ÄnYyTeeNyt !

Kaivarin uusi leikkipuisto

on  A U K I.

Me kävimme tänään, ihan pikaisesti.

Olimme menossa keskustaan asioille mutta

a u r i n k o  paistoi.

Ei pystynyt vastustamaan.

Lapset oli puettu sään mukaan, niinkuin yleensä,

(Samaa ei valitettavasti voi sanoa kaikista lapsista kaupungilla)

joten puistoon vaan !

Tämä on paljon parempi

kuin vanha lohikäärmepuisto.

Turvallinen, aidattu, tilava.

Me varmasti ollaan täällä aika usein.

Lapsilla ei ollut kylmä, äidillä oli.

Edes ruskovillat eivät auttaneet farkkujen alla,

sormista nyt puhumattakaan.

Jos olisin arvannut puistoreissun,

olisi minullakin ollut toppahousut.

Ensi kerralla sitten.

Tässä lasten kokoero, 9 ja 3 vuotta.

Aurinkoista pakkasviikkoa kaikille ♥

Pienia huomioita, tästä hetkestä.

Kurakelit on loppu.

Upeeta!

Lunta ja pakkasta -kai nää kelit kestää ?

Jos jouluaattona sataa vettä mä en kyllä ala mitään.

Samalla kaivettiin topat esiin.

Ja ne joskus mainitut asusteet.

Uusia ei tarvittu, kaivelin kaapista vain mitä siellä oli.

 Me käytetään pompun kanssa samoja, varsin kätevää.

Olen siivonnut ja järjestellyt muutenkin.

Keittiön laatikko laatikolta,

kaikki ylimääräinen pois kirpparille.

Lastenhuoneesta myös.

Pöytä on ainakin vielä viikon, kunnon rojupöytä.

Ja se joulu !

Liki kaikki on tekemättä, ei tunnu missään.

Olen rajallinen.

Tänä vuonna ei ehkä tule korttejakaan.

Lasten joululahjat on onneksi hankittu, muut odottavat tuossa....

Ja päiväkotitin yllätti,

tytöllä oli valokuvaus.

Olisi kai pitäny miettiä ja vatvoa vaatteita...

en ehtinyt -se vain tuli niin äkkiä.

Kaapista kaivoin

Henkkamaukan alerekistä valkoinen paita 7 e (14,90)

Zèbre à Pois:lta La Fée Clochette mekko 19.90 e (n. 50)

Tämä informaatio menee luvattuun sarjaan *sekoitetaan sieltä täältä*.

***

Minun piti aamulla ottaa pari valokuvaa tytöstä,

jos vaikka pk:n kuvat täysin epäonnistuvat.

Aikaa oli noin 3 minuuttia ja pieleen meni;

salamasta oli patterit loppu, aina ei vaan onnistu.

Tälläset tuli,

jäämme odottamaan päiväkodin saldoa.

Palaan varmasti vielä kommunikaatioihin,

ja muuhunkin.

Menen nyt laittamaan pesukoneen päälle.

Hyvää Viikonloppua !

Kommunikoinnista.

Luin juuri vanhoja juttuja. Olen kirjoittanut että 2,5 – vuotiaana on tytöllä ollut muutamia sanoja ja muutama kaksisanainen ”lause”. Ensimmäisen vuoden hän nukkui. Vuoden ikäisenä jokelteli mutta nukkui melkein sen toisenkin vuoden. Ajattelin että viivästymä on luonnollista koska suurin osa ajasta menee nukkumiseen eikä vauva kuule niin paljoa puhetta. Eikä hänellä ole ikinä ollut juurikaan asiaa. Hänellä on oma tila missä viihtyy, tekee juttujaan ja jos väkeä on paljon tai tilanne uusi, hän blokkaa koko ympäröivän maailman pois ympäriltään. Hän on aina ollut tyytyväinen, helppo ja rytmikäs. Rutiinit pitää olla, tutut asiat, hän viihtyy omissa jutuissa. Hän katsoo läpi ihmisistä, ihan kun hän olisi elänyt täällä jo joskus aikaisemmin. Ihan kuin hän tietäisi jotain mitä me muut emme tiedä.

