Pitäisi ehkä aloittaa tämä kertomalla miten keittiö on kodin sydän ja miten me aina perheen kanssa tehdään siellä yhdessä ruokaa ja niin edelleen. Tosiasiassa meidän perhe ehtii juuri kääntymään keittiössä ja yleensä vielä jokainen eri aikaan. Meille keittiö on paikka jossa valmistetaan ruokaa siksi, että pysymme hengissä ja that´s it. Haluaisin kuitenkin tulevaisuudessa haastaa itsenäni ja muovautua peruskoulun kotitaloustuntien tasoisesta ruoanlaittajasta sellaiseksi, joka osaa loihtia hieman mielikuvituksellisempaa murkinaa kuin tonnikalapasta tai fetasalaatti. Ehkä saan Bellan innostumaan leipomisesta ja jossain vaiheessa voimme tehdä muutakin kuin sitruunapavlovaa... Tilathan meillä on, sillä keittiön noin 16 neliötä mahdollistaisi vaikka millaisten illallisten valmistamisen, kun vain vielä kiinnostaisi ja löytyisi niitä tunteja.
Meidän keittiösuunnittelu lähtei ulkonäöstä ja seuravaksi on mietittiin toiminnollisuutta, jonka merkitystä ei kuitenkaan missään nimessä ole väheksytty. Uusi keittiö on ihan perus ja kenties joidenkin mielestä vielä tylsästikin lähes samanlainen kuin Tapiolaan suunnittelemani keittiö. Inhoan vetimiä ja värimaailman haluan pitää klassisena, joten kaikki mahdolliset koneet ovat integroitu ja kaapistot sekä laatikostot ovat sileitä. Koska laatikostot ovat kiiltävät, valitsin korkealle kaappiseinälle tasapainottamaan mattapintaiset kaapit. Matan pinnan lisäksi kaapeissa näkyy ikään kuin puuviilu, eli ovat hieman eläväpintaiset ja tuovat kontrastia kiiltäviin kivitasoihin sekä laatikostoihin. Yläkaappeja tulee vain yhdelle seinälle ja ne ovat samanlaiset pinnaltaan kuin laatikostot. Laatikoissa on vetoura ja korkeat kaapit ovat pomppusaranoilla, lukuun ottamatta kylmäkalusteita joiden väliin on jätetty mustalla alumiinilistalla peitetty rako, josta kaapit saa auki. Näkyviin jäävät koneet on valittu niin, että niissä on mahdollisimman vähän rosteria/alumiinia jolloin keittiön yleisilme pysyy mustavalkoisena. Ajatuksena ehkä sellainen vähäeleisyys sekä aidot materiaalit eli puu ja kivi.
Tason valinta oli loppujen lopuksi kaikkein vaikein. Aluksi olin sitä mieltä, että haluan saman graniittitason kuin Tapiolassa, eli mustan mahdollisimman tasapintaisen nero assoluton. Jossain vaiheessa innostuin myös valkoisista tasoista mutta mies oli ehdottomasti valkoista tasoa vastaan. Vertailin valkeita kvartsikomposiittitasoja keittiöliikkeessä mutta lopulta aloin kallistua miehen mielipiteeseen. Mutta sitten tehtiinkin hartaudella valintaa nero assoluton ja tropical blackin välillä. Koska haluan, että kotimme on harkitusti moderni mutta kuitenkin yhteydessä ikkunoista näkyvään ympäristöön, tulin tulokseen, että kokonaan musta nero on liian kliininen ja moderni taso keittiöömme. Tunnustan, että vaati aikamoista mietintämyssyttelyä päättää, mikä on se meidän taso sillä noin 8,5 metriä kivitasoa on sellainen investointi, jonka mielellään tekee kerrallaan oikein. Nyt se on kuitenkin lukittu, eli kolme senttiä paksulla tropicalilla mennään. Tropical black on myös musta graniittitaso mutta hieman eläväpintaisempi kuin nero. Hanaksi valitsimme Granan mustan Miris hanan, joka käy tropical-tasoon täydellisesti. Altaaksi olin aluksi valitsemassa mustaa komposiittia mutta kun näin mustan altaan ja tason välisen värieron, päädyin teräksiseen Intran altaaseen. Allas tulee tason alle kiinnitettynä ja hanalle reikä tasoon.
