23.8.2017

Se täydellinen keittiö, HTH :lta tietty!

HTHTHTHTHTHTHHTHTHTHTHTHTHTHTHTHTHTHTHTHTHTHTHTHTHTHTHTHTHTH

Hieman on saatu tätä postausta odottaa, mutta jos minä olen odottanut keittiötä noin neljä vuotta, niin ehkä tämä pari kuukautta ei ole liikaa -keittiöremonttihan on ollut mielessäni enemmän tai vähemmän siitä asti kun muutimme. Kuten toistuvasti todettu, oli vanha keittiökin ihan ok mutta kyllä minua harmitti joka päivä keittiön tila ja se, että muuttaessamme vanhaan asuntoon jäi se  m i n u n  keittiö. Kun keittiöremontti varmistui keväällä, päätin, että myös keittiön käyttöaste kasvaa ja haluan tehdä enemmän ruokaa sekä leipoa junnujen kanssa. Tämä lupaus onkin pitänyt ja nyt on leivottu jo muffinsseja, pitkoja ja mustikkapiirakoita. Myös Safkaa-kirjaa on luettu tarkasti ja internetistä etsitty jos jonkin näköistä reseptiä. Että kyllä nämä sisustusasiat vaan vaikuttavat valtavasti moneen juttuun ja näköjään vielä 4-kybänenkin koir- ei kun kissa, oppii vielä uusia temppuja. Mutta mennään takaisin keittiöön.

Ihan ensiksi kannattaa ehkä lukea tämä.

Kuten tapaan kuuluu, on keittiö nyt  m e l k e i n  valmis ja minä rakastan sitä. Siis todellakin rakastan. Se on täydellinen. Pikku juttuja on vielä kesken siellä täällä; yhdeltä seinältä puuttuu edelleen hylly sekä sen alle tuleva valolista, kulman pistorasiaa pitää vielä hieman säätää ja saarekkeen vierestä puuttuu jalkalista. Mutta pääpiirteittäin keittiö on ja se toimii. Se toimii niin hyvin, että olen huomaamatta viettänyt siellä tuntikausia leipoen tai ruokaa laittaen ja se toimii myös niin, että tavaroille on oikeat paikat ja elämä on taas asteen verran helpompaa. Nämäkin kuvat on otettu eräs päivä ex-tempore, joten kuvien välissä on paistettu pizzaa, keitelty kahvia ja tehty sitä sun tätä, eli älkää antako oudoissa paikoissa olevien keittiöpyyhkeiden tai minkään muidenkaan pikkuasioiden hämätä. Tätä se parhaimmillaan on, keittiössä voi elää ja suorittaa samaan aikaan. Ja kenties otan jossain vaiheessa hieman stailatumpia ja skarpimpia kuvia, sillä on minulla kesäkeittiöpyyhkeetkin jossain!


Keittiö on HTH keittiöiden Straight White. Koska halusin, että alakaapistojen/laatikostojen poikkilinjat ovat yhtenäiset, oli tämä ainoa vaihtoehto. HTH:lla on myös hieman edullisempi malli, joka on likimain identtinen mutta siinä kulmakaappien ovet olisivat olleet kokonaan sileät ja näin rikkoneet tuon linjan. Keittiössä on kolme 80 senttistä laatikostoa, yksi 60 senttinen laatikosto, yksi 100 senttinen laatikosto sekä kaksi isoa kulmakaappia ilman mekanismeja. Tulikiven Tropical Black- kivitason alla on lisäksi integroitu astianpesukone, ulosvedettävä roskiskaappi sekä uuni. Laskupinta-alaa keittiössä on yhteensä hieman yli 8 metriä, miinus 50 senttinen Intran, tason alta kiinnitetty, teräsallas. Tason päällä on Granan Miris hana, joka on ylittänyt odotukset. Tällä kertaa emme ottaneet sokkeleihin sijoitettavia laatikostoja, sillä laskin, että säilytystila riittää ilmankin. Vähän aikaa mietin yhtä laatikkoa, jossa olisi voinut pitää kissojen ruoka-ja juomakuppia mutta hylkäsin lopulta ajatuksen epäkäytännöllisyyttään.




