Hyvää vuotta 2016 ja onpas säitä pidellyt. En edes
kehtaa valittaa pakkasesta kun tuntuu, että vesisadetta ja pimeyttä on
kestänyt ikuisuuden. Mikäs tässä töissä käydessä niin kauan kun auto
käynnistyy ja vuoden ensimmäiset illat kotona
ovat menneet mukavasti takkatulen loimussa. Vuosi 2015 koki todellisen
pannukakun, kun superkiireisen vuoden aika lopussa suorastaan pysähtyi,
sillä sain lentsun joka lopetti kaiken puuhastelun täysin. Ääni lähti
pari viikkoa ennen vuoden loppua ja seuraavan
kerran pihinän lisäksi kuului jotain uuden vuoden aattona. Joulu olikin
mukavan rauhallinen mutta valitettavasti niin töissä kun kotonakin, jäi
monta tärkeää asiaa tekemättä.
Viime vuosi tuntuu hieman samanlaiselta sumulta
kuin esimerkiksi lasten ensimmäinen vuosi. Tiedän että menoa ja
meininkiä on ollut mutta yksittäiset tapahtumat ovat sumun peitossa. Harrastuskuvioiden muuttuminen ja miehen lisääntynyt työmatkatahti
on tietenkin asettanut aivan uusia paineita arjelle. Omana lisänä on
varmasti ollut sää, joka on mielestäni ollut koko viime vuoden todella
huono. Pimeää ja sadetta on ollut vallan riittävästi ja ne
perisuomalaiset kunnon vuodenajat ovat mielestäni puuttuneet
jo muutaman vuoden ajan, ihan kun eläisimme jatkuvaa välikautta. Vaikka
tahtotila elämänmuutokselle olisi, ei kerta kaikkiaan jaksa. Ne
muutamat arjen tunnit jotka on kotona, on käytettävä kodinhoitoon sekä
lasten ruokahuoltoon ja funktionaaliset
sapuskat, liikunnasta puhumattakaan, jää väliin. Harmittaa vietävästi.
En todellakaan lupaile vuodelle 2016 mitään
muutoksia sillä pessim… realisti ei pety. Olen varma, että mies
matkustaa tänä vuonna ihan yhtä paljon kuin ennenkin ja lasten
harrastusmäärät tuskin tulevat tästä muuttumaan. Aikataulu on niin
huippuunsa viritetty kuin saattaa, sen takaa niin mm. Porvoon
Taitoluistelijat. Kiireisestä huolimatta viime vuoteen mahtuu paljon
mukavaakin; sain neulottua läheisille joululahjat itse ja se kyllä
lämmittää mieltä. Pyrin samaan myös tänä vuonna ja
kerrasta oppineena tiedän, että joululahjaprojekti pitää aloittaa
viimeistään kesällä. bella pääsi ensimmäisiin luistelukisoihin ja
laihasta mitalisaaliista huolimatta kisoissa oli super kivaa. Jiin
voittaman kylpyläloma päästi meidän Rukan lumisille rinteille
siinä vaiheessa kun täällä etelässä vielä värjöteltiin pilkkopimeässä
vesisateessa. Valitettavasti kuvausharrastus on loppunut lähes täysin ja
syytän siitä juurikin pimeitä iltoja ja ajan puutetta, koska ollaan
tehty niin paljon muuta. Tänä vuonna kuitenkin
kuvia tulee ihan varmasti, jos ei mistään muualta niin reissusta.
Lähdemme jälleen huhtikuussa Floridaan kolmeksi
viikoksi ja jos siellä ei ehdi kameraan tarttua niin ei missään.
Reissulle on suunniteltu sopivasti tekemistä mutta pidän huolen että
matkalla tulee olemaan niin paljon luppoaikaa, että tulee
tylsää. Sen verran olemme ehtineet, että lentoliput on ostettu ja
välipäivinä saatiin tehtyä autovaraus. Kaupungit on suunnilleen päätetty
ja osa aktiviteeteistakin alkaa olemaan selvillä. Paljon on vielä
tekemättä selvitystyötä ja hotellivaraukset ja Estat
ja mitä näitä nyt on. Lomalla en halua etsiä, miettiä enkä säätää,
ainoastaan relata. Ihan vielä en ehdi suunnitella matkaa sen enempää, sillä ensin hieman putsataan nurkkia.
