Minuutti...

tämän jälkeen.
Lapsi juoksi tuohon järveen.
Kerron lisää myöhemmin.

Viikko nro. 44

Ollaan vain oltu.
Menty päivästä toiseen, ihan hiljaa.
Ei suunnitelmia mutta koko ajan on tapahtunut kaikkea pientä.
Viikko on oikeastaan mennyt todella nopeasti.
Harvinaista herkkua:
olen muutaman päivän liikkunut jopa ilman lapsia.



Kirpparipöytä on taas pystyssa.
Siellä on kaikkea vanhaa; minun, pompun ja miehen.
Ollaan käyty ysmyissä, otettu kaapista uutta
ja
ostettu vanhaa.
Löydetty muutama asia joita on pitkään etitty
ja taas vain oltu; luettu, tanssittu ja väritetty.
Ihanan pieniä asioita, joihin voi tarttua ja nauttia -arjesta.




Suunniteltu hieman jouluakin.
Niska kajahti taas, kaksi päivää meni ettei voinut tehdä mitään.
Ei kääntynyt pää eikä kädet nousseet.
Aika loppuu kesken.
Onneksi minulla on aina aa, bee sekä cee suunnitelma.



Aika rauhallista on ollut.
Ehkä osaksi siksi koska olemme kaikki koolla taas.
On joku joka jakaa vastuun, joka jakaa tehtävät
ja jolle voi kertoa päivästä.
Huomiseksi suunnittelin hieman ohjelmaakin.
Odotan jo hieman innoissani.

Antoisaa viikonlopun alkua!
Tarttukaa & nauttikaa -kirpeää syysilmaa.

Hissun kissun...

...mietintämyssy päässä...

...kunnes palaset loksahtelevat kohdalleen.

Olen luovalla tauolla,
kunnes jotain inspiroivaa ilmaantuu.

Rattoisaa viikkoa!

Talven kerroksia, part I

Huppuja,taskuja, nappeja.
Paikkoja aarteille, pienten tyttöjen.

Villaa,fleeceä, samettia.
Joka säälle, alle ja päälle.

Yksityiskohtia, lämpimiä kerroksia.
Kauniita ja käyttövalmiita.
Siitä on talvivaatteet tehty.

Tytölle on 3 välikerrosta. Käytämme fleecepukuja myös kauppa-, matka- ja kyläreissuilla, sillon kun olemme lähinnä autossa ja sisällä. Villapuku on haalariulkoulua varten, kun tosiaan mennään ovesta ulos pihalle ja tullaan takaisin sisälle, mielestäni kokopuku on hankala jos pitää välissä vähentää vaatetusta.

Villahaalari on Lennen, Pikku Kippari. Gap 2-osainen Ebaysta, Cupcake huppari ja takki Christobel. Lapaset Huutiksesta.

Samettitakki on sellainen vähän viilean välikauden takki.

Takki oli jo viimevuonna käytössä ja leveän mallinsa vuoksi mahtuu edelleen,
ainakin nyt syksytalven.
Sucre d`Orge, Tinttamarelli.

Villakangastakkeja on nyt 2. Ne ovat eri kokoisia ja epäilen että toinen niistä jää seuraavalle talvelle. Hankin vaatteita kun näen kivan ja yritän koon ottaa siten ettei samantyyppisiä ole käytössä samaan aikaan. En vain osaa "mennä ostamaan tarpeeseen" kun sillon en läydä yleensä mitään kivaa.
Benettonin takki Kampin Benetonilta, Tommyn takki omasta nettikaupasta (jota en enää jostain syystä löytänyt).

Loppukevennys:
Arvaatkaa mikä tämä on ja mistä se on tullut?

Toppia myöhemmin,
rauhallista sunnuntaita kaikille :)

Takapihojen seepia

Seepia on samannimisen mustekalan (Sepia officinalis)
mustenesteestä valmistettu tummanruskea väriaine tai
sitä vastaava synteettinen pigmentti.
Seepiaa on luultavasti käytetty väriaineena jo antiikin aikoina.
Keskiaikaisissa käsikirjoituksissa käytettiin usein seepiamustetta
ja 1600-luvulta alkaen seepiaa käytettiin karttojen painamiseen.
Kuvataiteessa seepia tuli suosituksi 1700-luvulla, etenkin maisemamaalauksessa.
Seepia on ollut myös suosittu varhaisten valokuvien ja elokuvien sävytyspigmentti
ja useissa nykyisissä digikameroissa ja kuvankäsittelyohjelmissa
onkin valmiina seepiatoiminto, jolla kuville saadaan vanhahtava ja nostalginen sävy.
(Lähde: http://fi.wikipedia.org)

Näissä keleissä sitä on jo valmiina.
Ei tarvitse muokata.