Myös yläkaapit ovat samaa Straight White-sarjaa tavallisilla saranaovilla ja yksi kaapeista kätkee kokonaan integroidun liesituulettimen. Yläkaapistojen alle seinän viereen on kiinnitetty led-valolista, joka mahtui juuri ja juuri myös liesituulettimen taakse, aivan kuten keittiökaupassa mittailimme. Näin valo on yhtenäinen päällä ollessaan ja vaikka päällä olisi liesituulettimenkin valo, ei valojen sävyero ole häiritsevä sillä päällä olevat valot ”sekoittuvat toisiinsa”. Välitilan korkeus on noin 50 senttiä ja siihen on asennettu peili joka tilattiin asennuksineen Porvoosta Tarmolan lasihuollosta. Kävin läpi kolme firmaa ja tässä yrityksessä oli muuten erittäin nopea ja hyvä palvelu sekä kilpailukykyinen hinta. Täällä asioimme varmasti tulevaisuudessakin. Ikkunoiden puolelta peili alkaa samasta kohdasta kuin yläkapit mutta jatkuu oikealla vielä yläkaappien loputtua. Peilin ja ruokatilan seinän väliin jätettiin tila Savon hopean väriselle kulmapistokkeelle, jossa on kaksi USB-pistoketta sekä neljä tavallista pistoketta. Myös kaapistojen päällä on pistokkeet, jos nyt vaikka joskus haluan jotain valoporoja kaapin päälle laittaa, eihän sitä ikinä tiedä! Harkinnassa vielä sekin, laitammeko seinän ja yläkaapistojen väliin hyllyn kokkikirjoille kuten alkuperäisessä suunnitelmassani, makustelen kuitenkin asiaa vielä hetken.

Liesituulettimen putkea ei tulla koteloimaan vaan se saa jäädä antamaan hieman loftmaista ja teollisempaa ilmettä. Koska huonekorkeus on noin 3,7 metriä, on kaapistoilla ja amppeleilla pyritty saamaan tila päättymään noin reiluun kahteen metriin ja sen yläpuoliset asiat saavat tavallaan olla rakenteellisemman näköisiä.




Halusin alusta asti keittiöön paljon kasveja pehmentämään tunnelmaa. Muualla asunnossa luonto tunkee sisään isoista ikkunoista mutta keittiöön ei tunge kuin nälkäisiä teinejä ja väsyneitä vanhempia. Toisella seinällä onkin tällä hetkellä vain neljä pistoketta sekä Elhon amppeleita. Alun perin pistokkeet olivat ABB:n tavallisia Impressivoita mutta ne vaihdettiin nopeasti kannellisiin malleihin, jolloin yleisilmeestä tuli huomattavasti rauhallisempi sekä viimeistellympi. Amppeleihin on vaihdettu ohuet vaijerit alkuperäisten narujen tilalle ja testauksessa vielä on, mitkä kasvit viihtyvät tässä kasvupaikassa. Voi olla, että joudun siirtämään hienohelman valonpuutteen takia pois mutta katsotan nyt miten nuo asettuvat ja saattaa amppeleita tulla lisääkin. Ajatuksena on amppeleissä kasvattaa nimenomaan kasveja, joissa lehdistö kasvaisi voimakkaasti alaspäin, pikkuhiljaa luoden vihreämpää seinää. Pistokkeiden yläpuolelle on tarkoitus asentaa itse tehty avohylly, jonka alapuolelle on jo olemassa samanlainen valolista kuin kaappiseinällä. Tämäkin on asia, jota haluan vielä miettiä, joten hylly tehdään kun lopullinen tahtotila on selvillä. Edellä mainittujen valolistojen katkaisin on langaton ja senkin sijoituspaikka on vielä etsinnässä.


Kahden kulkuaukon väliselle seinälle on sijoitettu integroidut kylmäkoneet sekä säilytystilaa korkeiden kaappien muodossa. Kaappien ovet ovat HTH:n Athena Black Oak-mallistoa, jossa mustasta väristä huolimatta näkyy sekä tuntuu puun syyt. Tämä ovimalli oli se, joka minut seisautti Tammiston HTH:lle lähes kaksi vuotta sitten. En usko, että ovien kauneutta pystyy ikinä vangitsemaan kuvaan, mutta uskokaa pois, luonnossa ovet ovat pysäyttävän upeat. Keskellä seinää on pakastin sekä jääkaappi, joiden välissä on matta metallilista sillä en halunnut seinään ollenkaan vetimiä. Jääkaappi on sijoitettu poikkeuksellisesti oikealle puolelle, jolloin sieltä on ergonomisempaa ojentaa tavaroita saarekkeelle. Seinämän oikeassa reunassa on korkea kaappi mutta pakastimen vasemmalle puolella kahden matalamman kaapin väliin on integroitu mikro. Kaikki kaapit, kylmälaitteita lukuun ottamatta, toimivat pomppusaranoilla.