Ennen lomaa aion tehdä suursiivouksen jonka olen
tavallaan jo aloittanut syksyllä. Vein vuosien jahkailujen jälkeen myyntiin Porvoon
Löytöpisteeseen kaikkea mahdollista kirpparisälää. Pöytää pidin kaksi
viikkoa ja kadonnut tavaramäärä lämmitti vähintään
yhtä paljon, kun keikasta kertynyt matkakassa. Tuon jälkeen varasin
pöydän Nella&Nuttuun. Olen myynyt osan bellan vaatteista jo viime
kesänä kotona ja loput (ainakin osa) on lauantaista eteenpäin tuolla
tutulla espoolaiskirpparilla. Luulin jo että joudun perumaan
koko homman sairastumisen takia mutta sain onneksi tänään hinnoiteltua kasan myytäviä. Myytäväksi tulee laidasta laitaan kaikkien kausien vaatteita
sekä kenkiä. Ihan toppatopat jätän syksyksi ja tässä välissä on vielä tarkoitus myydä bellan tämän hetkinen vaatekaappi lähes tyhjäksi koosta 10/140, mutta niitä kesävaatteita katotaan sitten vasta reissun jälkeen.
Eli lauantaiaamuna on Nella ja Nutussa vaikka mitä, koossa 116-140 cm ja kenkiä taisi olla koot 33-35.
Mekin lähdetään taas Floridaan. Ihanaa kun on jotakin mitä odottaa.;-)
VastaaPoistaNo ihan mahtava juttu Amy! Minnepäin Floridaa tällä kertaa matka ja olisiko jotain uusia vinkkauksia? Kyllä sitä tulee joka päivä miettineeksi että onneksi on jotain mitä odottaa, muuten menisi kyllä aika puurtamiseksi.
PoistaLake Worthiin, meillä on siellä vakipaikka... Sieltä sitten singahdellaan autolla eri puolille...
VastaaPoistaOletteko ikinä käyneet Rapids vesipuistossa?
PoistaMun pitäis lähteä lasten kanssa (ilman miestä, kääk!) Kaliforniaan ja vuokrata sieltä auto, mutta asia tuntuu tyssäävän tuohon autoiluun siellä. Jännitän kovasti ruuhkia ja muutenkin autoilua Jenkeissä. En ole siellä aiemmin käynyt. Millähän sitä uskaltaisi varata lentoliput?? ��
VastaaPoistaNo kieltämättä kuulostaa jännitävältä! Meillä mies on aina ajanut koska ei viitsitä maksaa toisesta kuskista (joka siis maksaa vuokra-autoon muistaakseni lähes 20 dollaria per päivä).
PoistaMe ollaan aika tottuneita kuskeja, molemmat ajettu työksi ja mies ajaa edelleen tuhansia kilometrejä kuukaudessa. Silti hänellä meni hetki ennen kun pääsi liikenteen rytmiin jenkeissä, siellähän se homma toimii vähän toisinpäin kuin täällä. Eli täällä kun jengi jarruttelee liittymissä ja "vaikeissa paikoissa" niin siellä lisätään vaan vauhtia :D Ehdottomasti lisäturvallisuuden tunnetta tuo kun vuokraa isomman auton, sillä meidän normaalit perheautot ovat siinä mittakaavassa pikkusia, siellä on niin paljon isompia lava-autoja jne. liikenteessä. Ainakin Floridan alueella Tahoe tuntui juuri passelilta peliltä :) Liikenteen mukana on helppoa ajaa ja jos menee jostain liittymästä ohi niin sitten valkkaa seuraavan ja tsiigaa uuden reitin. Suosittelen navia (ei maksa paljoa esim. Searsilla ja on oikeat kartat mukana).
Nyt varailemaan lippuja vaan, hyvin se menee!