Flägät, Cozy Interior ja muutamat muut villasukat.

Kun kesälomalla ei ole tullut tehtyä juurikaan mitään mitä yleensä, niin mitä sitten on tehty? No villasukkia! Hämmästyin itsekin kun huomasin että muutamassa viikossa on tullut neulottua K U U D E T villasukat, niin siis minä joka en neulo sukkia. Kai se täytyy myöntää että kyllä minä nykysin neulon sukkia ja vieläpä aikamoisella vauhdilla, kiitos pyöröpuikkotekniikan. Samalla muuten selvisi syy neulemojon katoamiseen, se syyllinen oli puuvilla. Uskottava se on, en saa tehtyä mitään puuvillalangoilla, olen villanaene.

Puuvillat on pakattu kaapin perälle ja tonttutehtaan hyllyt täytetty sukkalangalla. Inspistä ja ideoita olisi muihinkin töihin mutta tänä vuonna teen sen mitä aina yritän, eli joululahjat ajoissa.

Aiemmin  esittelinkin jo bellan röyhelösukat ja tässä alla toiset lasten villasukat jotka olen tehnyt. Näitä tehdään toiset jossain vaiheessa koska bella haluaa ehdottomasti samanlaiset ja nämä ovat siis menossa pakettina eteenpäin.

Flägät

Lanka: Lang Touring ja Gjestal Janne

Puikot: 3,75

Silmukoita: 42

Koko 33/34

71 g

Seuraavat sukat ovat niin ikään lahjaksi. Sukat on tehty sen mukaan miten saaja on tykännyt sisustaa ja sopivatpa nämä meidän sisustukseen oikein hyvin. Vähän ovat minun jalkaani pienet mutta tekisi kyllä mieli tehdä itselleni samanlaiset, laitankin raidoituksen rivit muistiin jemmaan.

Cozy Interior 

Lanka: Lang Touring ja Novita 7veljestä

Puikot: 3,75

Silmukoita: 48
Koko: 38

107 g

Alla vielä kuvasa muutamat muut sukat joista ei vielä ole kuvia jalassa mutta ihan varmasti tulossa, tarvitsen vain toiset jalat kuvausavuksi. Sukkia valmistuu toivottavasti tasaiseen tahtiin jotta saan mahdollisiman monelle läheiselle pehmeän paketin jouluksi ja puuttuupa meidän Diegoltakin joulusukka kokonaan! Pitääkin muistaa hakea Novitan Hilettä kerä ja tehdä kisulle oma sukka aatoksi.

henkkamaukka yllätti!

Tokaluokkaliselle tytölle on aika veikeää etsiä ja löytää vaatteita. bella on varmasti helpoimmasta päästä, hän pitää lähes kaikesta, haluaa pitää melkein kaikkea ja vaatekaapilla ei suurempia draamoja ole. Toisaalta juuri siitä syystä hänellä on aika paljon kaikkea: mekkoja, hameita, tunikoita, t-paitoja, pitkähihaisia, 3/4osa hihaisia, shortseja, leggareita ja paljon eri väreissä.Tällä hetkellä suurin osa vaatteista on Ralph Laurenin, Tommy Hilfigerin ja Gapin mutta kyllä sekaan mahtuu muitakin merkkejä, niin ruotsalaisketjujen vaatteita, merkkivaatteita kuin lasten omiakin vaatemerkkejä. Koska vaatekaappi on aika lailla 140 senttistä nyt, olen pikkuhiljaa alkanut etsiä seuraavaa kokoa ja voi elämä.

Kuten tuhannen kertaa mainittu, muuttuu lasteenvaatteet aika radikaalisti kun mennään koon 128 cm ohi. Tämä tapahtui meillä jo vuosia sitten mutta muutama vuosi sitten Floridasta ostut vaatteet ovat kantaneet pitkälle ja hankintoja on täytynyt tehdä niin vähän että kivoja on löytynyt sieltä ja täältä. Nyt kun tyttö itse haluaa kulkea kaupoissa valitsemassa vaatteita, on ongelma kirjaimellisesti silmien edessä. bella tietenkin tykkää niistä vaatteista jotka on ajateltu teini-ikäisille ja ne on siellä meidän osastolla koska kokoskaala on 128-170... siinä sitten perustellaan leopardikuosisen napapaidan sopimattomuutta 8-vuotiaalle ja yritetään saada järjenhiven mukaan koulu- ja leikkipuketumiseen. 