Jee, Mamboillaan!

No kyllä!
Minulla on nyt 7 kerää vaaleanpunaista Mamboa.
Etsin tätä ajat sitten kissojen ja koirien kanssa -ilman tulosta.
Nyt monien mutkien kautta, sitä on.
Yhteensä 10 kerää harmaata, 7 kerää baby pinkkiä.

Täytyy miettiä todella tarkkaan.
Ehkä villatakki.

Ja ne topat...
...tässä ne nyt on.

Kunhan juksailin.
Katsotaan sunnuntaina.

HAUSKAA VIIKONLOPPUA!

HaTu:t

Minut on haastettu ja tunnustettu.
Ei onneksi oikeuslaitoksen tai lastensuojelun puolesta :D

Tämän ojensi minulle Elisa sekä Iida- Maria
Sanomattakin selvää että tiuhaan heidän molempien blogeissa vierailen
ja
suosittelen sitä myös kaikille muille.

Näin se menee:
1. Laita tunnustus blogiisi.
2. Kirjaa sinne myös nämä säännöt.
3. Linkitä blogiin, josta sait tunnustuksen.
4. Listaa viisi aistia ja kerro mitä ne merkitsevät sinulle.
5. Haasta viisi muuta blogia jättämällä niihin kommentti.

Silmillä näen kaiken näkyvän ja joskus näkymättömänkin. Katselen liki kaikkea kuin ensimmäistä kertaa, kuin kameran linssin läpi ja joskus laatikon ulkopuolelta. Voin tuijottaa kaunista, voin tuijottaa rumaa ja se antaa voimaa.

Korvilla kuulen kuin lapseni nauravat, itkevät ja kiukkuavat. Kaikki kuuluu elämään. Ennen kuuntelin paljon musiikkia, nyt se on jäänyt ja aion ehdottomasti tehdä asialle jotain. Musiikki saa aikaan tunnetiloja joita ei pysty millään matkimaan. Kyllä, korvatkin ovat tärkeät minulle.

Maiskmaisk, nomnom. Rakastan hyvää ruokaa. Eniten caesarsalaattia ja kunnon pihviä, nälkäisenä tekee mieleni sipsiä ja dippiä. Makuja on monia ja mielelläni niitä maistelen. Osa mauista ei käy ollenkaan, niitä ovat esimerkiksi rahka ja paprika. Ei vaan pysty.

Syksy tuoksuu ihanalle, kesäsade, joulu... joka vuoden aikaan liittyy ihania tuoksuja. Osasta tulee mieleen muistoja... Nyt-liitteessen liittyy ehdottomasti paha raskauspahoinvointi 8 vuoden takaa. Tuoksut ovat mielenkiintoisia, joskus joutuu miettimään tosi huolellisesti mitä jostain tuoksusta tulee mieleen. Luulen että jos jostain olisi pakko luopua... se olisi nenä.

5. aistini kertoo minulle lapsistani. Näen kaukaa kun he ovat kipeitä tai väsyneitä. Kuulen seinien läpi jos he tekevät jotain mitä ei pitäisi (tai ehkä se on joskus se mitä ei kuule). Osaan asettua heidän asemaan, ennakoida ja yllättää. Tunnen mitä he tuntevat, hyvässä ja pahassa.

Tunnustuksen sain Marika*:lta.
Käykääpä siellä, viimeisimmässä postauksessa on aivan mielettömän muikeita kuvia lapsista ja kameroista ;)
Kannattaa selata samalla koko blogi läpi ;)

Tunnustuksille hyvää matkaa kera ohjeiden;
Anna tämä tunnustus blogeille, jotka tuovat sinulle iloa ja innostusta syksyn harmauteen.

