27.5.2015

Vähän kierrätystä ja sopivasti Ikeaa.

Laura kirjoitteli oivasti siitä että Ikea on alkanut nyppiä. Eikä sen tarvitse olla juuri Ikea vaan ylipäätään sellainen kertakäyttökulttuuri- tai hamsterimeininki. Ihan samoilla aatoksilla olen, etenkin sisustuksessa olen aina halunnut olla mielummin ilman kun ostaa jotain väliaikaista ja saada ympärille pysyvyyttä ja kerroksia. Vaikka meilläkin tyynyliinat vaihtuu niin harvemmin huonekalut, ne on nähneet elämää ja niissä elämä näkyy. Osaan ihastella kauniita tavaroita varsin sujuvasti ilman että hankin niitä itselleni, vaikka joskus se hieman tiukkaa tekeekin. Minulle kuitenkin tärkeintä on oma balanssi joka muodostuu oikeasta määrästä tavaraa ja etenkin oikeista tavaroista. Jos äkkiseltään pitäisi miettiä kolme asiaa mitä haluisin niin ne olisivat Sarpanevan pyöreä metallinen lautanen, Normann Copenhagenin Amp ja... no kolmas olkoon jokeri kun ei tullut mitään heti mieleen. Mikään ei estä hankkimasta kahta ensimmäistäkään mutta kun niitä ei heti juokse ostamaan niin niiden saaminen tuntuu paljon mukavammalta. Välillä taas tavaroiden pitää antaa odottaa kunnes ne löytävät paikkansa ja tulevat oikealla tavalla esiin.


Nykyisin meillä on myös tavaroita joita en itse ole hankkinut ja joista en välttämättä ensinäkemältä pidä. Yksi näistä on turkoosi tonnin painava ulkoruukku joka on hengaillut tuossa parkkialueen vieressä oudohkon Tuija-alttarin edessä. Kokonaisuus on outouden lisäksi täysin estetiikan näkemykseeni sopimaton mutta tässä on ollut muutakin kiireitä tähän asti. En suostunut laittamaan ruukkua kaatopaikakkuormaan viime kesänä koska joko sisäinen intuitio soti vastaan tai sitten käyttökelpoisen tavaran roskiin heittäminen. Viime viikolla ruukun tarkoitus selvisi minulle hetkessä.

Olin ostamassa Ikeasta ruukkua Bimbon poikaystävälle Rufalle (kerron myöhemmin) ja äkkäsin valtavat Laventelit rullakossa. Normaalisti en osta Ikeasta kasveja koska en normaalisti osta kasveja mutta tällä kertaa jotain naksahti ja tajusin että haluan ehdottomasti Laventelit siihen ruukkuun. Koko hommasta tekee erikoista se että, en pitänyt ruukusta, en pitänyt ruukun väristä ruukussa enkä pidä lilasta. Mutta combo toimii: lilat kukat turkoosissa oudossa ruukussa vaan toimii. Meitsi diggaa, tähän viereen tulee riippumatto ja minä retkottamassa siinä duunipäivän jälkeen. Laventeleita on muuten muuallakin mutta Ikean 7,90 euron Laventelit on oikeasti mahtavan kokoisia. Eläispä nämä vielä kuukaudenkin päästä.

Ruukku on noin 50cm leveä eli Laventelit eivät ole kovin pikkuisia.



26.5.2015

Rotsi on mutta byysat puuttuu!

Missä vaiheessa nuorisoo hakee vain rahat ja käy itse ostamassa vaatteet? Pojat? Ei koskaan? No sitä odotellessa olen kääntänyt internetin ympäri shortseja etsiessä. J ei mahdu edes 170 senttisiin lastenvaatteisiin ja miesten S on liian iso. Olin ajatellut että tuleva kesä menee vielä viime vuotisilla shortseilla ja ensi keväänä toivon mukaan katsotaan reissusta uusia. Mutta kun ei mahdu niin ei. Mulla ei ole minkanlaista käsitystä miesten vaatekaupoista koska isimies on päälle 190 senttinen eikä hänelle löydä juurikaan mitään sopivia vaatteita kaupoista joista ilmeisesti yleensä ostetaan miesten vaatteita. Ja kirsikkana kakussa on se shortsien pituus -argh! Olenko ainoa joka ei pidä miehillä lyhyistä shortseista? Olenko ainoa jonka mielestä shortsien pitää yltää minimissään polveen ja mielellään yli? Onneksi J on samaa mieltä mutta se ei silti helpota yhtään sellaisten löytymistä. Ja mielellään ei kahikahia ja pitäisi olla kunnon taskut, sellaiset joihin mahtuu 1/2 litran limppapullo -jjjjjjep.