Ilokseni huomasin että henkkamaukka on tehnyt jotain aivan mieletöntä, nimittäin muuttanut pienten lasten osaston vaatteet jatkumaan 140 senttiin asti. Vähän liian myöhäistä meille mutta iloitsen vilpittömästi teidän muiden puolesta jotka näin saatte lisäaikaa alakoululaisten pukeutumoiseen sopivalla osastolla. bella bongasi kivan kisuneulen osastolta vaikka olimme sillä viereisellä, jossa ei muuten ollut ainottakaan ostettavaa vaatteita. Koska bella tykkäsi paidasta ja se ei näyttänyt ihan mahdottoman pieneltä kehoitin tyttöä kokeilemaan vaikka koko olikin 140cm ja wau! neule mahtui päälle ja eiköhän tuo mene koko talvikauden. Katsoimme osaston muutenkin läpi ja ostimme myös valkoisen pupuneuleen. Mikäli kissapaita olisi ollut siinä isompien tyttöjen osastolla olisi pituus loppunut navan yläpuolelle ja neuleessa olisi todennäköisesti lukenut Wild pussy tai jotain muuta yhtä järjetöntä mitä niissä paidoissa yleensä lukee, parempi näin.

Olen ostanut myös Billieblushilta muutamia paitoja jotka eivät ole ihan pienten lasten juttuja mutta kuitenkin vastaavalla tavalla kivoja. Benettonilta löytyi aika kiva Minni-paita ja yksivärisiäkin paitoja toki kaapissa on hyvä olla. bella käyttää koulussa yleensä farkkuja kunnes tulee niin kylmä että päälle vedetään ulkkarit. Suurin osa farkuista on nyt Gapin ja Tommy Hilfigerin ja mallina bootcut tai slim. Cubukselta löytyi housut joissa on todella paljon joustoa ja vaikuttivat miellyttäviltä jalassa, suosittelen tsekkaamaan jos lapsi on slimmimpien farkkujen ystävä. Kun ilmat kylmenevät ja ulkkarisäät koittaa, on bellalla koulussa yleensä hame tai tunika ja sukkikset.

Tuntuu hurjalta että tokaluokkalainen käyttää kokoa 146/152 ja tulee väkisinkin mieleen että mistä ostamme vaatteet parin vuoden päästä. Toisaalta aikuisten osastolle siirtyminen voisi olla helpotus koska sieltä tuntuu löytyvän silmään sopivampia vaatteita kuin siltä lastenosaston isommalta puolelta. Onneksi on merkkejä jotka tekevät myös laadukkaita ja ajattomia vaatteita ja vaatekaapin voi muodostaa sille pohjalle, kunhan jaksaa vähän etsiskellä näitä tosi kivoja juttuja joukkoon.

Suomen kaunein ohitustie ja rullaluistelubaana

Todella. Kuulostaa hassulta mutta vaikka itsekin olin alunperin Savonlinnan ohitustietä vastaan niin voi morjens että se on upea. Kaupunki on kaivannut ohitustietä kipeästi sillä aiemmin Olavinkadun ruuhka oli aivan järjetön. Koko katu eli kaupunki seisoi päästä päähän joka päivä neljän aikaan ja silloin ei kannattanut minnekään lähteä autolla. Kun ohitustie - suunnitelmat tulivat niin olin varma että maisema menee aivan pilalle mutta tie on suunniteltu suorastaan nerokkaasti. Kaupungista tietä ei edes näe mutta nyt kaupungin ohi ajaessa näkee sellaiset maisemat että 60 rajoituskin tuntuu liian isolta. Ohitustien mukana tuli Suomen magein rullaluistelubaana, tämä pesee Kaivopuiston mennen tullen ja nykyisin meillä onkin aina rullat mukana Savonlinnaan mennessä.

J on käynyt muutaman kerran jo rullailemassa kotonakin ja muutenkin nuoren miehen otteet on sellaiset, että tuntuu syntyneen luistimet jalassa. bella sen sijaan lähti ensimmäistä kertaa ja varovaisemmin tänä vuonna liikkeelle vaikka tyttö luistelua harrastaakin. J tuli rullilla ja me muut menimme autolla torille lounaalle ja takaisin bellakin luisteli. Itse tällä kertaa kävelin sillä niskakramppisena en halunnut ottaa riskiä että niska menee pahempaan kondikseen. Kevyenliikenteen väylällä on mahtavien maisemien lisäksi sileä asfaltti ja ruuhkaa ei ollenkaan, vaikka kävelijöitä ja pyöräilijöitä väylällä onkin. Jos asut saviksessa etkä vielä harrasta rullaluistelua niin nyt viimeistään kannattaa alottaa.

Rullaluistimia on nykyisin aika vaikea löytää. Ilmeisesti nyt skeitit on tulleet takaisin muotiin scoottien jälkeen ja rullaluistelu on ihan out. Löysimme bellalle viime vuonna juurikin Savonlinnasta uudet Karhun luistimet puoleen hintaan ja koska ovat säädettävät, menevät useamman vuoden. Jiille jäi edelliset luistimet pieneksi tänä vuonna mutta niin ikään alesta löytyi uudet InterSportista. J käyttää K2:n luistimia sillä niissä on kepeahko lesti ja pehmeä kenkä joka sopii myös allekirjoittaneen jalalle hyvin. Nyt etsimme vielä miehelle uusia luistimia sillä hänen luistimistaan on jotain rikki, koon 46 koon luistimien löytyminen leveällä lestillä tuottaa kuitenkin hieman haasteita kun luistimia ei mieletöntä valikoimaa kaupoissa tällä hetkellä ole.