Puheterapiassa olimme ensimmäisen kerran noin 1,5 vuotta sitten, muistaakseni. Silloin ihmeteltiin että lapsi osaa aakkoset mutta ei puhua. Että lapsi ymmärtää kaiken, mutta ei osaa kertoa. Lapsi toimii täysin normaalisti mutta ei koe mitään tarvetta puhumiseen –ja on tyytyväinen. Sivuttiin myös sitä että lapsi on muutamissa jutuissa taitava, ehkä hieman aprikoiden, ehkä hieman siten että onkohan tässä diagnoosin paikka. Lapsi on taitava aakkosissa, keskittymisessä ja palapeleissä. Lapsi on tarkka järjestyksestä, hän laittaa asiat tarkasti, jonoon, riviin, harkiten. Ei saa koskea. Mutta ei se minun mielestäni ihme ole; eri lapset kiinnostuvat eri asioista ja kompensoivat puutteitaan.

Puketti on ketsuppi, titi on isi, pooppu on pomppu, oma nimi o ya-ya, piipa on leipä, kikkä on vettä ja kaakoo on maitoa, juuju on housut ja joka päivä ”päiväkoti kivaa”. Me luetaan kiijoja, me piietään, omat tavarat on miun ja me mennään juju jos on hyvä ilma ja me etenkin tykätään käydä paupassa. Vaikka on hyymä, ei me haluta takkia mutta pipoista me tykätään. Ya-ya lukee jahjakiijasta ja sanoo ”ya-ya kykkää kiikä” kun on kiva lelu. ”Ya-ya piipa maami”, silloin on hänen leipä valmis.

Minä ymmärrän, paljon, isi ymmärtää joskus jotain mitä minä en, ehkä hieman vähemmän kuitenkin kokonaisuudesta. Suurin osa muista ihmisistä ei ymmärrä mitään. Nykyisin hän toistaa mielellään perässä, ihan kun olisi ymmärtänyt että puheella on tarkoitus. Sanat tulevat ulos, miten milloinkin. Joskus kerrasta ihan oikein, mutta hän ei sitten tarvittaessa sanokaan enää oikein. Hän rakastaa laulaa. Hän laulaa varmasti päivän jokaisena tuntina. Joskus joku sana on laulussa oikein, loppu on itse keksittyä, ”ya-yaa”. Hän osaa melodiat, on osannut siitä asti kun hyräili reilu vuoden ikäisenä Star Wars Theme:ä. Hän osaa sanapainot, hän on todella taitava käyttämään ääntään eri tilanteissa teatterimaisesti liioitellen.

Kommunikoimme usein lyhyesti ja selkeästi. Niin kuin puhumaan oppivan kanssa kommunikoidaan. Laskeudun lapsen tasolle ja hän katsoo minuun kun puhun, kysyn, tiedustelen. Joskus meillä menee pidempään, ymmärtämiseen, yhteyden löytämiseen. Yksinkertaisienkin asioiden kohdalla pitää varmistaa, kyllä se hetken aina ottaa. Hän vastaa sanalla, kahdella tai kolmella. Kyllä, olen aika varma että kolme sanaa peräkkäin on maksimi. Hän ei taivuta, muistaakseni. Mielestäni me pärjätään hyvin, enkä ole ikinä tuskastunut tilanteeseen. Hän välillä tuskastuu, kun on kova tarve kertoa ja kukaan ei ymmärrä. Toivon että hän oppii puhumaan jotta ei jää leikkien ulkopuolelle, jotta voi kertoa päivästään. Kyllä tässä yhteiskunnassa helpompaa on jos puhuu ja kukapa ei lapsensa polkua haluaisi helpottaa. Tämä on vain yksi haaste muiden joukossa, lisää varmasti tulee elämän aikana.

Kylässä.

Lauantaina Joulunavaus ilotulituksen jälkeen lähdimme
kyläilemään tytön kummitädille.

Voisin käydä kylässä joka viikko

ja kutsua ystäviä meille,

jos olisi aikaa.

Niin mukava jutella hyvän ruoan ääressä,

kasvotusten ja ilmeillä.

Ei yhtään niinkuin netissä tai meileillä.

Haluan että lapsetkin oppivat

miten kylässä käydään ja miten siellä ollaan.

Miten he muuten oppisivatkaan kun kokemalla.

Tytön puheterapeutti käy nyt päiväkodilla kerran viikossa.

Tänään tyttö sai oman vihkon ja sinne n e l j ä uutta tukiviittomaa.

Me osataan jo vesi, maito, puuro ja leipä.

Sininen, vihreä, keltainen ja punainen on nyt harjoittelussa.

Tyttö tuntuu tykkäävän, se on tärkeintä.

Talvista viikkoa kaikille !

Tohinalla.