Henkkamaukassa on 28" reisarishortseja mutta se koko on loppu jo nyt, joten ei päästy edes kokeiluasteelle. Jack&Jonesissa oli ainakin silmämääräisesti kivanpituisia reisareita mutta ei yksi värisinä. Mustaharmaisiin camoihin olisin ehkä voinut lähteä mutta futaajan äitiä hirvittää 70 euron hinta shortseissa jotka saattaa olla ensimmäisen kenttä-iltapäivän jälkeen vihreät ja rikki.

 
Porvoon Taidetehtaan viimeinen oljenkorsi toi tulosta, Stadiumissa on Warpin shortseja kolmessa värissä ja pienin koko on miesten XS. Eilen ostettiin yhdet ja tänään soitin ja varasin kahdet lisää, eiköhän näillä päästä ainakin alkuun.


24.5.2015

Lisää räjähtäneitä pihakuvia tai kuvia räjähtäneeestä pihasta.


No heippahei täältä työmaalta! Ihanaa kun on lämmintä ja voi kuinka olen kaivanut aurinkoa. Se että sitä saa katsella ikkunan läpi lähes päivittäin vähintään kahdekan tuntia ennen kuin se lämmittää ihoa, vain voimistaa tunnetta. Eihän ulkona suinkaan mitkään kesäkelit vielä ole mutta pihalla on muutamana päivänä saanut tehdä hommia jo t-paidassa.

Kuvat on otettu viime viikonloppuna kun yläpiha oli vielä kuin pommin jäljiltä. Nyt on työt siirtyneeet jo alapihalle joka on huomattavasti antoisampi hommien osalta. Enkä nyt tarkoita nautittavampi vaan työläämpi. Yläpihalta purettiin puolet nurmikon kivireunusta jolloin metsän ja nurmen rajasta tulee luonnollisempi ja istutimme "rajaan" nurmensiemenien lisäksi Päivänkakkaroita sekä Sinipellavaa. Nuo päivänkakkarat eivät täksi kesäksi kasva kukkimaan mutta Sinipellavan pitäisi. Samalla lannoitin ja kalkitsin nurmen ja toivon että se riittää eheyttämiseen. Jos ei, niin on otettava rajummat otteet käyttöön. "Laiturin" edessä oleva kukkapenkki on edelleen kysymysmerkki, todennäköisesti siihen nyt kuitenkin tulee Mustilanhortensiaa peittämään epäsiistiä reunaa.



Yritän pitää vuoisittain ostettavien kesäkukkien määrän minimissä mutta muutamia hankintoja on tehty ja tullaan varmasti tekemään vuosittain. Talon mukana on tullut useita isoja ulkoruukkuja jotka on "pakko" täyttää etteivät näytä ihan hupsuilta ja koska yläpihalla ei rodojen lisäksi muita kukkivia kasveja ole niin näin saadaan hieman väriä pihapiiriin. Tilasimmekin Viherpeukaloilta monivuotisia taimia, muutamia pensaita sekä mm. Lobelian (meniköhän oikein). Ostin jo viime vuonna terassille paremmin sopivan amppelin ja kukka onkin siirretty jo siihen valkoisesta kukan mukana tulleesta amppelista. Meillä alkaa olla aikamoinen kasa noita muovisia amppeleita kun en pidä niistä yhtään ja olen aina siirtänyt kukat johonkin muuhun vaikka amppelissa ne on ostettu. Tänä viikonloppuna isoimpaan ruukkuun haettiin Muhevaisesta (wau!) Miljoonakello ja nyt toivon etten murhannut sitä jo istuttaessa.


Yksi häiritsivimmistä asioista yläpihalla on ollut ruokatilan ikkunan edessä oleva kukkapenkki. Se on tehty kallion eteen puolikuun muotoon ja ensimmäisenä vuonna yritimme siihen jotain istuttaakin mutta aika nopeasti tajusin että penkki tulee aina olemaan varsin epäsiistin näköinen, ainakin johonkin aikaan vuodesta. Noin vuoden yritin miettiä mitä siihen istutetaan ja sen jälkeen päätös koko kukkapenkin poistamisesta on kypsynyt. Ja nyt lähti. Koska paikkaan tipahtaa aikamoinen määrä lunta katolta talven aikana, oli järkevin vaihtoahto poistaa reunakivet sekä multa kokonaan ja laittaa tilalle sepeliä. Tilasin isointa mahdollista sepeliä Hornborgilta suursäkin (pitääkö ne säkit muuten palauttaa?) ja nyt silmä lepää. Hienompaa hiekkaa ei kannattanut laittaa sille rinnetontin takia kevyempi materiaali lähtee sadeveden mukana pois.




Räjähtäneiden pihakuvien kuvasarja siis jatkuu ja jos ei muuta niin ainakin näistä vertaistukea saa  jos oma pihakaan ei ihan Suomen kaunein piha -kunnossa ole.  Tsemppiä pihatöihin ja lepposaa Helluntaita!