Luulen että kotona J ei käytä kuin rannesuojia ja vissiin toivottavati kypärää mutta nyt kun olin itse mukana niin komensin polvisuojatkin päälle. Vaikka en ole ikinä nähnyt pojan kaatuvan pirueteista ja hypyistään huolimatta niin eipä sitä ikinä voi tietää mitä tapahtuu. bella olisi ottanut selkäpanssarinsakin jos olisin antanut, kyynär-, polvi- sekä rannesuojat kuitenkin riittävät mielestäni luisteluun. Taitoluistelussahan ei kypärää käytetä ollenkaan eli hieman on ristiriitaista tämä lasten turvallisuuvarustelu.

Savonlinna eli #visitsavonlinna#kesä#loma

Minulta kysyttiin Instagrammissa tärppejä Savonlinnan päiväretkelle. Helppo homma, onhan siellä vaikka mitä! Mutta kun aloin kirjoittaa en keksinyt mitään. Kuulostaa hölmöltä koska olen kuitenkin syntymästäni asti viettänyt Savonlinnassa paljon aikaa, etenkin kesäisin mutta myös talvisin. Kysyin mieheltä että mitä hän vastaisi kysyjälle ja pienen pohdinnan jälkeen hän sanoi että lörtsyt sekä herneet torilta ja jätskit Lipalta -niin just, sen jo kirjoitinkin. Pienen pähkäilyn jälkeen löytyi listalta myös Olavinlinnan kierros, höyrylaiva saitsinki ja Pikkukakkosen puisto ja sen vieressä oleva uimaranta. Jos aikaa on enemmän niin tietysti kannattaa käydä Punkaharjulla Kesämaassa ja illalla kalassa vaikka Casinonrannassa ja miksei uimassa Casinolla. Perusruokapaikkana ollaan vuosia pidetty Majakkaa ja Mimosaa (nyk. Valo)  mutta itse viime kesänä vähän petyin Majakkaan joten sanoisin että illalla syömään Casinolle tai Valoon ja päivällä ne muikut torilta. Lörtsyistä muuten ehdottomasti Laurikaisen ja muikut Kalastajankojulta.

Tämän jälkeen pohdittiin sitä, miksi se tekemisen keksiminen on niin vaikeaa ja tajusimme että eihän "paikalliset" muuten ikinä tee niitä asioita millä markkinoidaan kaupunkeja turisteille. Aikoinaan en ikinä syönyt lörtsyjä lounaaksi torilla vaan ostettiin ne kaupasta tai illalla grilliltä, muikutkin syötiin mökillä omasta grillistä ja Olavinlinnassa olen käynyt ehkä kerran lapsena kierroksella ja kerran oopperassa, kummastakaan ei juurikaan mitään muistikuvia. Pikkukakkosen rannassa me ei uida ikinä ja höyrylaivaristeilyllä olen joskus ollut jotain oudosta syystä mutta siitäkään ei mitään muistikuvia ole.

No mitä me sitten tehdään Savonlinnassa joka kesä ja miksi se on paras kesäkaupunki Suomessa? Ensinnäkin, me ei tehä mitään. Me nukutaan pitkään jos nukuttaa ja raahaudutaan välillä torille juurikin yhdistetylle aamiais/lounas lörtsylle vaikkakin yleensä nekin lämmitetään omasta jääkaapista. Lähtökohtaisesti lojutaan järvessä joka päivä eli vietetään lähes koko päivä rannalla ja mukana on kaverit ja iso kasa syötävää ja juotavaa. Me käydään yleensä joka kesä kerran Kesämaassa ja kolutaan kaikki Saviksen "omat" kaupat kuten Kerd, Carlsson ja Kierrätysmyymälä, tänä vuonna ei kyllä tehty kumpaakaan. Illalla käydään vaikka kalassa tai rullaluistelemassa, syödään lettuja ja aina käydään vähintään kerran Talvisalon hautuumaalla kävelemässä ja ostetaan vähintään yhet pehmikset Lipalta.

Savonlinna on Suomen paras kesäkaupunki koska saimaa, lörtsy ja lepposuus.

Tämä kuva on muuten Kerimäeltä Kirkkorannasta koska harjulla oli aivan liian tuulista rantailuun.

