14.5.2015

chaos and mayhem

Ei, ei olla hankittu kahta uutta kissaa vaan otsikko kuvaa vallitsevaa tilannetta, pihalla. Pihahommat on meikäläisellä ihan lapsenkengissä, Rakas tyttäreni sanoi viime sunnuntaina kun tuli treeneistä kotiin ”Äiti! Sä teet mun puutarhatyökalulla!” Niin tein, sellaisella lasten puutarhalapiolla jonka toisessa päässä on haarukannäköinen juttu. En ollut löytänyt muutakaan niin meneehän se silläkin, ainakin se penkki meni.



Mutta olen amatöörimäisyydestäni huolimatta todella innostunut pihahommista. Vaikkakin jouduin kyllä puremaan hammasta yhteen tosi paljon joka kerta kun joku juoksee, ryömii, luikertelee tai kipittää siellä mullassa ja vain hädin tuskin saan pidäteltyä kiljahdusta. Jestas, tulee kylmät väreet pelkästä ajatuksesta. Mutta yritän keskittyä tekemiseen ja olla huomaamatta niitä kaikkia pikkuotuksia siellä mullassa.

Meidän piha on aika iso vaikka puolet on luonnontilassa ja vielä enemmän hommaa vaikeuttaa se että siellä on mitä missäkin, sitä mitä on aika paljon ja lähes kaikki on aika huonossa kunnossa. Mikään ei oikein kasva, kasvit kituvat ja ovat monesti väärissä paikoissakin. Olen vasta nyt tajunnut tämän kun olen järjestelmällisesti tunnistanut kasveja ja käynyt niiden kuvauksia läpi netissä. Ja nyt ne ressukat ovat täällä sellaisen ihmisen käsissä jolla ei ole mitään käsitystä mistään. Tuntuu että pääsisi helpommalla kun raijaisi kaikki maatumaan pihan perälle ja aloittaisia alusta, kasvitkin saattavat toivoa mielummin tätä vaihtoehtoa mutta minä en luovuta.



Tein luettelon kaikista kasveista mitä pihaltamme löytyy. Luettelossa on kasvien ominaisuudet ja tarpeet ja luettelon kaveriksi tulee pohjapiirros pihasta. Sitä kautta yritin saada paremmin kokonaiskuvaa ja vähän tetriksen tavalla miettiä mitä laitetaan minnekin ja ennen kaikkea mitä ne kasvit tarvitsevat kasvaakseen. Olisi täysin mielivaltaista heittää kaikkia jo olevia kasveja pois joten olenkin antanut mm. Tuijia niitä tarvitseville, mutta ne kasvit joista pidän, yritän elvyttää ennen uusien ostoa. Se vaatii kuitenkin paljon aikaa ja etenkin esityötä koska olen täysin vihreä mitä tulee tähän lajiin. Pihasta ei ole tarkoitus tehdä modernia pihaa vaan kombinaatio vanhaa puutarhaa ja luonnonmetsää. Kuitenkin niin että pihassa olevat kasvit kasvavat, kukat kukkivat ja yleisvaikutelma on siisti ja hoidettu. Tajusin juuri miten mahdottomalta koko urakka kuulostaa.

Minulla on nyt myös lista tehtävistä töistä. Sitä mukaan kun saadaan tehtyä, tulee listalla varmasti lisää mutta en anna sen lannistaa. Listan avulla saan ennakoitua töitä ja huomaan mikäli tarvitsee hankkia jotain ennakkoon, kuten esimerkiksi katetta tai lannotteita. Samalla on helppo pitää kirjaa siitä kuinka paljon kustannuksia pihan hoidosta tulee, tai tässä tapauksessa pihan eheyttämisestä. Jatkossa toivon että kasveille riittää ylläpito eikä uusia kasveja tarvitsisi hankkia ja näin massiivisia kunnostustöitä enää tehdä.

Omalle ajalle en laske hintaa. Tehdään kun on säät kohdallaan ja tehdään paljon mutta muistetaan tehdä muutakin. En usko että meikäläisestä mitään puutarhabloggaaja tulee, ehkä loppukesestä voidaan olla tilanteessa että täältä löytyykin tutoriali siihen miten ei kannata ainakaan tehdä, saa nähdä. Toivon että te paremmin tietävät lukijat annatte vinkkejä niin täällä kuin Instagrammissa, jos näette että nyt menee ihan metsään. Instassa tulikin jo apua kasvien tunnistukseen, on tämä interaktiivinen maailma kyllä mahtava!



Yksi ensimmäisiä juttuja on ollut puiden kaato. Koko länsireuna pihasta laitetaan uusiksi ja ennen kasvien siirtoa piti niiden takaa kaataa puita pois. Muualta tontilta jo puita kaadettiinkin muttä tämä reuna jätettiin silloin rauhaan koska ajattelimme että puut voi kaataa itse. Tänään mies tuli kuitenkin katumapäälle ja sattumalta saimme ammattilaisen paikalle hoitamaan homman nopeasti alta pois. Siirsimme myös neljä Tuijaa ja muutaman Puksipuun. Ensimmäistä kertaa ikinä olen tutustunut puutarhakalkkiin sekä muuhun kuin rodolannotteisiin. Huomenna ajattelin kaivaa ylös kaikki jo alas leikatut Koivuangervot ja maan kohennuksen jälkeen istuttaa ne takaisin lähes samaan paikkaan.



Kuvat kuvaavat sitä mitä täällä tosiaan on, täysi kaos. Tänään ensimmäistä kertaa kuitenkin tuntui hieman kesältä; aurinko paistoi, vettä satoi , ruoho vihersi ja pihalla tuoksui vasta kaadettu puu. Kyllä elämä rikastuu pienistä ja arkisista asioista.

1 kommentti:

  1. Minäkin kammoksun kaikkia luikertelevia ja pomppivia otuksia puutarhassa. Kiljun jokaista sammakkoa, etanaa ja sisiliskoa, käärmeitä en ole onneksi nähnyt. Matojen kanssa olen oppinut elämään, ne tekevät hyvää, mutta muuten kutsun lapset hakemaan otukset pois tai siirryn itse toisaalle pihamaalla. Tsemppiä urakkaan, olen varma, että lopputulos on jokaisen kiljahduksen arvoinen!

    VastaaPoista

Ihan mahtavaa jos ehdit jättää kommentin,
ilahdun ihan jokaisesta!
Kiitos kun kävit ♥