Mitkä olivat sitten niitä asioita, jotka aluksi ”muka tiesin” mutta jotka kuitenkin muuttuivat. Musta nero assoluto-taso muuttui valkoiseksi kvartsikomposiitiksi joka muuttui vielä kerran mustaksi tropical-graniitiksi. Musta hana muuttui harjattu teräs-malliin, joka lopulta muuttuikin tummaksi kiiltäväksi hanaksi. Lattiaan ei löytynyt budjetin rajoissa tarpeeksi hyvää vaihtoehtoa, joten päätimme pitää vanhan lattian ja vaihtaa sen sitten joskus kun muutkin lattiat uusitaan. Lattia tullaan kuitenkin maalaamaan uudestaan kerran päälle. Musta komposiittiallas muuttui moderniin teräasaltaaseen. Integroidusta saippuapumpusta luovuttiin osaksi hinnan takia ja siksi, etten halunnut ylimääräisiä reikiä graniittitasoon. Korkea kaappiseinä oli aluksi ajateltu puunväriseksi mutta se muuttui mielessäni valkoiseksi ja lopulta mattamustaksi. Yhdeltä seinältä jätettiin kaapit pois kokonaan ja siihen tehdään itse avohylly. Rakenteellisista syistä johtuen, saarekkeen viereen jäikin 80 senttiä seinää, joka taas mahdollista sittenkin peilin asentamisen yläkaappien ja altaan sekä keittolevyn taakse. Peilin asentaminen mahdollisti tasoon integroitujen sähköpisteiden vaihtamisen kulmaan asennettavaksi Savon Casia-pistokkeeksi. Viimeisenä muutoksentekopäivänä, yhteen korkeaan kaappiin tilattiinkin kaksi syvää laatikostoa alimpien hyllyjen tilalle.
Keittiön toiminnot pysyvät lähestulkoon entisillä paikoilla, tosin jääkaappi ja pakastin ovat liikkuneet yhden kaapin leveyden oikealle vaihtaen paikkaa päittäin ja mikrolle tulee nyt oma paikka integroituna. Näiden sijoittelussa otettiin ensisijaisesti huomioon se, että kaapeista ja mikrosta otettaville asioille löytyy kätevästi laskutila. Vaikka olisin halunnut alun perin uunin sekä tiskarin korkeammalle työskentelykorkeudelle, olisi se vaatinut niin isoja muutostöitä sähköihin ja putkiin, että ajatuksesta luovuttiin. Koska keittiössämme on kaksi kulkuaukkoa ja kulmaikkunat, ei edellä mainittuja toimintoja olisi voinut nostaa ylemmäs järkevästi minnekään muualle kuin korkealle kaappiseinälle eli kaikki sähköt ja putket olisi pitänyt vetää uudestaan koko keittiön halki… ja siihen ei lähdetty. Tiskari, allas ja uuni+keittotaso ovatkin nyt siirtyneet vain muutamia kymmeniä senttejä vasemmalle, samalla kun viistoista kulmista on luovuttu.
Loppujen lopuksi, uusi keittiö on lähes samanlainen kuin aiempi ja melkein samanlainen kuin ensin oli mielessä, mutta kuitenkin jokaista asiaa on mietitty useaan otteeseen ja kaikki muuttuu. Olen yrittänyt pohtia olemassa olevia tavaroita ja toimintoja ja huolehtia, että niille olisi paikat valmiina ja toiminnoille olisi meille sopivat kohdat. Etenkin muutamia kipupisteitä, joiden kanssa kuluneen neljän vuoden aikana on hermot mennyt useampaan otteeseen, on mietitty tarkkaan. Toivon, että jatkossa keittiö on muutoksen myötä meille kaikille mukavampi paikka olla ja sen käyttöaste kasvaa tulevaisuudessa. Olen myös helpottunut, että viimein se meidän kodin ”vaiettu nurkka” noudattaa muun kodin kanssa yhtenäistä linjaa sisustuksellisesti ja rakenteelliset muutoksien johdosta ulkotilat ulottuvat sisään keittiöön samalla tavalla kuin muualla talossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihan mahtavaa jos ehdit jättää kommentin,
ilahdun ihan jokaisesta!
Kiitos kun kävit ♥