15.2.2015

Laskettelupostaus


Tai lautailu, ihan miten vaan. Pientä koontia ja pohdintaa tämän kauden fiiliksistä ja siitä että eipä olla oltu rinteessa kuin kahdesti. Suurin syy poissaoloomme on viikonloppuna olevat harrastukset ja niiden jälkeen vallinnut pimeys ja huono keli. Ja tiedän kyllä että tosiskimbaajat laskee säässä kuin säässä mutta meitä voi sitten kutsua mukavuudenhaluisiksi tai laiskoiksi, mutta me mennään sillon kun on fiilis ja hyvä keli.

Vaikka ei olla oltu rinteessä niin kulisseissa on tapahtunut. Bellalle piti ostaa uudet kengät ja siksi myös siteet jota seurasi isomman laudan osto, eli koko setti. Tutulla kaavalla mennään eli Burtonin Smalls -sarjalla. Bella siirtyi junnukengistä nuorisokenkiin ja niin ikään siteissä siirryttiin isompaan malliin, jotka nyt sitten siirtyvät kätevästi seuraavaankin lautaan kun sen aika tulee. Lauta on 120 senttinen Chicklet, kuulema ihana!




bellan kypärä jäi myös pieneksi ja tilalle tilasin Anonin Raiderin isoimmassa lasten koossa. bella oli toivonut samanlaista kypärää kuin minulla ja J:llä eli pehmeillä korvaläpillä. Anonin kypärissä on samanlainen lukko kuin Nutcasen (pyöräily)kypärissä eli tosi helppo lapsen itsekin sulkea ja avata, eikä jää leukanahat väliin. Korvat siirrettiin uuteen kypärään ja vähänkö nyt käy takinkin kanssa...

Jiille hankittiin sittemmin sama kypärä aikuisten koossa M, kun kävi ilmi että vanha K2:nen killui enemmän pään laella kuin päässä. J:ltä oli kaikki muutkin skimbavaatteet jäänyt pieneksi ja voin kertoa että harmaat ovat lisääntyneet eksponentiaalisesti päässäni, kun olen yrittänyt löytää 165 senttiselle hoikalle miehen alulle kerrasto- sekä kuorikerroksia. Lasten osastot saa unohtaa heti ja miesten osastoja kahlataan kauppatolkulla että löytyisi tarpeeksi kapeaa.


Nyt J laskee Stadiumista ostetulla Warpin takilla joka on muuten osoittautunut tosi kivaksi mutta takissa on aivan vääränlainen vetoketju joka ei ehkä selviä seuraavalle kaudelle. Takki jäi maksamaan huimat 50 euroa kun vei jonkun vanhan takin vaihdossa joten murhe ei ole suuri, mutta periaatteesta nillitän koska lähtökohtaisesti olisi kiva että takissa olisi hyvin toimiva vetoketju.  Sattumalta löysin alesta myös Burtonin miesten housut jotka on hämmentävän mageet -eli otan ne itselleni kuin poika kasvaa niistä ulos. Molemmat vaatekappaleet taitavat olla kokoa miesten XS. Hanskat ovat minun vanhat Hestrat koska niissä on irtovuori jonka väliin saa hiihtolipun. En ymmärrä mitä lasketteluvaatevalmistajat miettivät kun jättävät systemaattiseti tekemättä hissilipputaskun takin hihaan. Se rintatasku ei meitä lautailijoita ihan kamalasti lämmitä kun lukijat tuppaavat olevaan regu-laskijoiden selkäpuolella ja ei viitsisi portin molemmin puolin hyppiä ympyrää. Varusteet J:llä on samat kuin ennenkin: Burtonin Motot ja TWC lauta.


No mitäs me vanhemmat? Me toistaiseksi olemme ulkoiluttaneet lapsia kuin koirapuistossa koiria eli vieneet mäkeen ja hieman ohjanneet mutta pysyneet muuten sivussa. M ei laske muutenkaan ja itse yritän saada lapset mahdollisimman itseohjautuviksi rinteesssä ja näin se tuntuu onnistuvan. Nyt kun ollaan käyty "vain" Peuramaalla niin ollaan oltu alhaalla huoltojoukoissa mutta koska Peuramaalla ei ole hisseissä apulaisia, niin tarvittaessa autettu bellaa hississiin menossa. Jahka päästään hieman pidemmille mäille, ja ollaan pääsemässä, niin lähden itse mukaan laskemaan. Tänään jo harmitti ettei ollut oma lauta mukana, oli niin upea keli!

