Minun piti kirjoittaa matkapäiväkirjaa jo reissussa, mutta eihän siitä mitään tullut. Illalla tuli uni jo aikaisin ja päivisin oltiin ulkona. Ainoat muut ajanvietteet mitä otin reissuun mukaan, oli kaksi pokkaria ja neule ja pokkarit olikin luettu parissa viikossa ja viimeinen viikko vierähti iltaisin huivia neuloen. Eipä sitä lomalla kyllä muuta tarvitse. Me tosiaan reissamme vähän harvemmin mutta sitten vähän pidemmin tai ainakin pidemmälle. Tämän reissun piti alun perin suuntautua Yhdysvaltojen länsirannikolle mutta kiireen takia en ehtinyt suunnitella reissua uuteen paikkaan joten lähdimme kimpsuinemme ja kampsuinemme tuttuun Floridaan. Ja miksi ei?
En keksi yhtään syytä miksi emme matkustaisi Floridaan. Siellä on aina takuuvarmasti hyvä sää, eli lomasuunnitelmia ei ikinä tarvitse tehdä sään mukaan. Lähtökohtaisesti aina paistaa ja jos sattuisikin sadetta, ei se vaikuta esimerkiksi vaatteisiin sillä kylmähän siellä ei tule. Ainoa paikka missä olen Floridassa kohdannut yhtä jaksoisempaa sadetta, on Orlando ja se tuntuukin olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Floridassa on mielestäni sään lisäksi kaikki muukin kohdallaan: upeat rannat, ystävälliset ihmiset, erinomaiset mahdollisuudet shoppailuun ja tekemistä löytyy vauvasta vaariin. Florida on paljon enemmän kuin South Beach, joka eräänlainen käyntikortti osavaltiolle on.
Olen aiemmin kirjoittanut aika yksityiskohtaisesti matkajärjestelyistä, joten en nyt niihin tässä mene, niistä voi halutessaan lukea aiemmasta Florida-kirjoitusten sarjasta. Ostimme liput tälläkin kertaa noin 6 kuukautta aiemmin Travellinkin kautta ja lentoyhtiöinä BA ja Virgin Atlantic. Viime keralla lensimme Atlantin yli Virginin 747:llä, jossa suosin yläkerran economy paikkoja ja nyt sama matka taittui uudella 787:lla, joka oli kyllä todella miellyttävä yllätys. Virginillä on hyvä ruoka ja ystävällinen palvelu, emmekä ole nyt neljällä lentoreissulla löydetty mitään moitteen sanaa yhtiöstä. meininki on aika nuorekas ja lapsetkin mm. katselevat mielellään huumori höysteenä tehtyjä turvallisuusvideoita. Hauska yllätys oli myös, että ilmeisesti bella menee vielä sen verran pienemmästä lapsesta, että Heathrowlla mennessä meidät pyydettiin koneeseen ensimmäisten "lasten" joukossa ja Miamin kentällä pääsimme takaisin päin tullessa turvatarkastuksessa ”ohituskaistaa”.
