin rantaa". Joskus olin ajatellut että olisi hauska asua esimerkiksi Boxissa tai jossain muualla Porvoontien varressa mutten ollut ikinä kuvitellut että niin oikeasti kävisi, olin ehkä liian kiinni siinä stockan ovessa palvelujen lähellä asumisessa.

Koska Kirkkonummen puoli on rakenteeltaan sellainen, että 51:en eli Länsiväylän meren puolella ei ole ”mitään” vaan kaikki palvelut ovat tien toisella puolella, tulimme tulokseen ettei se arkikuskauksisssa todennäköisesti toimi. Piti myös ottaa huomioon, että olen aika paljon yksin lasten kanssa joten kodin pitäisi olla alueella missä emme jää eristykseen esimerkiksi lumen takia tai jos vaikka auto hajoaa. Kellotimme myös ajoaikoja ja en tiedä missä vaiheessa niin kävi, mutta yhtä äkkiä etsimme taloa myös toiselta puolelta pääkaupunkiseutua. Kävimme katsomassa yhtä taloa Söderkullassa ja samalla ällistyimme siitä miten nopeasti sinne ajaa. Mielikuvissa tämä kaakkoinen Sipoon kärki on kaukana mutta todellisuudessa se on 7 minuutin päässä Kehältä ja jopa vain 25 minuutin päässä Tapiolasta. Aloimme tosissamme harkita Söderkullaa.

Alle viikkoa myöhemmin ajoimme katsomaan toista taloa ja se oli siinä.

Kun aiemmin on muuttanut vain noin 10 kilometrin säteellä ja vain muutaman kerran elämässään niin muuttaminen 40 kilometrin päähän aivan uuteen asuinmuotoon on aika heavy-juttu. Jos olisin ehtinyt, olisin ollut varmasti kauhuissani mutta kaikki kävi niin nopeasti ettei siinä ehtinyt panikoida. Voi tulla mieleen että teimmekö sitten virheen kun päätimme alle viikossa että ostamme talon, pakkasimme laukun ja lähdimme Floridaan lähes kolmeksi viikoksi emmekä suoreet talolle ajatustakaan?

Päivääkään en ole katunut enkä edes epäröinyt. Hämmästelen edelleen sitä että miten tässä näin kävi mutta nautin joka päivästä. Joka kerta kun ajan kotipihaan, tunnen tyytyväisyyttä ja en malta päästä sisään kotiimme. Edelleen jaksan innostua siitä kun lapset lähtevät ulos pyörillä tai potkulaudoilla ja ihan tuosta noin vaan. Tiedän että heillä on paljon ystäviä lähellä ja tiedän että kaikki ystävien vanhemmat tuntevat lapsemme ja he ovat hyvässä tallessa. Katselen usein ikkunasta ulos ja mietin että miten kiva on kun siinä ei ole mitään, paitsi takapihamme. Joskus takaraivooni hiipii pieni huoli vesivahingoista, putkirikoista, kaatuvista puista tai jonkun muun ”ison jutun” rikkoontumisesta mutta se menee yleensä ohi. Ainahan sitä huolta on, asui sitten missä tahansa ja se kuulunee elämään. En osaa ajatella että eläkkeellä asuisimme isossa omakotitalossa vaan enemmänkin lähellä kauppoja olevassa kerrostaloasunnossa mutta nyt tämä tuntuu todella hyvältä.

Hommaa on aina ja tuntuu että ikinä ole valmista, vaan kun toisessa päässä lopettaa niin toisesta voi taas aloittaa. Mutta niin se on varmasti jokaisessa lapsiperheessä. Vaikka siivottavaa ja pihahommia on enemmän kuin kerrostalossa asuttaessa niin toisaalta niin moni asia on helpompaa, ja minusta on kyllä tullut aika neulovakotikissamummo. Meidän Tapiolan koti oli myös alusta alkaen niin valmis ettei siellä sinänsä sisustuksen suhteen ollut mitään tehtävää. Nyt nautin siitä että tiloja on enemmän ja kaksi tilaa on aivan vaiheessa, joten tiedän että tässä riittää vielä useammaksi vuodeksi työstettävää kodinlaittamisen saralla, se tuntuu mukavalta. Nyt kesäkuun edetessä olen nauttinut yhä enemmän omasta pihasta ja terasseista, ihan kun olisi mökillä koko ajan. Nietos saa ulkoilla yläkerran terassilla aina kotona ollessamme ja pikkuhiljaa elomme on siirtynyt ulko- ja sisäasumisen yhdistelmään. Mies grillaa aina kun mahdollista ja ihan hassulta tuntuu että ennen niin kaukaiset asiat ovat nyt arkea. Summa summarum, joskus näköjään kannattaa loikata, uskaltaa pois mukavuusalueeltaan ja todeta että elämää se vain on.