Asioita, joita ei tule miettineksi, ennen kuin joku kysyy: Minkä värisenä me nää sokkelit ja sivuseinät tilataan?
- Ison kaappiseinän pystyseinä on mattavalkonen
- Laatikostojen sokkelit on mattavalkoiset
- Kaappiseinän sokkeli on musta ja tuuletusritilät mustat
- Yläkaappien sivut ovat kiiltävät valkoiset
- Saarekkeen sivuseinä on 3 cm paksu ja mattavalkoinen
- Saarekkeen takaseinä on mattavalkoinen

Keittiön neljäs seinä on harmaita hiuksia lisännyt ja koko keittiöremontin kulmakivi sekä akilleen kantapää. Ruokatilan sekä keittiön välissä oli siis seinä jota ei pitänyt piirustusten mukaan olla. Ja se saamarin seinä teki keittiöstä koosta huolimatta kurjan pimeän kopin. Koko keittiöremontin ehtona olikin, että seinä saadaan purettua kokonaan tai osittain. Alussa helpon kuuloinen homma vaati lopulta liki vuoden tutkimista ja tutustumista ja lopullinen muoto tuli esiin vasta purkuvaiheessa. Vasta tämän jälkeen, pystyimme tilaamaan keittiön siinä muodossa kun se on nyt. Seinää ei lopulta purettu, vaan siinä olevaa alkuperäistä kulkuaukkoa laajennettiin niin, että saimme saarekkeen jonka pituus keittiön puolella seinästä on 190 senttiä, miinus 60 cm taso toisen suuntaan ja ruokatilan puolelta noin 110 senttiä. Saarekkeen syvyys on noin 85 senttiä ja jalkatilaa syvyysmitassa tiskin puolella on muistaakseni noin 23 senttiä. Aukon yläpuolelle on asennettu Lumiancen valokisko jossa on viisi käänneltävää spottia. Nämä valot olivat meillä Tapiolassa olohuoneen kattovalona mutta vasta nyt niille löytyi täydellinen paikka täältä. Sanomattakin selvää, että kiskon sekä spottien muotokieli viehättää minua suuresti. Valosävyksi spotteihin on valittu 4000K, joka on erittäin valkoinen valo ja sopii oikein hyvin saarekkeelle, jossa usein tehdään töitä tai läksyjä. Nyt kesällä, emme ole juurikaan käyttäneet keittiön kattovaloja (upotetut spotit) sillä Lumiancen kiskovalo on riittänyt hyvin.






Näin jälkeenpäin voin todeta, että keittiö ja ruokatila on tässä muodossa ehdottomasti parempi, kuin niin, että koko seinä olisi poistettu. Tilasta olisi tullut huonekorkeuden takia liian avara sekä kolkko ja tuo 80 senttinen seinä talon ulkoseinää vasten, luo täydellisen symmetrisyyden tilaan samalla kun kätkee kahvinkeittimen, leivänpaahtimen sekä yläkaapistojen päätyseinän kivasti keittiön puolelle. Aamiaiskaappi oli muuten alusta asti pois listalta sillä meillä ei kerta kaikkiaan olisi mitään käyttöä sille, eikä konsepti toimisi meidän arjessa, kuten muilla ehkä toimii. Saarekkeen tiskipuoli on tosiaan noin 100 senttiä leveä ja tuntuu olevan riittävä, vaikka meillä ei mitään pikkuihmisiä asukaan. Tässä syödäänkin mm. aamiaista joka aamu ja tuntuu olevan just passeli.