Auto pakatiin valmiiksi 24.4. illalla ja lapset heräteltiin jälleen keskellä yötä. Ajoimme omalla autolla lentokentälle ja auto jäi Vehon lentohuoltoon matkan ajaksi. Lentohuollossa huoltoaika tilataan ennakkoon ja auto jätetään lentohuollon paikalle lentokentän parkkihallissa. Avaimet toimitetaan niin ikään määrättyyn paikkaan ja reissusta tullessa avaimet noudetaan ja auto odottaa huollettuna samalla paikalla, kätevää. Koska tiesimme, että Virginillä on aina uusia leffoja enemmän kuin tarpeeksi, ei lapsilla sen suurempia varusteita lentomatkalle ollut mukana. Metallittomat vaatteet turvatarkastuksia helpottamassa ja repuissa kännykät ja padit. Meillä oli Heathrowlla muistaakseni noin kolmisen tuntia aikaa, joten söimme brussin ennen matkan jatkumista Miamiin. Laukut oli jo Helsingissä tsekattu perille asti. Pidän vaihtoehdosta vaihtaa konetta Englannissa enemmän kuin JFK:lla kolmesta syystä: ensinnäkin laukut saa tsekattua perille asti, JFK:lla ne pitää tsekata itse uudestaan jatkolle, toiseksi vaihtoon on tarpeeksi aikaa ilman paniikkijuoksua ja kolmanneksi, lentorytminä ensin lyhyt lento ja sitten vasta pitkä, tuntuu kivammalta lasten kannata. Atlantin ylityksen jälkeen ainakin meidän lapset on jo aika kypsiä lentomatkustukseen vähäksi aikaa. Isoin yllätys koettiin Miamin kentältä. Maahantulotarkastus on muuttunut osittain automaattiseksi, jonka johdosta jonot olivat lyhentyneet huomattavasti. Valitettavasti toimenpidettä varten tarvittavasta koneesta loppui tulostuspaperi kesken meidän perheen, joten kaksi maahantulotarkastusta teimme tiskillä. Joka tapauksessa, erittäin hyvä edistys!
Perillä lensi hupparit reppuihin ja Sixtin tiskin kautta matka jatkui tutusti Tahoella. Ilmeisesti uudemmissa malleissa navi on vakkarina, joten hylkäsimme saman tien oman, pienempi näyttöisen TomTomin ja käyttöön otettiin auton oma navigaattori. Koska risteykset ovat valtavia ja nopeudet etenkin Miamin alueella aika suuret, isompi näyttö antaa enemmän ennakointiaikaa liikenteessä.
Hotellille saapuessa oli jo pimeä ja Publixista haettuamme vähän aamiaistarvikkeita, painuimme pehkuihin.
Hotellille saapuessa oli jo pimeä ja Publixista haettuamme vähän aamiaistarvikkeita, painuimme pehkuihin.
No höh, just kun pääsin vauhtiin niin juttu loppui! ;)Asettauduin santsikuppini kanssa sohvalle ja lähdin virtuaalimatkaanne. Tätä on niin odotettu. Toivottavasti kertomus jatkuu....(lue ed. teksti positiivisesti)
VastaaPoistaMatkakertomuksesi ovat ihan parhaita, kiitos!
Tiina
Moi miten kiva kuulla! Et arvaakaan miten mukavalta kommenttisi tuntui ♥ Jatkoa tulee jo tänään iltapäivällä ;)
PoistaTuosta lasten kanssa koneeseen menosta: itse en koskaan mennyt ajoissa koneeseen, kun istumista tulee kuitenkin. Nyt kun lapsi on 9 ei sillä tietysti enää ole niin väliä ja juuri tänä kesänä meidät pyydettiin jopa Helsinki-Vantaalla perheiden turvatarkastukseen!
VastaaPoistaNykyään mielestäni koneet pakataan paljon nopeammin kuin ennen ja myös lähtö tapahtuu nopeammin. Vai johtuuko se siitä, että olen aikuinen ja järkkäilen siinä kahden lapsen tavaroita kun koneeseen tullaan :D
PoistaMe tykkäämme mennä kyllä koneeseen sinänsä ripeästi, että saamme omat tavaramme oman paikan läheisyyteen. Monesti matttimyöhästen laukkuja sijoitellaan milloin minnekin, jolloin lennon aikana niistä on vaikeampi ottaa mitään tarvittaessa.
Me ei varmaan olla oltu perheiden turvatarkastuksessa sillä en tiennyt sellaista olevankaan :) Bella joutui kyllä jo mennessä Heathrowlla pyyhkäsy- ja läpivalaisu tarkastuksiin mutta siinä saa vanhempi olla neuvomassa vieressä koska lapsi on "kielitaidoton".