Tohinalla on mennyt tämä viikonloppu.
kirpparia
kyläilyä
joulunavauksia
siivousta
lahjoja ...

Kiitan kaikkia ♥ edelliseen postaukseen kommentoineita.
Kiitos.
Tänään kaupassakin sain kuulla että lapsella on kaunis asu,
kiitos hänellekin.
Näistä tulee tosi hyvä mieli, tämän kaiken härdellin keskellä.
Ohjeita voin antaa meilissä, exanana (ät) gmail.com, saa kysyä.
Tunteella teen kaikki joten en näin osaa sanoa kun
katsokaa mallista jos haluatte tehdä samanlaiset.
Ohjeesta tulisi minun kirjoittama
aivan liian sekava ja käsittämätön kokonaisuudessaan.
Virkatun sydämen ohje oli Elinan blogissa,
mutta blogia ei enää ole.
Harmillista sillä se oli todella mahtava.
Ehkä joku lukija muistaa ja voin kysyä jos ystävälläni ohje vielä on.

Eilen kävelimme.
Tai muut kävelivät, minä konkkasin,
Tapiolaan Joulunavaukseen.
Kiikaroitiin lunta, mahtavaa kun on valkoista ja valoa.
Likalle laitettiin
kirpparilta T2H: toppahousut, NS:n takki, Molo Kidsin rukkaset ja p:n neuloma norjalainen.
Menee sarjaan sikinsokinkaikkeasieltätäältä.
Ja, ei olisi ehkä pitänyt edes konkata, heräsin neljältä yöllä,
järkyttävä särky jalassa.

Ja kyllä!
Meidän 3,5 v. kulkee vielä rattaissa.
Ja saamme niitä katseita, etenkin bussissa.
Olemme saaneet niitä jo liki 2 vuotta,
tiedättehän,
"miksi noin iso lapsi istuu rattaissa".
Ja lapsi myös nukkuu rattaissa.
Ensi kesänä enää tuskin
mutta nyt vielä pitkillä reissuilla on rattaat mukana.
Onneksi mahtuu vielä, itse en jaksaisi kantaa kun veto lapselta loppuu kesken.

Pikkuhiljaa,

ruvetaan valmistautumaan jouluun.

< kokovartalovillasukka >

No vihdoin.

Valmis

Ainoastaan koska rikoin jalkani torstaiaamuna,

ja olen ollut tänään sairaslomalla.

(ei se murtunut ole, kai, tarkastettu ja sidottu)

Mutta asiaan,

se toinen villa-asu.

Novitan Isoveli

Harmaata ja vaaleanpunaista

nro 4/5 puikot

napit laatikosta

sydämet tilauksesta ystävältäni

Kiitos p.
♥

Teen kaikki villahousut Ullan ohjeen mukaan.

Siis tuo haarakiila,

kaikki muu sovelletaan mielen mukaan.

Kaikki villapaidat ja villatakit,

teen myös Ullan ohjeen mukaan.

Jaan siis silmukat vastaavalla jaolla,

lasken määrän  aina langan ja puikkojen mukaan.

Mutta tuossa se perus Raglan on, selkeästi.

Kaikki muu

sovelletaan mielen mukaan.

InSpisTä ViiKonLopPuuN !

Voi pojat - Po.p it!

 

Olenhan muistanut kertoa etten pidä keltaisesta?
Olen ihan varmasti, muistaakseni.
En tiedä mikä minulle tuli.

pomppu olisi halunnut valkoisen takin,
mitä minä sanoin?
No kysyin tietysti miksi.
"Koska sitten voin piiloutua paremmin hankeen kirkkiksessä"
Ja minä tuumasin ahaa.
Valkonen olisi ollut ihan ok, mutta eihän sellaista löydä mistään.
Mitä minä sanoin?
Todellakin sanoin,
"No ostetaan keltainen niin
voit piiloutua sellaiseen kohtaan mihin koirat ovat pissanneet!"
Jep, ihan oikeasti sanoin.
Lisäsin heti perään että saatoin vitsailla.

Äidin vaatimukset ovat hieman laajemmat.

Pitää

kestää vettä, näyttää hyvälle, olla kestävä,
olla lumilukot joka reijässä, olla rento,
olla säätöjä, olla taskuja, olla vetskareita,
olla heijastimia, olla raikas, olla lämmin,
olla pirteä, olla rauhallinen, olla näkyvä,
pitää pitää olla f u n k t i o n a a l i n e n.