1. Tunnustuksen saaneet saavat laittaa kuvan blogeihinsa.
2. Linkitä blogiin jonka pitäjältä sait tunnustuksen.
3. Nimeä haluamasi blogit (määrä vapaa) joille haluat tunnustuksen antaaja linkitä heidän bloginsa.
4. Jätä viesti heidän blogeihinsa, jotta he tietävät nimeämisestä

Poikkeuksellisesti en jaa näitä tunnustuksia eteenpäin, ainakaan vielä. Nämä ovat kiertäneet jo jonkin aikaa ja itsekin nämä voisin jakaa jokaiselle blogille jota luen. Ne kaikki ovat lukemisen arvoisia, uniikkeja, ihania ja osa arkeani. Minulla(kaan) ei ole liikaa ylimääräistä vapaa-aikaa joten käytän sen laadukkaaisti, osan siitä näissä blogeissa joihin yritän kommentoida kun vain ehdin ja silloin ajatuksella. Valitettavasti sitä aikaa on liian vähän, nyt ainakin tuntuu siltä. Olen miettinyt tapaa, jolla kiittää lukijoitani seka kanssablogisteja... kehittelen ja mietin... enköhän jotain keksi.

Kilin kolin.

Palkitsevaa löytää jotain.
Joka miellyttää koko ajan enemmän ja enemmän.
Jotain ihan simppeliä
mutta
valloittavaa!
Kolahti.

****

Joku aika sitten tilasin merkkejä.
Sittemmin olen muualtakin niitä bongaillut,
ei se mitään.

Ideoita on,
materiaalit, aika, aika ja aika
puuttuu.
Jospa joululomalla?
Eihän sillon mies voi olla työmatkalla?
Eihän?

PS.
Pitääkö toppavaatteista blogata?

Kaikki on mullin mallin ...

Siellä on pussailevia elukoita
ja
benjielukoita.

Mutta siellä on myös Late Keilapeli!
Siis meidän lastenhuoneessa.

Tämä on aivan loistava =)

Tällä välin isoveli oli mutailemassa.

Hyvät yöt ja huomenet!

Ooooooops, I did it again...

Ref. http://a-nanan.blogspot.com/2009/04/mudan-syvin-olemus.html

T e r k k u j a _ i s i l l e !

Sunnuntai, ilta, fiilistel' ...

Yleistäfiilistelyä, omaa napaa.
Kukkia teille, jotka luette.
***

Tyttö sai nimpparilahjaksi Laten.
Se tilattiin Ebaysta, tuli ihan ok ajassa
ja
on kerrassaan hurmaava!
Niin ihana että äitikin sitä tykkää rutistella.

Hankin todella harvoin mitään kotiin.
Tällä viikolla tapahtui jopa 2 poikkeusta.
Rakastan kauniita esineitä, mutta en meillä.
Kävelen usein Stockan kodinosastolla, fiilistelemässä.
Katselen ja hiplailen.
Tankkaan, ettei tarvitse niitä meille hankkia.
Ihan yhtä kauniita ne ovat siellä kaupassakin.
Pidän askeettisuudesta
ja olen ehkä maan laiskin pyyhkimään pölyjä.

Sattumalta törmäsin Sokkarin alekasassa vaakaan.
Eipä!
Tossahan voi pitää vaikka hedelmiä!
Näytin miehelle, en edes ehdottanut, näytin vain.
Vetosi ilmeisesti hänen maskuliinisuuteensa- hän kantoi sen kassalle.
Hintaa jäi 8,50e, juuri sopivasti.

Joku saattaa muistaa että meillä on sellaisia lasilyhtyjä olkkarissa.
Ostin ne viime vuonna, iski heti kun näin, oli pakko saada.
Olen pitänyt niistä valtavasti!
Ne ovat turvallisiakin, lapset eivät pääse liian lähelle.

Hiljattain huomasin että on tullut uusia samanlaisia.
Mutta niissä on Muumeja!
Kolme erilaista, vaikka Prismasta.
Täydelliset lastenhuoneeseen, nämä pitää saada.

Kynttilät ovat ihania, poltan niitä talvikaudella joka ilta.
Nyt myös lastenhuoneessa.

Fiilistellään vielä niistä, mistä mainitsin edellisessä.
Siis haalarit.
Miksi tytöille ei saa haalareita Suomesta?
Nehän ovat ihanimpia ikinä.
Olen etsinyt ja etsinyt.
Nyt meillä on yhet, toiset ehkä tulossa.
Ei me ehkä enää tavallisia farkkuja pidetäkkään :)

Siis eikö ole fantsut?!

Energistä viikkoa kaverit!