Ingalls - sukat [ohje]

Parhaat ideat tulee keskellä yötä ja tietenkään kaapissa ei ole sen väristä lankaa kun ajatuksessa. Koska olen luvannut olla ostamatta lankaa ja inspis piti saaa puikoille heti, päätin tarttua kaapista löytyneseen Lang Yarnsin Fantomas sukkalankaan. Aiemmin en ole langasta mitään tehnyt mutta lanka osottautui varsin mukavaksi neuloa. Mukavaksi jos ei lasketa sitä että tummanharmaata lankaa on liki mahdoton neuloa öisin, joka on mitä parhainta työstöaikaa ja tämän takia sukkien valmistuminen venyi muutamalla päivällä. Ja se neulominen ei varsinaisesti ole ongelma vaan ompeleminen, silmukoiden nappaaminen hämärässä mustasta pohjasta, yhyy. Eli suosittelen vaaleampaa langaa, ihan työstömukavuuden takia. Itse kyllä pidän sukista todella paljon tässä värissä, tummaharmaa ja röyhelöt toimii yhdessä todella kivasti.

Ideaan palatakseni, tarkoitus oli siis tehdä röyhelösukat bellalle. Sellaset perussukat twistillä, jotain äärettömän simppeliä mutta kuitenkin erilaista. Syksyllä sukkia voi pitää esimerkiksi matalien tennareiden kanssa kuivilla keleillä. Mietin neuloessa kuinka monta röyhelöriviä teen ja päädyin yhteen, luulen että jos lanka olisi ollut kirkkaamman väristä olisin tehnyt muutaman rivin röyhelöä allekain.

Ingalls - ohje
koko noin 36

Lanka: Lang Touring Fantomas
Puikot: Nro. 3 / 80cm pyöröt

Perussukan ohjeen pyöräpuikoilla varpaista varteen löydät täältä.

Luo puikoille Magic Cast On:lla 20 silmukkaa (10+10) per sukka.
Tee lisäykset joka kierroksella kunnes sukissa on 32 (16+16) silmukkaa.
Jatka lisäyksiä joka toisella kierroksella kunnes silmukoita on 50 per sukka, niin että pohjan puoleisella puikolla (ensimmäinen puikko) on 24 silmukkaa ja jalan päällä olevalla puolella 26 silmukkaa.
Jatka nyt sukkia kunnes sukan pituus on noin 15 cm (tai sovita sopivaksi).
Aloita kantakappale ja tee sitä noin 30 kerrosta (tai sovita sopivaksi).
Käännä kantapää ja nosta silmukat kantapään sivuista.
Neulo yksi kerros ensimmäinen ja toinen puikko kaikki oikein, aloita tämän jälkeen nilkan kavennukset.
Kavenna ensimmäisellä puikolla molempien sukkien toinen ja toiseksi viimein silmukka pois joka toisella kierroksella kunnes silmukoita on jäljellä yhteensä 48 s/ sukka.

Neulo vartta vielä noin 5 cm.

Nyt nirkkoreuna:
*k2tog, yo*  (eli: neulo kaksi yhteen, langankierto)
*= toista koko kerroksen ajan.
Neulo seuraavalla kerroksella kaikki silmukat oikein ja jatka neulomista vielä 5 kerrosta.
Käännä sukka ympäri ja taita reuna nirkkoreunan kohdalta ja ompele kiinni sukan varren sisäpuolelle, toista sama toisen sukan kohdalla.

Nyt tehdään röyhelö:
Röyhelö neulotaan oikein mutta päälle tulee nurja.
Poimi varresta silmukat noin yksi kerros ommellun reunan alapuolelta niin päin, että näyttää että neuloisit edelleen vartta ylöspäin, kts. kuva yllä. (Voit neuloa toisinkin päin mutta sitten sinun täytyy tehdä röyhelö neuloen nurjaa.)
Neulo ensimmäinen kerros kaikki oikein.
Neulo toinen kerros jokainen silmukka ensin etu- ja sitten takakautta. Nyt silmukoita on tuplamäärä.
Neulo vielä kuusi kerrosta ja päättele silmukat.

Päättele langanpätkät ja Ingallsit on valmiit!

Jos ohjeessa on virhe, joka on enemmän kuin mahdollista sillä oli taas selliaset muistiinpnaot että morjens, niin huikkaatko kommentteihin tai sähköpostiini niin korjaan, kiitos!

Kylmän kesän sukat/ Lang Touring

Kuten todettu, neulomisintoni on ollut kateissa. Olen aloittanut kolme uutta työtä viimeisen kuukauden, parin tai kolmen aikana ja mikään ei etene. Niitä edelsi eräs työ jonka tein kolme kertaa, purin ja lopulta nakkasin koko homman roskiin. Että ihan pikkasen on nyt hakusessa ollut tämä tekeminen. Sinänsä tekemisen puutteesta ei kuitenkaan voida puhua koska kaikki aika on mennyt pihalla puutarhahommissa.

