Miten meni niinkuin omast mielestä? Pohjoislaatikoiden kunnostus.

Aluksi laatikot talon edessä vaikuttivat kivalta. Vähän jotain erilaista, ei sitä perus nurtsia tai pensasta ja aitaa. Kaksi iso kivilaatikkoa, joiden keskellä on kulkuväylä pääovelle, on ehkä hieman epätyypillinen ratkaisu Suomessa mutta talon suunnittelijat ja rakentajat ovatkin asuneet enimmäkseen muualla kuin Suomessa. Jo ensimmäisenä kesänä kävi kuitenkin ilmi, ettei laatikoita ole hoidettu ja ne ovat kaikkea muuta kuin edustavat. Niihin on istutettu alun perin pihasuunnitelman mukaisesti Pylväspihlajat (todella), lukuisia Pallotuijia, Pylvästuijia, Seppelvarpuja, Kuunliljoja (ehkä Hämykuunlilja ?) sekä maanpeitekasvia Pikkutalviota. Kuulostaa aika paljolta mutta laatikoilla on kokoa 195cm*430cm sekä 195cm*365cm eli näihin kyllä mahtuu -ainakin pieninä taimina.

Ja mahtunut on. Koska laatikoita ei ole hoidettu ilmeisesti useampaan vuoteen, on jossain vaiheessa Pikkutalvio lopettanut leviämisen kun erilaiset rikkaruohot sekä seppelvarput ovat vallanneet laatikot ja kuunliljoista on kasvanut aivan valtavia. Toissakesänä laatikoista kaadettiin pihlajat ja viime kesänä annoin pallotuijia sekä pylvästuijia samalla alueella asuville ”naapureille” mutta vasta tänä kesänä saimme laatikot varsinaisesti työn alle. Itse olin jo jossain vaiheessa valmis purkamaan laatikot mutta äitini mielestä ”vastaanotto sisäänkäynti” on todella hyvä. Jep meillähän pidetäänkin isoja kutsuja ihan tuon tuostakin ja joka Itsenäisyyspäivä taksijono tiputtaa juhlaväkeä sisäänkäynnille –not. Mieheni ilmoitti niin ikään, ettei laatikoita kannata purka ja ymmärsin kyllä syynkin. Eli minun ei auttanut kuin ottaa härkää sarvista ja suunnitella sellaiset toimenpiteet, ettei tarvitse enää hävetä koko kadulle talon julkisivua ja kotiin on kiva kävellä.

Laatikot ovat kohopenkkejä ja sijaitsevat talon pohjoispuolella eli paikka on aika vaativa kasvien suhteen. Pienempään laatikkoon paistaa enemmän aurinko mutta missään nimessä näihin ei voi mitä aurinkoisen paikan kasveja laittaa. Olen myös kurkkua myöten täynnä havuja niiden yli 50 pihasta löytyneen Tuijan jälkeen joten jotain muuta oli keksittävä. Pari vuotta sitten kun talon edessä oli kaksi Aroniapuuta sekä laatikoissa vielä ne kaikki Pihlajat ja Tuijat, huomasimme että talon edusta oli joka aamu märkä vaikka yöllä ei olisi satanut tai muu ympäristö jo kuivunut. Efekti hävisi kun puut ja tuijat poistuivat ja tajusimme, ettei laatikkoihin kannata laittaa runsasta kasvillisuutta, sillä muuten kosteus jää ikävästi talon varjoisalle pohjoispuolelle. Eli jotain varjoon sopivaa, helppoa ja vaivatonta.

Avainasemassa on ehdottomasti ollut apu jonka sain Mustilan Jonnalta joka on Mustilan Garden Shopin myymäläpäällikkö sekä suunnitteluhortonomi. Kun paikka ja sen tuomat rajoitteet yhdistettiin minun toiveisiin, päädyimme aika nopeasti rhodoihin. En olisi itse tajunnut että niitä voi laittaa kohopenkkeihin mutta uskottava se on kun asiantuntija niin sanoo. Rhodojen kanssa kannattaa olla maanpeitekasvia jolloin juuristossa säilyy kosteus joten laatikkosuunnitelma oli nopeasti valmis.