♥

Ja sitten me päästiin tähän keltaiseen, joka on oikeasti tosi magee harmaan kanssa.
Tumman ja vaalean.
Löysin piponkin, hanskat kahdet ja kaulaliinan!
Siis koko setti ja on must´ tosi kiva.
Ja en vieläkään pidä keltaisesta, mutta pidän näistä.

Kengät on jo vuosia olleet Canadat.
Tänä vuonna Sorelit, merkillä ei oikeasti ole juurikaan väliä.
k u n h a n  v u o r e n  s a a  i r t i

Takki, housut ja hanskat Po.p.
Pipo New Era.
Kaulaliina Gant.

 

Pakkaset on täällä.

LIGHT A330S

Pimeää on.

BUY NOW

KEEP FOREVER

Vielä pari sanaa ketuista,

 

näin isänpäivän iltana.

Olemme pesseet pyykkiä, paljon.

Olimme eilen kaupungilla.

Olimme tänään mökillä.

Me, me, me.

Ihan kiva!

Lapset valitsivat itse eilen joulukalenterit,

pomppu kelleimman ja padmé halvimman.

Niin ne sisarukset kompensoivat toisiaan.

Samalla reissulla tarttui henkasta -50%,

Eiringistä rätit,

Sokkarilta kenkien suoja-aineet ja paistinpannu

ja piti käydä jädelläkin mutta likka nukkui yli 2 h rattaissa.

Jädet otettiin sitten S-marketista mukaan autoon.

Sokkarilta ostin likalle pienen ketun.

Illalla tuli nukkumaan mennessä ongelma,

ketulla ei ole pesää.

Väliaikaispesä syntyi pompun kypärästä

ja äiti tietenkin lupasi tehdä pikku-ketulle pesän.

Tuollainen siitä tuli,

wc-paperirulla, säkkikangasta ja lankaa.

Tänään kettu pääsi mökille mukaan, pesän kanssa tietty.

Mökillä kokeilin kuvata lintuja.

Nooh, en ole aivan Elisan veroinen

mutta ehkäpä tässäkin harjoitus tekee mestarin.

Olen kärsinyt pienoisesta motivaati-ongelmasta kuvaamisen suhteen

ja siksi kuvatkin viime aikoina ovat olleet aika kehnoja.

Odotamme uutta nousua.

Huomenna menemme tapaamaan tytän uutta puheterapeuttia.

Vähän jännittää, varmasti meitä kaikkia.

Toivottavasti tulevat hyvin juttuun keskenään,

muuta en toivo toistaiseksi.

Mukavaa viikkoa Teille !

Haaste minulle.

Minä.

Neiti Kevätaurinko ja Katri haastoivat minut kertomaan...

Mitä vastasit pienenä kysymykseen  "Mikä sinusta tulee isona? "
En osannut vastata mitään ja siitä tuli aika kurja olo. Tuntui että kaikki muut tiesivät mitä heistä tulee.

Mitkä olivat sarjakuvien/piirrettyjen lemppareitasi?
Aku Ankka. Hiawatha aiheutti ristiriitaisia tunteita -olisin halunnut tykätä siitä mutten tykännyt, skippasin usein. 

Lempileikkejäsi? 
Hiekkalaatikolla saatoin istua tuntikausia, rakensin aina kokonaisen kaupungin laatikkoon. Luin, askartelin ja piirsin myös paljon.

Mistä urheilusta pidit/harrastit? 
Harrastin voimistelua, tennistä ja laskettelua. Siinä sivussa yleisurheilu, uinti, baletti, koripallo. Pyöräilin joka paikkaan ja huvikseni. Elohiiri jo lapsena. 

Ensimmäinen musiikki-idolisi ? 
Kun kiinnostuin musiikista tuli niitä roppakaupalla monta. Ensimmäisinä Bon Jovi, G'n'R, Faith No More, Skid Row, Soundgarden, Temple Of the Dog, Metallica, Extreme. Suomalaista musiikkia en kuunnellut ollenkaan. Lukuunottamatta "Lepakon bandejä" kuten Don Huonot... En varsinaisesti pitänyt idolina mutta diggasin musiikista. Edelleen musiikon kuuntelu toimii tietynlaisena pakopaikkana. 

Parhaat synttärisi ja miksi? 
3 -vuotiaana olin toivonut eniten isoa Snoopya. Pappa (isäni) oli aina talvet poissa ja tuli Suomeen takaisin vasta synttäreideni jälkeen. Kun täytin neljä, heräsin aamulla aikaisin ja katsoin sängyn vieressä olevan lipaston päälle. Päällä oli paketti, valkoinen paperi ja pieniä kuvioita. Painoin pakettia keskeltä ja juoksin kysymään äidiltä saanko avata paketin. Tiesin jo. Paketista kuoriutui iso Snoopy, joka edelleen nukkuu vieressäni. Pappa oli hankkinut sen.