Sirkus neuletakki [ohje]

TitiTyyn kanssa yhdessä toteutetty nuttuprojekti on nyt valmis. Ja juuri oikeaan aikaan sillä veikkaan että meidän pikku e. ei ole ainoa joka vetää juhannuksena villaa päälle. Jännitystä, epätoivoa ja onnistumisen iloa ei tästä projektista puuttunut ja olen niin innoissani tästä että melkein tekee mieli heittää kärrynpyöriä. Ei tämä ehkä niin iso juttu ole, paitsi minulle koska en pidä itseäni (enkä ole) ammattimaisena neulojana tai ohjeen tekijänä ja minulle on suunnaton kunnia saada ohje julkaistua muualla kuin omassa blogissa. Ohje löytyy siis TitiTyyltä täältä ja niin ikään kaikki työssä käytetyt tarvikkeet löytyy TitiTyyn kaupasta (TitiTyy) puikkoja myöten. Aiemmin jo kirjoittelin ylistäviä sanoja työssä käytetystä luomuvillalangasta josta teen mielelläni myös jotain bellalle ja vielä vinkkaan niistä neliöistä puikoistakin, kannattaa kokeilla sillä on tosi hyvä!

Kiitos lukijoille nimiehdotuksista, takista tuli Sirkus teidän inspiroimana!

SIRKUS by anana [ohje]

Koko noin 86-92cm

Lanka:                BC Garn Semilla, noin 190 grammaa

Puikot:               3.5 ja 4.0 (Pyöröt ja/tai sukkapuikot ja apupuikko. Suosittelen: KnitPro Cubics)

Napit, silmukkamerkit. neula päättelyyn ja nappien ompeluun.

Luethan koko ohjeen ensin ajatuksella läpi ja aloita vasta sitten.

Nuttu neulotaan ylhäältä alas, ilman ommeltavia saumoja. Työ neulotaan oikein silmukoilla, lukuun ottamatta raglan saumoja ja hihojen joka toisia kierroksia. Miehustassa kierroksen ensimmäinen silmukka nostetaan aina nurin neulomatta.

RAGLAN SAUMAT koostuvat 4 silmukan palmikosta sekä langankierrolla tehtävistä lisäyksistä 1 silmukka ennen ja jälkeen palmikon. (Eli palmikon ja lisäysten välissä kulkee yksi silmukkarivi, jonka neulotaan oikealla oikein ja nurjalla oikein) Nurjalla puolella neulotaan itse palmikossa aina 4 silmukkaa nurin eli 2 silmukkaa ennen ja jälkeen silmukkamerkkien. Palmikonkierrot tehdään joka 8. kierros, ensimmäinen kierto kuitenkin vasta koko työn 12. kierroksella. Palmikonkierrot voi tehdä samaan suuntaan tai peilikuviksi.

RAGLANLISÄYKSET tehdään aina oikealla kierroksella tekemällä langankierto kolme silmukkaa ennen merkkiä ja 3 silmukkaa merkin jälkeen. Langankierto neulotaan nurjalla puolella kiertäen, jotta työhön ei tule reikiä.

NAPINLÄVET tehdään 12 kierroksen välein, ensimmäinen kuitenkin 10. kierroksella (tai oman maun mukaan). Napinläven ja reunan väliin jää 4 silmukkaa. Napinläpi neulotaan seuraavasti oikean puolen alussa: Nosta 1s nurin, neulo 5s oikein, päättele 3s (vedä toiseksi viimeisin neulottu silmukka viimeksi neulotun yli ja toista sama vielä kahdesti). Nurjalla puolella luot samaan kohtaan 3 uutta silmukkaa.

ALOITETAAN TÄSTÄ:

Luo 94 silmukkaa puikoilla 3.5
*Nosta ensimmäinen silmukka nurin, neulo loput silmukat oikein*
*= toista viisi kertaa
Olet nyt taas oikealla puolella työtä.
Tällä kierroksella vaihda puikot nro. 4.0 ja samalla aseta työhän merkit raglan saumojen kohdille (4kpl).
Eli neulo kierros näin:
Nosta 1. silmukka nurin, neulo 17s oikein, lisää merkki. Neulo 15s oikein, lisää merkki. Neulo 28s oikein, lisää merkki. Neulo 15s oikein, lisää merkki. Neulo loput 18s oikein.
Nurja puoli:
Nosta 1s nurin, neulo 15s oikein, neulo 4s nurin. Neulo 11s oikein, 4s nurin. Neulo 24s oikein, 4s nurin. Neulo 11s oikein, 4s nurin. Neulo loput silmukat oikein.