Ennen käytännön toteutusta piti vielä valita mitä rhodoja laitetaan ja siinä olikin sitten miettimistä. Vaihtoehtoina olivat vain kotimaiset lajikkeet jolloin ne ovat meidän ilmastoon sopivia ja talven kestäviä. Lopulta valintani osui Pohjolan Tyttäreen joka on tuuhekasvuinen matala pensas joka näyttää kauniilta myös kun ei ole kukassa. Kukat ovat nuppuna punavioletit mutta vaalenevat lähes valkoiseksi. Pensas kasvaa enimmilläänkin 150 senttiseksi mutta leviää jopa yli kaksimetriseksi joten se sopii hyvin isoihin laatikkoihin. Maanpeitekasviksi jätettiin laatikoissa ollut Pikkutalvio jolloin värimaailman on valkoinen/lila/vihreä. En ole normaalisti lilan ystävä mutta Pikkutalvio on aivan mielettömän kaunis lehdiltäänkin, joten en halunnut luopua kasvista.

Käytännössä työ eteni niin että ensin laatikosta kaivettiin kaikki paitsi Pikkutalvio pois. Muiden kasvien mukana irronneet Pikkutalviot laitoin veteen odottamaan uudelleen istutusta. Tämän jälkeen maa käännettiin ja sieltä noukittiin mahdollisimman paljon juurien jämiä pois ja minä tietty kiljuin joka kerta kun näin kastemadon koska jostain syystä ne kasvavat meillä sellaisiksi 20 senttisiksi jättiläistappajalieroiksi. Jep kammoan kastamatoja, tosi nynnyä. Myös osa mullasta siirrettiin muualle. Laatikkoon lisättiin noin 450 litraa havumultaa jonka jälkeen työt keskeytyivät koska satoi vettä kaatamalla koko seuraavan päivän. Tämä sopi hyvin koska nyt multa laatikoissa oli oikein optimaalisen märkää istutuksille.

Pari päivää myöhemmin otin rodojen taimet pois ruukuista ja upotin juuripaakut vesiämpäriin. Rhodoille kaivettiin kuopat ja maahan sekoitettiin hevosenlanta lannoitetta sekä 65 litraa kalkitsematonta luonnonturvetta.  Kylvyn jälkeen oioin vielä rhodojen taimien juuria mahdollisimman paljon ja taimet keskitettiin laatikoihin niin että juuripaakusta jäi noin sentti maan yläpuolelle. Tässä kohtaa moni talloo jalalla maata taimen ympärillä mutta käsin taputtelu riittää. Lisäsin uusia ja säästettyjä Pikkutalvion taimia ympärille jonka jälkeen kaikki taimet kasteltiin ja rhodojen juurien päälle levitin katetta kunnes Talviot leviävät tasaisesti koko laatikkoon. Sama juttu toistettiin toisen laatikon kohdalla.

Olin aliarvioinut työn määrän sillä sitä oli  p a l j o n  ja ällä hetkellä olo on onnellinen mutta väsynyt. Fiilis siitä että miten meni on aika epävarma; teorissa tein kaikki niinkuin piti mutta aika näyttää asuuko minussa pikku multasormi vai nou. Tuhannet kiitokset vielä Mustilaan avusta ja pahoittelen kuvien epätaslaatuisuutta lukijoille, säät vaihtelevat ja kuvien ottaminen hommien välissä ei juuri nopeuta etenemistä. Haluisin kuitenkin että ensimmäistä kertaa samantyyppistä projektia suunnittelevat näkevät vähän mitä on tulossa. Kuvat ihan valmiista laatikoistapuuttuvat koska tänään(kin) on satanut vettä mutta kuvitelkaa vain kate viimeiseen kuvaan rhodojen ympärille niin se on siinä.

 

Osa taimista on saatu Mustilasta, kiitos!