Tyvenessä

Tuntuu, että yllä olevasta kuvasta on aikaa ainakin vuosi. Lomasta tähän päivään, on mahtunut arkea, kiirettä, juhlia ja velvollisuuksia, elämää isolla eellä. Olemme saaneet paljon aikaan ja se myös näkyy mutta samalla olen ymmärtänyt, että tätä se meidän elämä on. Enemmän asioiden tekemistä, sinkoilemista ja suorittamista ja ainoastaan arjesta varastetulla ajalla me olemme yhdessä, hengitämme samassa tahdissa ja annamme asioiden vain tapahtua.

Kolme viikkoa Atlantin takana oli arkea mutta täysin meidän omasta erilaista. Sillä varastetulla ajalla me opettelimme elämään jälleen yhdessä. Vaikka vitsailinkin ennen lomaa siitä, miten tulemme kolme viikkoa toimeen yhdessä saman katon alla, oli siinä kuitenkin totuuden jyvänen sillä en muista milloin oisimme viimeksi olleet kolme viikkoa yhdessä. Siinä missä täällä katsomme kelloa, riennämme asiasta seuraavaan ja odotamme isiä tulevaksi tai lähteväksi, hävisi loman alussa ajantaju jo oikeastaan ensimmäisellä välilaskulla Hethrowlla, kun löhösimme päällekäin vaihtoaulan penkeillä odotellen jatkolentoa. Vaikka lomalle oli suunniteltu erilaisia asioita, päätimme vasta oikeastaan samana aamuna mitä huvittaa tehdä tai jättää tekemättä. Elimme kuin kotona arkea; siivosimme, kävimme kaupassa, teimme ruokaa, tappelimme ja kikatimme, teimme hankintoja ja ehdimme lääkäriinkiin mutta teimme lähes kaiken yhdessä ja ilman kelloa. Ja olihan se mahtavaa! Eikä minua harmita meidän arki tällaisenaan mutta kokonaisuuden ymmärtäminen tuo tavallaan rauhan ja auttaa jäsentämään ajatusta siitä, että täällä eletään näin ja mahdollisuuksien mukaan meidän täytyy hypätä oravanpyörästä pois lomalle ja antaa aikaa myös toisillemme.

Heinäkuun alussa olemme viettäneet bellan, jiin ja isin synttärit ja nyt on ensimmäistä kertaa olo, että kesä on alkanut. Piha näyttää kesältä ja vaikka varsinaiseen kesälomaan on vielä lähes kolme viikkoa, on fiilis, että voin töiden jälkeen lysähtää riippimattoon ja olla tekemättä mitään. Totto puhuen, onhan tässä tietenkin vaikka mitä mutta mennään asia kerrallaan je löysätään vähän.

Mites te, onko täällä vielä teitä, näin pitkän blogitauon jälkeen?