Lauantaina lähdin viemään äitini Savonlinnaan ja ihan viime tingassa heitin vielä käsilaukkuun kasan lankoja ja väärän kokoiset puikot, sillä näköjään kaikki nelosen Cubicsit ovat taas poikki. Minulla onkin jemmassa aika kiva kasa Langin Touringia joka sattuu olemaan yksi lempparisukkalangoistani. Lanka on paksua ja siitä valmistuu ennätysnopeasti pehmeät ja kutittamattomat sekä vesipestävät sukat. Ja syy miksi minulla on sitä lankaa iso kasa on ennenkuulematon. Joskus keväällä Eiran Langat laittoi sellaisen lanka-alen pystyyn että meinasi mennä puikot väärään kurkkuun. Muistaakseni kaikki hyllylangat olivat puoleen hintaan, oikeasti. Minähän kiiruhdin töiden jälkeen putiikkiin jossa sai kyllä käyttää itsehillintää viimeiseen asti, sillä se kuka on liikkeessä käynyt, tietää että siellä on P A L J O N vaikka mitä ihania sekä laadukkaita lankoja. Malabrigohylly meinasi katkaista aasin selän mutta livautin siitä vain yhden vyyhdin kassalle kasaan, maksoin äkkiä laskun ja juoksin liikkeestä ulos. Mukana oli kaksi kassia Langin lankoja, pääpaino Touringissa ja mietteet joululahjaskissa. Koska langat olivat edullisia heittäydyin minäkin ja ostin sen värisiä lankoja mitä normaalisti en, kuten keltaista ja tummansinistä.

Nelosen Cubicsien puutteessa loin Savonlinassa lauantai iltana tavallisille nepan pyöröille Magic Cast On:lla 2* 8+8 silmukkaa (kaksi sukkaa kerralla juu nou) ja tein lisäyksiä joka kerroksella kunnes työssä oli 2* 14+14 silmukkaa per sukka. Jatkoin lisäyksiä joka toisella kerroksella kunnes silmukoita oli 2* 24+22 (24 on se jalkapohjan puoli).

Harmaalla langalla posottelin noin 25 kerroksen ajan jonka jälkeen vaihdoin vaaleanpunaiseen ja hetken jo luulin että sukista tulee tavanomaiset. 20 kerrosta vaaleanpunaista, vaihto turkoosiin ja niin alkoi homma hahmottua. Turkoosilla 10 kerrosta ja kantalapun alotus ja kantalappu siis sille puolelle missä on 24 silmukkaa eli jako kolmeen = 8. Kantapään käännön jälkeen kavennukset joka kierroksella (matala jalka) kunnes kaikilla puikoilla on 22 s ja kymmenen kerrosta tropiikin veden värillä ja ja kello oli 04 yöllä eli ooppera seis ja nukkumaan.

Seuraavana iltana Sipoossa lähti sukkiin keltainen lanka. Joo, näistä ei todellakaan tule tavanomaiset, ajattelin ja jatkoin innoissani neulomista neulemojon viimein löydyttyä. Luulin että keltainen olisi sukkien viimeinen väri mutta hiljaa hiipi mieleeni ajatus että laitetaan vielä jotain väriä ettei varret jää liian lyhyiksi, mielessäni kummitteli tummansininen. Pieni mallaus kun oli 20 kerrosta keltasella valmiina ja lopullinen valinta osuikin valkoiseen. Valkoisella 26 kerrosta joista kuusi viimeistä käännetään sukkien nurjalle ja ommellaan kiinni. Raitojen langanpätkien pätkien päättely ja kahden illan sukat on valmiit!

Miehen kommentti oli ettei ole kyllä ihan sun tyypillisen väriset sukat... en yllättynyt. Mutta nämä onkin minun kylmän kesän sukat ja juuri oikean väriset sellaiset. Nyt menen ostamaan niitä puikkoja, pakko varmaan vaihtaa metallisiin koska kalliiksi tulee kun nuo muuten niin ihanat cubicsit paukkuvat aika herkästi poikki.

Plastexin sumutepullon voittivat

Hanna Tyttötriion talossa tapahtuu blogista

Kati Kylätien termiitit blogista

sekä

Netteriina

Onnea voittajille!

Laittakaahan meilillä osoitteenne oikealla näkyvään sähköpostiin.

Pientä muutosta olohuoneessa

Vielä tänään on aikaa osallistua arvontaan jossa palkintoina on Plastexin sumutepulloja. Yritän julkistaa voittajat heti huomenna jotta saadaan palkinnot matkaan nopeasti eikä voittajien tarvitse odotella palkintoja koko lomani ajan. Palasin itseasiassa  juuri Savonlinnasta jonne ajoin eilen viemään äitini lomailemaan. Alunperin myös meidän piti lähteä lomanviettoon savikseen samalla mutta koska tulevaksi viikoksi on luvattu Itä-Suomeeen vielä huonompaa säätä kuin tänne, päätimme jäädä toistaiseksi kotinurkille lomailemaan. Ja todella, huomenna on virallisesti ensimmäinen kesälomapäivä! Niin hektistä on elämä ollut, että tällä kertaa emme ole tehneet suunnitelmia lomalle sen jälkeen kun päätimme perua tuon lähdän Saimaan rannoille. Varmasti käydään jossain huvipuistossa, säiden salliessa Yyterissä ja Savonlinnassa ja Korkeaankin on tarkoitus mennä. Täysin aikatauluitta kuitenkin aloitetaan loma ja se tuntuu mahtavalta. Savonnasta löytyi ilmeisesti kadonnut neulemojoni ja tein viime yönä villasukat nilkkoihin asti ennen kuin maltoin mennä nukkumaan kello neljältä yöllä, niistä lisää sukkien valmistuttua.