RAGLANLISÄYKSET eli TYÖN YLÄOSA:
Oikea puoli:
Nosta 1 silmukka nurin, *neulo oikein kunnes jäljellä on kolme silmukkaa ennen merkkiä, tee langankierto, neulo 6s oikein, tee langankierto*
*= Toista kunnes olet neulonut koko kierroksen läpi
Nurja puoli:
Nosta 1 s nurin, *neulo kunnes tulet langankiertoon, neule se kiertäen oikein, neulo 1s oikein, 4 nurin, 1s oikein, neulo langankierto kiertäen oikein*
*= Toista kunnes olet neulonut koko kierroksen läpi.
Jatka raglanlisäyksiä eli vuorotellen oikeita ja nurjia kierroksia kuten edellä, kunnes kappaleen korkeus on n. 12 cm.
Muistathan merkitä kierrokset ylös ja tehdä palmikonkierrot sekä napinlävet!

HIHOJEN EROTUS ja HELMA
Olethan oikealla puolella työtä?
Nyt lopetetaan palmikonkierrot ja nurjien silmukoiden neulominen.
Neulo kierros niin että hihojen kohdalla siirrät hihojen silmukan (palmikon keskeltä jakaen molemmin puolin) apulangalle ja lisäät kainalon kohtaan 6 uutta silmukkaa.
Kavenna seuraavien kolmen neuleen oikealla puolella olevien kierrosten aikana yhteensä 6 silmukkaa pois, 2 silmukkaa per kierros seuraavasti: kainaloiden keskellä nosta 1 silmukka neulomatta, neulo kaksi yhteen, vedä neulomatta jätetty kahden yhteen neulotun yli.
Jatka helmaa neuloen kaikki oikein ja jatkaen napinläpiä niin kauan kunnes napinläpiä on 5 tai maun mukaan.
Kun kappaleen korkeus on 28 cm: kavenna yksi silmukka pois neulomalla kaksi yhteen jokaisella oikean puolen kierroksella yhden silmukan päästä reunasta, siis molemmissa reunoissa. Toista tämä 5 kertaa jonka jälkeen päättele helman silmukat nurjalla puolella.

HIHAT
(Hihat voivat olla yksiväriset mutta jos haluat tehdä liukuvärjätyt kuten kuvassa, noudata suluissa olevia värin vaihtoja kierroksilla: H = harmaa/ VP=vaaleanpunainen)
Hihat neulotaan joka toinen kierros kaikki silmukat oikein ja joka toinen kaikki silmukat nurin.

Poimi silmukat apulangalta puikoille ja muistathan poimia kainaloiden kohdalta 6 silmukkaa lisää.

Aloita neulominen kainalon keskeltä.

Nulo kaikki silmukat oikein ja ensimmäisen puikon 3. ja 4. silmukka yhteen (=apulangan reunimmainen silmukka ja reunimmainen kainalosta nostettu silmukka). Neulo samalla tavalla kaksi silmukkaa yhteen myös kainalon toiselta puolelta neljänneltä puikolta – näin neuleeseen ei synny reikiä kainaloihin. (H)

Neulo kierros kaikki nurin. (VP)

Neulo kierros kaikki oikein ja nyt ensimmäisen puikon 2. ja 3. silmukka yhteen ja vastaavat kainalon toisella puolella eli neljännen puikon 3. ja 2. viimeinen silmukka yhteen. (VP)

Neulo kierros kaikki nurin. (H)

Neulo kierros kaikki oikein ja ensimmäisen puikon 1. ja 2. silmukka yhteen ja kainalon toisella puolella vastaavasti kierroksen toiseksi viimeinen ja viimeinen silmukka yhteen. (H)

Nurin (VP)

Oikein (VP)

Nurin (VP)

Oikein (H)

Nurin (VP)

Oikein (VP)

Nurin (VP)

Oikein (VP)

Nurin (VP)

Oikein (H)

Nurin (VP)

Oikein (VP)

Nurin (VP) Tästä eteenpäin neulotaan vain yhdellä värillä ja kavennetaan 2 silmukkaa pois joka 12 kierros keskellä kainaloa. (Jotta kavennussauma pysyy suorassa: nosta nurjan kierroksen 4. puikon viimeinen silmukka neulomatta, neulo 1. puikon kaksi ensimmäistä oikein yhteen ja vedä 4. puikon nostettu silmukka yhteen neulottujen yli, jäljelle jäävä silmukka jää ensimmäiselle puikolle).