Kaikki keittiön koneet ovat Siemensin ja useiden kilpailutusten jälkeen, tilattu HTH:lta nekin. Emme ole mitään intohimoisia ruoanlaittajia, joten varustelun tasoksi meille riittää perus. Koska ulkonäöllisesti kuitenkin kriteerit ovat korkealla on laitteet hinnaltaan ehkä keskitasoa. Mikro sekä uuni on valittu niin, että ulkonäkö on yhtenäinen ja mahdollisimman musta. Liesitason halusin fasettireunoilla eli kokonaan mustana, joka tuntu tuottavan hieman haastetta. Alkuperäinen liesitasomme vaihtuikin toiseen, sillä en halunnut enää venyttää keittiön valmistumista liesitason viivästyneen toimituksen takia. Kokonaisuudessaan keittiö valmistui siinä aikataulussa kuten pitikin ja keittiö toimitettiin itseasiassa hieman etuajassa. Kaikki osat oli ja asennus hoitui parissa päivässä. Käyttöönoton viivästymisen sen sijaan aiheutti Tulikiven mittamiesten aikataulu, joka lopulta vaikutti myös sähköjen asennukseen. Eli keittiö ei ihan valmistunut niihin puutarhajuhliin mutta siitäkin selvittiin ihanan naapurin ansiosta! Ei näistä kannata stressiä ottaa.

Mistä tilaisin seuravan keittiön? No HTH:lta tietty ja terkkuja Kimmolle!


JK. Kun suunnittelet keittiöremonttia, muista tehdä budjettiin tarpeeksi iso varaus oheiskuluille. LVI-lasku oli odotetun mukainen mutta sähkäreiden laskun nähdessäni, jouduin ottamaan tukiaskeleen. Välitilan peili saatiin suunniteltuun hintaan mutta hintahaitari tarjouksissa oli noin 260-450 euroa, eli hajontaa on. Lisäksi kuluja muodostuu odottamattomista pikkujutuista kuten mm. pistorasioista, valaisimista, maaleista, rakennustelineistä (kyllä), työkaluista, sähkötyökaluista, mikroaterioista ja kaikista muista eväistä tai hankituista kokisjääkaapeista (kyllä, kyllä) kun keittiö ei ole käytössä normaalisti. Äläkä ohita tilaisuutta tienata vanhalla keittiölläsi! Me myimme koko vanhan keittiön kodin koneineen ja saimme siitä varsin hyvän hinnan. Eli alä aliarvosta vaan rohkeasti Toriin tyrkylle.


1.7.2017

Kesätauko


Lapsuudessa kesälomat tuntuivat uskomattoman pitkiltä ja seesteisiltä. Kesät ovat muistoissa aurinkoisia ja vähäsateisia ja sateetkin olivat lämpimiä tai nopeita upeita ukkosia. Vanhemmillakaan ei tuntunut olevan töitä ja jos muistoihin luottaa, olivat he lomalla yhtä kauan kun me lapsetkin. Kesäpäivät kuluivat serkkujen mökillä tai papan luona landella ja yleensä ei tehty sen kummempaa. Savonlinna Kesämaassa saatettiin pyörähtää kerran ja Lintsi ja Korkeasaari oli tietysti myös käytävä, mutta muuten, me paistateltiin päivää, pestiin uusia perunoita,veneiltiin ja grillattiin muikkuja. Oltiin vain.

Joko aika on kullannut muistot tai sitten kehityksellä ja kauppojen aukiolon vapautumisella on ollut suurempi vaikutus omaan lomaan kun pm äkkiseltään tajunnutkaan. Meidän kesälomat hieman vaihtelevat riippuen lasketaanko kesälomaksi se aika joka on koulusta tai töistä vapaata vai se aika, joka on harrastuksesta vapaata. Meille vanhemmille, harrastuskauden päättyminen tuo uskomattoman paljon vapaita tunteja päivään, voisi melkein sanoa, että joka päivä kelo 16-21:30 on ”vapaata”, kun jäät on sulatettu ja junnujen luistimet heitetty naulaan. Näin ajateltuna, meillä on lepposaa työntekoa kesällä kesäkuun puolesta välistä heinäkuun loppuun sillä bellan luistelukausi loppuu kesäkuussa kesäleirin jälkeen ja Jiin jo hieman aikaisemmin. Lasten kouluthan ovat jo päättyneet aiemmin mutta kesäkuun puolen välin jälkeen, nuo mokomat voivat kuluttaa päivänsä vallan joutilaina ja autuaina. Me vanhemmat käydään toki töissä, mutta kun asutaan täällä maalla, niin töiden jälkeen kotosalla olo on lähestulkoon kuin mökillä olisi. Ainakin silloin kun ei tarvitse juosta siellä ja täällä etsimässä ja ostamassa sitä sun tätä.