Tulevan hiihtolomaviikon olen itse olen töissä, mies pari päivää työmatkalla ja lapset mummilla ja vaarilla että kai tämänkin voi lomaksi laskea, ainakin siivouslomaksi - AURINKOISIA MÄKIÄ HIIHTOLOMALAISILLE!

14.2.2015

Urho Matti





Kuukausi sitten tapasin kässäbloggaajia Porvoossa kokonaisen päivän verran. Laura(t) oli järjestäny meille tapahtumarikkaan päivän Porvoossa josta ei puuttunut meininkiä eikä pälpätystä. Samalla pääsimme tutustumaan TeeTee Shoppiin sekä askartelukauppa Paperipilveen, välissä lounastimme Zum Beispielissä joka oli minullekin uusi tuttavuus vaikka tässä aika kyljessä asutaankin ja vielä pisteenä i:n päälle ehdittiin juoda vielä kahvit porkkanakakkuineen Paahtimossa.

Uusien kasvojen lisäksi oli mukava tutustua melkein kotikaupungin yhteen lounaspaikkaan, kahviosta puhumattakaan. Täytyy tunnustaa että olen tavattoman huono raahautumaan ennestään tuntemattomiin paikkoihin syömään tai istumaan mutta näin porukalla se sujuu helpommin, etenkin kun joku on järjestänyt kaiken valmiiki, kiitos.

Sen sijaan TeeTee Shop oli minulle tuttu paikka ennestäänkin sillä olen kaupassa käynyt jo ennen muuttoamme Söderkullaan. TeeTeessä on valtava valikoima niin lankoja kuin muitakin tarvikkeita ja sijainti on vähintääänkin hyvä Vanhan Kaupungin "porteilla". Saimme TeeTeestä erilaisia lankoja mukaan ja iskin heti silmäni raidoittuvaan sukkalankaan ja päätin että teen siitä raidat bellan kauluriin. Mutta kaulurin muut langat vielä puuttuivat. Menin takaisin liikkeeseen joku päivä myöhemmin ostamaan kolme kerää TeeTeen Alpakkaa ja sen jälkeen koko homma meni ihan komediaksi.

Mielessäni olin kuvitellut kaulurin jossa on kolme raitaa valkoista ja yksi värillinen raita siitä kässäbloggareiden puuhapäivänä saadusta TeeTeen sukkalangasta. Loin silmukat, purin silmukat, loin silmukat, neuloin, purin, loin silmukat, neuloin enemmän, tein raidan, tein kaksi, ei oo todellista ei tästä tuu yhtään mitään - saamarin alpakat! ja purin taas. Urho Matti eli uusiks meni.

Menin takaisin TeeTeehen, ostin lisää lankaa, samaa saamarin alpakkaa, nyt yhden kerän mustaa. Just niin perussettiä, ketjureaktio, tämän takia kaikilla neulojilla on kiloittain sitä lankaa kotona (ei siis todellakaan siksi ettei pystyisi vastustamaan spontaanisti bongattuja ihania lankoja).

Aloitin uudestaan. Kaksi kerää valkoista alpakkaa.
Kaksinkertaisella langalla, 130 silmukkaa, pyöröpuikoille nro. 4.
Neuloin 3o2n.
Neuloin sitä 10 kerrosta.
...hmmm.
Aloitin sileän neuleen ja neuloin sitä niin kauan kunnes olin neulonut puolet keristä eli noin 50 g.
Otin toiset kaksi kerää, valkoisen ja mustan, kaksinkertaisella langalla
aloin raidoittamaan, kolme kerrosta per raita.
...no ei tämä ihan pöllömpi ole.
Neuloin raitoja kunnes ensimmäiset kaksi kerää loppuivat ja jatkoin mustalla ja valkoisella.
...ihan jo innostuin että tästähän tulee mukava.
Kun mustavalkoista oli saman verran kuin valkoista, aloitin resorin 3o2n.
Neuloin sitä 10 kerrosta.
Päättelin.

Oleppas siinä, THAT DAMN ALPACA!




9.2.2015

Hyvällä mielellä








Mulla oli tähän tekstiäkin mutta kaikki tuntuu lattealta fiilikseen nähden.
Sunnuntaina tunnelma oli hyvä mitä näteimmän pulkkamäkimiljöön tuntumassa.
Porvoossa.