Sisustuskuulumisia

Jep, meille on muuttanut palmu. Se on Kultapalmu ja aina kun muistan, kutsun sitä Palmgreniksi. En usko, että se tulee elämään kovin pitkään sillä tapan lähes poikkuksetta kaikki sisäkasvit alle kuudessa kuukaudessa. Olen kuitenkin saanut ulkokasvien viime kesäisestä menestyksestä uutta itseluottamusta ja aion yrittää. En raaskinut ostaa Plantagenista palmua 69 eurolla vaan ostin saman palmun hieman isompana Ikeasta hintaan 29 euroa, ehkä Palmgren onkin ruotsinkielinen. Kaikkihan tietää että kasveille pitää jutella. Aion ostaa kaksi muutakin kasvia mutta niitä ei ole vielä myymälöissä, tietääkö joku milloin keväällä Ikeaan tulee uusia kasveja? Ei kai ne siellä netissä niitä huvikseen pidä?

Palmgren on nakattu ostoruukussa jo olemassa olevaan harmaaseen suojaruukkuun ja kesällä se muuttaa altakasteluruukkuun. Näin yritän maksimoida mahdollisuuteni kasvin kanssa. Voi kunpa se eläisi ensin edes sinne kesään asti. Altakasteluruukulle pitää varmaan ostaa joku kiva suojaruukku mutta toistaiseksi sellaista ei ole tullut vastaan. Sen sijaan muistin, että näin kesällä Clas Ohlsonilla tosi kivan ruukun ja juoksutin hieman Sellon myyjiä kellarivarastoon ja ostin sen. Siihen aion toivon mukaan mahduttaa banaanin -en sellaista syötävää vaan sen missä se syötävä kasvaa, jonka siis haluan ostaa ennen kesää. Kaikkia kummallisia tahtotiloja, tiedän.

Nyt ruukussa oleilee bellan Yucca ja sen puutteessa Diego. Totta kai, kun jotain mielenkiintoista tapahtuu lattian rajassa, on pojat paikalla salamana. Samalla pieni reality check eli tsiigatkaa tota mattoa - tervetuloa kissaperheeseen! Meillä on sama matto mustana valkoisilla raidoilla, voitte varmaan kuvitella miltä se näyttää aina, paitsi viisi minuuttia imurtoimisen jälkeen. Ja tässä alla on muuten Nietos, ne erottaa kuulema helpoten tassuista, tai siitä että Diegolla on ruukku päässä.

Olen halunnut jo pidemmän aikaa haikalillut kasveja mutta vastaan panee kaksi asiaa. Se, että tapan ne tahtomattani ja jos en minä, niin nuo pikku tuholaiset luulevat että salaattipöytä on katettu. Kyllähän iso kasvi pienet rouskuttelut kestää mutta en halua että kissat heittää veivinsä siksi, että on niin tyhmä omistaja, että ostaa myrkyllisiä kasveja. Olen nyt yrittänut triplatsekata hankittavat kasvit ja ne eivät pitäisi olla myrkyllisiä karva-aristokraateille.

Kasvien kaveriksi tilata paukautin henkalta muutaman kasvikkaan tyynyliinan, joista etenkin vihreä yllätti itsenikin. Tyynyliinat on ajateltu kesäksi ja Ikeasta löysin vahingossa tosi kivan mustavalkoisen mutta kasvi-aiheisen kankaan josta ompelen pöytäliinan jahka ennätän. Jestas, kasveja, ruukkuja, pöytäliinoja, mitä ihmettä täällä tapahtuu. Sillä välin pöydässä kävi Tokmannilta ostettu kerni joka korvaa 15 vuotta vanhan keltaisen Nalle Puh-kernin joka pitää lasten askarteluliinan virkaa. En ole tainnut ikinä nähdä yhtä kivaa kerniä, johtuisko siitä etten lähtökohtaisesti pöytäliinoista, mutta tällä puukuvioidulla liinalla oli hintaakin naurettavat 2,99€/m.