Kun hihan pituus kainalosta on 24,5 cm, lopetetaan kavennukset ja neulotaan vielä muutama sentti tai tarpeen mukaan ja päätellään hihan silmukat. Hihan kokonaispituus tulisi olla noin 26 cm.

Neulo toinen hiha samalla tavalla, ompele nuttuun napit, päättele langanpätkät ja valmis!

Muistathan mainita ohjeen lähteen mikäli julkaiset tekemäsi takin.

HAUSKAA JUHANNUSTA !

Maisemapipo [ohje]

Koko noin 6-18 kk

Lanka:
BC Garn Semilla:
Pohjaväri harmaa (tai valkoinen/beige) + oranssi/ruskea, vihreä, pinkki ja sininen.

Puikot:
3.5 ja 4.0 pyöröt (KnitPro Cubics)

Aloita luomalla 100 silmukkaa pohjavärillä puikoille 3.5 ja yhdistä työ pyöröksi.
Neulo 1o1n resoria kymmenen kierrosta, neulo oikein silmukat kiertäen.
Neulo 1 kierros kaikki oikein.
Neulo yksi kierros kaikki oikein vaihtaen samalla puikoille 4.0

Aloita kaavio.

Kaavion jälkeen, neulo vielä ¾ kierrosta (75 silmukkaa) sinisellä oikein ja päättele työ kolmen puikon päättelyllä.

Kolmen puikon päättely.
Käännä työ nurja puoli ulospäin ja jaa silmukat kahteen ryhmään vetämällä kaapeli puolesta välistä ”ulos”. Aseta puikkojen päät vierekkäin niin että silmukat ovat rinnakkain (50+50).

Tämän jälkeen päätellään aivan tavallisesti mutta neulotaan aina kaksi silmukkaa kerralla (yksi molemmilta puikoilta= työnnä puikko lähemmän puikon ensimmäisen silmukan läpi ja perään kauemmaisen puikon ensimmäisen silmukan läpi, nappaa lanka ja vedä silmukoista läpi.)

Kun oikealla puikolla on kaksi silmukkaa, vedetään oikeanpuolimmainen silmukka vasemman puolimmaisen yli.

Muistathan mainita ohjeen lähteen mikäli julkaset kuvia valmiista piposta :)

Tarvikkeet: Titityy (VAROITUS: Linkki kaupan sivulle/ Klikkaaminen saattaa johtaa ihanien lankojen ostopäätökseen!)

Langanostolakossapistefi

Cascade, Aholaidan villa, Artesano, Debbie Bliss,

BC Garn, Novita, Lang, Loihittaren Luola,

Yarngrimoire, Malabrigo...

niitä ainakin löytyy.
Olen monipuolinen.

Olen myös langanostolakossa,

toistaiseksi.

Kun näistä on tehty paita,

kaivan pussista lisää kunnes pohja näkyy.

Rakkaudesta lajiin.

En kestä!

Pitäisi valita ohjeisiin kuvia mutta kun...

Kivoja kuvia on niin paljon ♥

Yritän koota itseni,

ok.

sirkus

Sinitabbynaamio

Meijjän nietos,
ihkupihku liukuvärjätty sisustuskissa.
Meijjän mielestä tietty maailman magein katti joka
osaa istua pyynnöstä
koska toisessa kädessä on nami ja aina odottaa namia istuen.
Ei tykkää olla sylissä
mutta seuraa joka paikkaa,
tunkee myös kylpyammeeseen kun pitäisi mennä suihkuun
ja
varastaa kaikki minun hiusnauhat.

Sillä on tosi paljon asiaa,
selkeesti seurallinen savolainen vaikka onkin Tampereelta.
Tunnusmerkkinä matkalle jäävät takajalat ja kellahtaminen kyljelleen kuin
halvaantunut vuohi
ja
silloin tällöin närkästynyt katse.

Ei se oikein osaa leikkiä
sillä jos tilanne olisi tosi,
saalis kuolisi vanhuuteen ennen kun nietos hyökkäisi.
Mitähän jo sanoin siitä savolaisuudesta...
Se syö bellan hiuksia ja rakastaa villasukkia.

Se on ihan fiilareissa kun sillä on oma terassi
ja välillä saa riekkua pihallakin.
Se ei halua astua multaa eikä hiekkaan,
kävelee varsin sivistyneesti vain kivetyksellä ja terassilla.
Mutta alapihalla se rakastaa viileitä laattoja piehtaroi niillä.

Terkkuja kasvattajalle, pasille ja muille kissaisille!
Palaan aiempiin myöhemmin.