Paras joululahjasi/ muu lahja, jonka olet saanut? 
Sain joka vuonna mummolta hänen neulomiaan villasukkia ja joka vuosi ne olivat yhtä mieleiset. Oli jännittävää nähdä millaiset tulivat, viimeisinä vuosina esitin myös väritoiveita itse. Valitettavasti kaikki ovat nyt jo reikiintyneet, lähinnä viimeisen kahden vuoden aikana. Mummoni kuoli jo vuosia sitten ja viimeisimmät sukat olen tainnut saada 14-vuotiaana.

Mitä olisit halunnut elämässäsi tehdä, jota et vielä ole tehnyt? 
Sama kuin Katrilla, laskuvarjohyppy.

Haaste linkitetään kymmenelle, joiden toivoo jatkavan haastetta.

Jatkan vain viidelle, ehkä heillekin on jo tullut muualta. 

Sokerihelmi

Mari A

Hanna

Tanja

Emmi 

Sain myös Sadulta tunnustuksen.
Kyllä tunnustus aina hyvältä tuntuu. 

Tulee sellainen fiilis että antaa muille jotain.

Täällä ne monesti häviävät massaan joka on harmillista.
Itse kuitenkin aina ajattelen että tunnustus on hyvin yksilöllinen
kunnioituksen osoitus, ele yhdeltä toiselle.

Kiitos Satu ♥

Asiasta arkeen...

Tretornin haalari on ollut viikon testauksessa päiväkodissa.

Hyvin toimii, ehjä on.

Lapsi lämmin ja kuiva.

Kotiin tullessa huuhtaisen, annan kuivua

ja käännän yöksi nurinpäin että tuulettuu.

Kasvojahan se toki ei suojaa.

Mitoitus on mielestäni naftia, tilasin jo seuraavan koon. 

HYVÄÄ VIIKONLOPPUA !

MerGillistä

Palasin sinne.

Tilasin.

3,

tuli vain kaksi.

Pahoittelivat, hyvittivät ja sain posteitta,

palvelu paikallaan.

Ne tulee sieltä ihan salamana.

Absolutely fabulous !

Ei ehkä yllättänyt, kävin myös G:n ysmyssä.
No kukapa ei.
Taitaa olla ainoa YsMy jossa käyn.
Tämä on tapa hillitä ex-tempore ostoksia
ja
olen aika urautunut nyt, ostan aika rajallisesti vaatteita.

 

Eikä se tarkoita että ostaisin vain kalliita merkkivaatteita,
mutta yksi näistä merkeistä on Gant - laadun takia.
Next - hauskuudesta
Po.p - kestävyydestä
Lego - laadukkuudesta
Molo Kids - talveen
T2H - syksyyn ja kevääseen
Yporqué - fiiliksestä
Petit Patapon - kauneudesta
H&M - löytöjä, sukkiksia ja leggareita

Boden - pysymään jalassa

Hinnaltaan laidasta laitaan,
klassista ja leikkisää.
Väriä ja pastellia.
Kaikkea sekaisin.

Hamsteroinkin,
vähemmän tosin,
mutta tilanteiden mukaan.
Kun osuu, ostan -en ehkä ehdi silloin kun jo tarvitaan

.Ja vain silloin kun löydän oikeasti jotain hamsteroitavaa,
en siksi että olisi pakko ostaa ostamisen vuoksi.
En juurikaan itse asiassa pidä ostamisesta,
pidän siitä kun löydän jotain ostamisen arvoista.
Inhoan etsiä kiireellä, pakosta.

Töiden aloittaminen on vaikuttanut myös ostotottumuksiin.
Ei ole enää aikaa
etsiä
selailla
tietää kaikki
etsiä uudestaan kun ei kestäkään,
hakea paniikissa tarvittavaa.
Pitää olla valmiina, pitää kestää.
Ei tarvitse niin paljon jotain ja enemmän toista.
Välillä pitää maksaa myös se ovh-hinta.

Mietin, onko kiinnostusta jos yritän ehtiä kuvaamaan,

yhdistelmiä jossa on sekoitettuna hieman eri staileja ja hintaluokkia?

(tämä ei ole lupaus, vaan ajatus, aie)