Yläpihalla

Seuraavassa on harmaan syyspäivän kuvia yläpihalta, jossa niin ikään sai kukkapenkit  kyytiä. Alunperin talon ja kallion välissä oli kukkapenkki, kallion ja nurmikon välissä oli kukkapenkki ja nurmikon ja "laiturin" välissä oli kukkapenkki. Ruokatilan edessä ei kasvanut mitään paitsi rikkaruohoja, siitä seuraavassa kasvoi rikkaruohoja  ja aivan väärässä paikassa olevat Kuunlilja sekä Keltapäivänlilja ja saimmepa ihailla lisää rikkaruohoja ja multaa vielä laiturin edessä sinnittelevän Muratin lisäksi. Nurmialue oli ympyröity isoilla reunuskivillä pieneksi "altaaksi" ja olihan tuossa muutama iso mäntykin metsän rajassa, näistä muutoksista olenkin jo aiemmin postannut.

Pidän todella paljon siitä että tontti muuttuu pikkuhiljaa metsäksi ja haluan ehdottomasti pitää sen sellaisena. Keskellä terassia oleva kivi ja hoidetun nurmialueen talon reunassa oleva kallio tuovat juuri sitä luontokeskeisyyttä pihalle mitä kaipaankin. Tähän ympäristöön ei mielestäni sovi tekemällä tehdyn näköiset kukkapenkit joissa kasvaa kukkia jotka selkästi erottuvat luonnon mukaisesta kasvillisuudesta. Kallion päällä ja reunassa kasvavat rodot ovat juuri sellaisia kasveja että eivät selkeästi eroa luonnontilaisesta metsästä vaikka kukkivatkin upeasti alkukesällä. Kieltämättä on ollut hieman hassua tehdä liian laitetusta vähemmän laitettua, mutta mielestäni työ on kannattanut.

Meidän metsässä kasvaa paljon mustikoita ja puolukoitakin ja nyt kesän taittuessa syksyyn on kanervat punertuneet kauniisti rinteillä. Olemme harventaneet metsästä sellaisia pienia puun alkuja ja ensi kesänä täytyy varmasti hieman taas käydä läpi metsäosuutta. Haluaisin myös istuttaa johonkin kunnolla pensasmustikkaa joita meillä jo pari puskan alkua onkin, Laiturille niin ikään rakennetaan pieni aita toiseen reunaan (siihen joka ei näissä kuvissa nyt näy) ja samalla haluaisin vaihtaa pihavalot jotka ovat nykyisellään mielestäni liian korkeat pihan profiiliin nähden.

Matalien Cunningham's White rodojen lisäksi kallion kupeessa toivottavasti kukkii jatkossa Tarhalaukkaneilikat jotka ostin taannoin heräteostoksena honkkarista. Ne eivät sopineetkaan sinne minne ajattelin mutta katsotaan sulautuvatko ne kallion rakosessa ympäristöönsä ja viihtyvät vai pitääkö ne myöhemmin siirtää muualle. Muutamat ystävämme ovat myös kysyneet miten leikkaamme konstikkaan mallisen nurmikon ja teemme sen trimmerillä. Koko terassin reuna pitää kuitenkin käydä nurmikon ajon jälkeen läpi trimmerillä joten kallion mutkat ja laiturin kivireuna menee siinä samalla.

Laiturin edessä ollut kukkapenkki oli tosiaan aika roisin nököinen ja samalla näkyi muoviestettä ja rako laiturin alle. Hankimme kiviä jotka ladoin täysin amatöörimäisesti peittämään kaiken kauheuden ja nyt viime viikonloppuna tajusin että tuossa reunalla on oikeastaan aika mukava istuakin. Muratti on talvehtinut edes menneessä kukkapenkissä monta talvea ja jouduin sen siirtämään tuohon kulmaan, ensi kesä näyttää pääseekö se jatkoon vai ei.

Yksi lempparijutuistani on se että kun olkkarissa pötköttää sohvalla ja katsoo ulos ikkunasta, näyttää siltä että olisi puumajassa. Koska olohuone ja terassit ovat korkeammalla kuin puolet talosta, ei maata näe ollenkaan vaan pelkkiä puiden runkoja ja latvustoja. Sitä on todella vaikea saada kuviin mutta ehkä joku saa ajatuksesta kiinni. Alakuvassa näkyy jonkun verran korkeuseroa oikealla näkyvän alapihan ja edessä näkyvän yläpiha välillä. Joku fiksu olisi ehkä siirtänyt grillinrumiluksen pois tuosta maisemaa blokkaamasta...