Pidän tänä vuonna itse lomaa kolme viikkoa elokuussa osittain käytännön pakosta. bellan luistelukausi alkaa nimittäin elokuun alussa, vaikka koulut alkavat vasta elokuun puolessa välissä. Ennen koulun alkuja kilpajoukkueet harjoittelevat noin viisi kertaa viikossa ja harkat on aamupäivisin tai päivällä. Koska asutaan eri kylällä kuin treenit on, on kuskauksien takiakin jonkun oltava lomalla. Perheen yhteinen lomakausi ajoittuu elokuulle, joten osa treeneistä tulee jäämään varmasti väliin, sillä haluamme L O M A T A myös yhdessä perheenä. Koska olemme kuitenkin valinneet lasten kanssa harrastukset joihin kuuluu sitoumuksia, ymmärrämme, että se tarkoittaa tässä kohtaa myös sitoumuksia meiltä vanhemmilta, eikä treenejä jätetä väliin tarpeettomasti. Pienen kaupungin seuran etu on, että treenejä voi kuitenkin ilman sen suurempaa draamaa joskus skipata, kuulemani mukaan isoissa kaupungeissa ja joukkueissa voi olla hieman toinen tilanne.

Kunnes meidän vanhempien loma koittaa, yritämme nauttia vapaasta työaikojen ulkopuolella ja viikonloppuisin. Junnut onkin jo täysin lomamoodissa ja bellan synttärilahjaksi saama trampoliini (Jota meille ei muuten ikinä tule, eiku.) on ollut kovassa käytössä. Oli ilo huomata, että vielä 2000-luvun someskiditkin katsovat taivaalle ja miettivät pilvien muotoja, onneksi ihan kaikki asiat ei muutu.



24.6.2017

AleAleAle tai jotain ihan muuta.

Yritin käydä aleshoppailemassa mutta heikoin tuloksin. Ensinnäkään emme tarvitse juurikaan mitään ja ne tarvittavatkin on enemmän sellaisia pistohankintoja sieltä täältä ja toiseksi, ainakin Jumbossa oli aika heikko esitys. Parasta antia olikin hyvän ystäväni seura josta saan nauttia aivan  liian harvoin nykyisin sekä tyttöjen keskeinen aika bellan kanssa. En missään nimessä voi kutsua itseäni minimalistiksi mutta fakta on, että lapset kasvavat hitaammin ja lähtökohtaisestikin olen halunnut vähentää kuluttamista jo useamman vuoden ajan. Hankitaan se mitä tarvitaan ja joskus jotain mitä ei välttämättä tarvittaisikaan, mutta ei kiitos kertakäyttöostoksille.

Näistä aleista on toisetaiseksi hankittu yksi yhteinen huivi minulle ja Bellalle sekä hieman isompi ostos eilen Nivalan Laatulaskusteesta, joka on muuten yksi ehdottomista mielenkiinnonkohteistani nykyisin. Aika kiva kattaus sisustustavaraa ja mukavia kampanjoita, kantsii tsekata.

Vähän samaan tapaan kuin Nivalan Laatukalusteella on juhannuksen läpi kestävvä tarjouskampanja, näyttää samaa tapahtuvan täällä, tässähän on postausta jokaiselle päivälle. Aika pihapainotteista tuntuu olevan, sillä kevät meni kiireessä, sitten räjäytettiin koti keittiöremontin takia ja åihalla nyt muutenkin on helppoja ja nopeita kuvauskohteita. Sen suuremmin en pihaan ole ehtinyt panostaa kuin, että kävin tekemässä etukäteen suunnitellut hankinnat Mustilasta. Huokaus, se on aina yhtä miellyttävä reissu eikä taaskaan ollut tarpeeksi aikaa! Samalla tapasin Jukaraisen Katin, jonka 100% Outdoor-blogi oli ensimmäinen puutarhablogi jolle lämpenin. Sen rento ja visuaalinen ote puutarhaan jotenkin avasi silmäni ja sai kiinostuksen heräämään. Kaikessa hämmennyksessä tämäkin taisi jäädä Katille kertomatta taannoin lauantaina, mutta tulihan nyt tässä, eli kiitos Kati ja pihakin kiittää!

Ja sitten loput kuvat pihalta








Mukavaa keskikesän jatkoa!