Ja sitten varsinaiseen asiaan. Tällä viikolla mies kävi vielä viimeisellä työmatkalla ennen lomaa ja mikähän siinä on, että me naiset monesti saadaan ne parhaat ideat keskellä yötä. Päätin nimittäin muttaa huonekalujen paikkaa olohuoneessa, tietysti juuri silloin kun sitä siirtelijää ei ole paikalla ja kello on kymmenen yöllä. Meidän olohuone on hieman haastellinen koska kaksi seinää on ikkunaa lattiaan asti, yksi "seinä" on lasikaide eteiseen ja se huoneen neljäs seinä tavallaan puuttuu. Tästä syystä alunperin olemme sijoittaneet telkkarin ikkunan eteen vaikka se minulle kovin epäimieluinen vaihtoehto onkin. mm. täällä näkyy kuva siitä. No nyt kokeilin ensin muuttaa sohvan kulmasohvaksi mutta se oli aivan katastrofi ja lopulta päädyin vaihtamaan vain K tuolin ja telkkarin paikkaa keskenään.

Asia ei tietenkään ikinä ole niin yksinkertainen miltä se ensin vaikuttaa sillä telkkarin uudessa sijainnissa ei ole tarvittavia antennipistokkeita. Niinpä miehen tullessa matkoilta kävimme ostamassa kahdeksan metriä johtokujaa, kymmenen metriä antennijohtoa ja kaivoin laatikosta telkkarin alkuperäisen lyhyemmän virtajohdon, sillä tässä sijainnissa virtapistoke löytyy lähempää. Pari yötä sitten mies leikkasi sekä asensi johtokujat ja nyt itseasiassa ikkunaseinä ja ikkunanpoka näyttää paremmalta kuin ennen, sillä kuja oli juuri oikean kokoineen tasottamaan sellaisen "pykän" mikä on muutoin pokan ja lattialistan välissä. Sellainen asia mitä ei ehkä kukaan muu edes huomaa kuin minä, mutta ne on ne pienet asiat, vai mitä. 

Pidän itse todella paljon näkymästä nyt kun ikkunan edessä on k tuoli eikä telkkari. Jotenkin tuo korostaa molempien elementtien parhaita puolia ja kun tuolissa istuu, tuntuu melkein kuin istuisi ulkona. Valitettavasti nyt tv estää valon etenemisen eteideen ja kotiin tullessa näkee ensimmäisenä telkkarin taustan mutta kompromisseja on tehtävä. Tietysti mikäli luopuisimme telkkarista poistuisi ongelma itsestää mutta se ei ole nyt vaihtoehto. Mitä mieltä, parempi vai huonompi kuin ennen?

Huomenna palaan vastaamaan muutamiin kommentteihin sekä julkistamaan arvonnan voittajat, mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille!

Viikon blogiputken loppuhuipennus! Älä klikkaa jos on kiire.

Sisältää myös blogin kautta saatuja tuotteita.
 
Näin siinä käy kun kaivaa kameran esille ja on paljon asiaa, tulee sellainen postausputki että melkein hengästyttää. Siihen tarvitaan myös yksi kahteen asti valvottu yö ja vapaa seuraava aamupäivä ...ja keskipäivä eli ei ihme etti näitä ole nähty taas pitkään aikaan tässä blogissa. Jotta blogiputki saa ansaitsemansa päätksen tehdään seitsemännestä julkaisusta varsinainen koostepostauksen.

Ei ne pihahommat vielä loppuneet mutta eräs ilta pääsin kuvailemaan pihaa kaikessa rauhassa ja päätin olla välittämättä siitä että on hämärää ja kohta tulee vettä niskaan. Sitä paitsi suurin osa pihablogien kuvista on joka tapauksessa otettu kauniilla aurinkoisella säällä niin onpahan nyt näyttöä siitä, että näyttää ne kukat nätiltä huonommissakin olosuhteissa. Osa kuvista on napattu pari päivää myöhemmin niillä kuuluisilla helteillä, joten seuraavassa sekalaista selittelyä pihasta tuplasti eli peräti 14 kuvan verran.

Pihalla kasvanut Lumipalloheisi on täydessä kukassa ja ihana! Valitettevasti ressukka on hieman alaston mutta jospa se kunnon hoidolla tuosta lähtisi. Bongasin tämän kaunokaisen pihalta jo viime vuonna, ihastuin ja tilasin tänä keväänä neljä tainta lisää. Taimet on istuttettu parkkiksen ja nurmialueen väliin enkä malta odottaa että niistä kasvaa kunnon pensaikko. Lumipalloheisin vieressä kasvaa kenties joku perenna jota en ole tunnistanut, anyone?

Samasta kukkapenkistä löytyy Akileija. Uusi tuttavuus sekin minulle mutta olen sittemmin ihastunut tähän symppikseen. Hommaa on edistänyt se, että olen nähnyt kuvia muiden blogeissa jossa isompi akileija-alue näyttää todella kauniilta. Aikomuksena onkin siirtää tämä yksilö yläpihalle sille paremmin soveltuvaan paikkaan. Pari päivää sitten löysin toisenkin Akileijan pihalta ja yläpihalle tuleekin todennäköisesti Akileijapenkki ensi kesän aikana.

Joskus kerroin että keskellä pihan ainoata tasaista nurmialuetta kasvaa vaahtera joka on sittemmin kaadettu. No sen vaahteran vieressä kasvaa Riippahernepuu jonka alle on istutettu Orvokkeja, Kevätkaihonkukkaa, Kultatyräkki, kenties jotain jota emme ole tunnistaneet ja pioneja -wtf! Päätimme jättää Riippahernepuun niille sijoilleen ja sen alle Kultatyräkit, Orvokit sekä Kevätkaihonkukat. Sen sijaan Pionit siirretään syksyllä ja vaahterankannon kaivaminen ylös jatkuu edelleen. Nurmialue laajenee mutta toiseen reunaa jää siis tuo outo pensas-kukka-asetelma. Olen siirtänyt kevään mittaan kaikki pihalla esiin tupsahtaneet orvokit samaan paikkaan eli ensi kesänä siellä on kyllä mielenkiintoinen lajitelma orvokkeja.

Tässä alla on sellainen pitkän tähtäimen projekti. Kyseessä on varjossa viihtyvä Köynnöshortensia jonka tilasin keväällä Viherpeukaloilta. Se kuulema pohtii muutaman vuoden syntyjä syviä kunnes lähtee kasvamaan ylöspäin. Köynnös on istutettu alapihalle isoimman mäntymme juurelle, sen varjopuolelle. Kyllä tähän aurinko tietenkin josain vaiheessa päivää paistaa mutta en usko että liiaksi. Köynnös voi kiivetä kymmeneen metriin asti ja kun se alkaa kukkia ei siitä kuulema tunnu tulevan loppua. Tavoitteena on siis saada kukkiva männynrunko -sitä odotellessa.

Ja tässä pihalta maisemaa pohjoiseen päin, ukkonen tulossa. Yksi minulle tärkeimmistä asioita asuinalueellamme on se ettei sitä ole parturoitu puista sileäksi. Monet vastaavanlaiset auinalueet on ensin lanattu tasaiseksi ja sitten rakennettu täyteen tontti tontin viereen. Alueen asukkaat tietenkin istuttavat puita mutta puiden kasvamiseen menee vuosia ja ne eivät mielestäni korvaa alkuperäistä maisemaa. Tämä koko puu-gate:han oli yksi syy miksi päätimme muuttaa pois Tapiolasta. Nykyisella asuinalueellamme tonttien sekä talojen väliin on jätetty runsaasti metsää ja vaikka meilläkin on naapurit molemmin puolin taloa, on välissä isojakin puita ja takapihamme on kokonaan metsää. Alueen mäkinen ja metsäinen maisema tekee sen että pihoilla on sellainen oma rauha ja ei olla kuin sardiinit purkissa ja kurkita toistemme ikkunoista sisään. Tämä on asia jota en kokenut ennen muuttoa niin tärkeäksi kuin se on nyt korostunut, vaikka talon etsinnässä se yksi kriteeri olikin.

Sateen jälkeen kaikki on taas hieman kirkkaampaa ja vihreämpää. Kerrattu Petunia Candyfloss niin ikään kuului keväiseen Viherpeukalot -tilaukseen. Tämä oli äitini valinta ja kyllä ne äidit tietää! Kukka on kerrassaan upea ja muuttuu upeammaksi päivä päivältä. Se tuli meille valkoisessa muovisessa amppelissa josta se siirrettiin viime kesänä Honkkarista ostettuun koriamppeliin ja sekaan sekoitettiin hevosenlantaa jotta kukka jaksaa kukkia koko kesän. Kukka on terassin alla niin että sitä ei tuuheuden vuoksi sadevesi juuri kastele joten se pitää muistaa itse tehdä. Paikkaan paistaa aurinko käytönnössä koko päivän koska terasi on etelään, joten petunia on juuri passelissa paikassa. Ensi vuonna hankin varmasti samanlaisen tähän kohtaan.

Kuten olen kertonut, ei pihallamme ole ollut vesipistettä kunnes asennutimme sen tänä keväänä. Asiat on olleet samalla tolalla sisälläkin, en nimittäin omista ainoataan kastelukannua -todella. Ei meillä montaa kasviakaan ole, joten olen milloin milläkin konstilla niitä kastellut. Pihan ja terassin kasveja olen kastellut toissa kesänä ostetulla 10 litran Plastexin kasteluakannulla joka amppeleiden ollessa kyseessä, on ollut aika mielenkiintoinen operaatio.

Nyt kun otin yhteyttä Plastexiin satulasankon tiimoilta niin hommassahan kävi niin mukavasti että Plastex lähetti minulle muutamia kuitakin tuotteita. Ilman koko satulasanko episodia en olisi tiennyt että tätä puutarha- ja kastelukannuosastoakin saa designina joka tietysti herätti kiinnostukseni heti. Sillä ainahan se on ongelma, että missä hemmetissä niitä kannuja säilyttää, kun eihän niitä rumia muovirotiskoja kestä katella nurkissa.

Paitsi että Plastexin Design Collectionin tuotteitapa kestää! Muun muassa Eero Aarnio on suunnittellut aika kivan valikoiman visuaalisesti viehättäviä arjen käyttesineitä Plastexille. Minullakaan ei ole mitään sitä vastaan että terassilla tai keittiön pöydällä nököttää  N Ä T T I  kastelukannu ja nyt on. Viiden litran kannu on terassikäyttöön ja sillä on muuten paljon helpompi kaataa vettä amppeliin kun kymmenen litran puutarhakannulla. Kahden litran kannu jätettiin sisäkäyttöön. Mukana lähetyksessä oli myös maailman suloisin 0,75l vaaleanpunainen kannu joka vilahtikin jo Instagrammisa. Sillä bella kastelee itse oman Yuccapalmunsa.

Selailin Plastexin kuvastoa läpi ja sieltä hyppäsi silmääni myös mm. Evergreen sarjan vaasi joka olisi meillekin tarpeen useammassa koossa teraseille, Tomoto Tableware Set by Samuli Naamanka, Stefan Lindforsin Plub Bottle.. Olin jotenkin häkeltynyt että suomalaisella perinteikkäällä yrityksellä, joka yhdistetään helposti mielikuvissa tympeisiin muovotuotteisiin joita säilytetään kaappien kätköissä, on näin mageita juttuja!

Palataanpa lähteelle. Kaikkihan alkoi pihalta kolme vuotta sitten löytäessäni etäisesti alppiruusuja muistuttavia kasvien rankoja. Koska tiesin miten jumalallisen kauniita rhodot voivat olla, päätin yrittää kaikkeni jotta pensaat elpyisivät ja saisimme nauttia joka kevät niiden kukkaloistosta. Aiemmin kerroinkin mitä teimme kasveille ja kyllä, meidät palkittiin suorastaan kukkia notkuvilla alppiruusupensailla tänä keväänä. Nyt kukinta on jo ohi ja etenkin Cunningham's Whiteen on tullut järjetön määrä uuia lehtiä, se on tällä hetkellä niin tuuhea ettei oksia näy. Yksi kukinnan paljouteen vaikuttanut juttu on todennäköisesti se, että kukinnan jälkeen nypin kukkineet kukanjämät pois. Tämä sujui aluksi aika varovaisesti mutta nyt olen jo oppinut mistä kohtaa pitää napsasta niin että koko kukinto lähtee pois mutta ei mahdolliset uudet lehtien alut. Allla olevassa kuvassa viikon aikan lakastuneen Puistoalppiruusun siivous, kannattaa odottaa että kukinto on tosiaan ihan ohi ennen kun aloittaa nyppisen.

Eräs iso ylpeydenaiheeni on myös ensimmäiset siemenestä istutetut onnistunet Sininatat. Pidän heinistä ja istutin toissakeväänä sininatoja ja vaikka välillä homma näytti aivan toivottomalta niin tässä ne nyt on, elämänsä voimissaan. Sininatoja on lisääkin tulossä keittiön pöydällä, kun vaan pähkäilen minne sijoitan uudet tulokkaat. Kyllä sitä voi vaan olla pienestä iloinen.

Alla myös kuva "laituristamme". Oikeaan reunaan on tulossa matalahko aita jonka eteen ajattelin sijoittaa ne Akileijat. Kalusteet ovat kohta kymmenen vuotta vanhat Tapiolan parvekkeele aikoinaan ostetut. Pöytä on Ikeasta ja ihan huippu, mielestäni heillä on edelleen sama malli myynnissä. Tuolit on ostettu Askosta ja niiden nyt sisällä olevat pehmusteet myös. Riippumatto odottaa lomani alkua ja muutamasta erilaisesta matosta tämä hapsullinen on kyllä minun lemppari. Luulin että riippumatoissa olisi joku standardi kun noita telineitäkin myydään, mutta tämä yksilö ainakin on paljon isompi kuin muut mattomme, piti siis vähän säätää ettei makoile "lattialla".

Luitko oikeasti tänne asti?

Onnittelut!

Nyt ei muuta kun aurinkoa kesään, voitokkaita vesisotia ja jäätelöä napaan!