27.3.2018

Rakkaudesta jälkipolven harrastamiseen

Kirjoitin taas pöytälaatikkoon sellaisen kantaa ottavamman harrastuspostauksen. Se keskittyi ehkä enemmän ihmettelemään meidän aikuisten käytöstä kuin hekumoimaan lasten ja nuorison harrastamista. Jätetään se sinne pöytälaatikkoon ja mietitään mielummin, mitä kilpaharrastus on tuonut meidän perheeseen viimeisen kolmen vuoden aikana.

Nuoriso edelleen luistelee, J lätkää ja bella muodostelmaa. Ja minusta se on ihanaa. Harrastamisen hyviä puolia on lukuisia ja vastakohtana on sitten niitä ei niin ihania puolia. Niistä mainittakoon satunnaiset loukkaantumiset tai rasitusvammat … ja vanhempien kutistuva oma aika ja aamuheräämiset. Onneksi loukkaantumisia on ollut vähän, rasitusvammoja siedettävissä määrin, omaa aikaa ei nimeksikään ja herään nykyisin ilman kelloakin kuuden aikaan, eli ei paljoa haittaa aamutreenitkään.

Olemme myös saaneet seurata vieressä, kuina teini-ikäisten mielenkiinto harrastamiseen ehtyy. Ei niinkään Jiin suhteen vaan niin, että joukkueen pitäminen kasassa tuossa ikäluokassa tuottaa selkeästi seuralle vaikeuksia. Onneksi joukkue kuitenkin löytyy ja sieltä löytyy toistaiskesi myös riittävästi motivoituneita pelaajia. Olen myös suunnattoman iloinen siitä, että J käy treeneissä ja elämäntavat ovat ainakin meidän vanhempien silmään vähintäänkin kunnolliset. Tänä vuonna kundille tulee 17 vuotta täyteen, eli ihan pienestä miehestä ei tässä kohtaa enää ole kyse. Kun minä aloitin bloggaamiseen, oli tilanne vallan eri.

bellan luistelu-harrastushan lähti viattomasti luistelukoulusta. Mietin joskus, että olisinko vienyt hänet kuusivuotiaana luistelukouluun, jos olisin tiennyt, että muutama vuosi myöhemmin olemme tässä. Leikkimielisesti sanoisin, että no en hitossa mutta oikeasti, olisin. Hän ei ole ainoastaan oppinut luistelemaan mutta saanut myös uusia ystäviä. Jo valmiiksi erittäin oma-aloitteinen ja itsenäinen pikkutyttö, on muuttunut vaativaksi ja oman arvonsa tuntemaksi nuoruusikää aloittavaksi päättäväiseksi neidiksi. Luistelun kurinalaisuus sekä onnistumiset ja pettymykset ovat varmasti antaneet osansa luonteeseen ja kenties siksi, tyttö huolehtii erinomaisesti mm. koulustaan eikä korviini ole kantautunut juurikaan esimerkiksi erimielisyyksiä kavereiden kanssa. Toistaiseksi tyytyväisyyttä tuntien ja teini-ikää kauhulla odottaen.

Allekirjoittanut on itse ollut nyt tämän kauden bellan joukkueen jojona. Uusi aluevaltaus sekin ja aika on mennyt nopeasti. Meitä on jojo-tiimissä useampi henkilö jonka ansiosta työkuorma ei ole ollut kohtuuton vaan jokainen on kantanut kortensa kekoon. Valitettavasti kun olet toisen harrastuksessa enemmän mukana, tarkoittaa se sitä, että toisen harrastus jää väkisinkin vähemmälle huomiolle. Katsonkin ensi kauden alussa mitkä tehtävät istuvat omaan aikatauluihin, sillä nyt jo kolme vuotta on menty bellan luistelun toimihenkilötehtävien ehdoilla. Tällä kaudella jää taakse myös minorisarja ja bellan joukkue jatkaa lähes nykyisessä koonpanossa noviiseihin kaudelle 2018-2019.



Vaihtaisinko päivääkään pois? En vaihtaisi. Toivon, että niin bella kun Jiikin muistavat miksi aloittivat harrastamisen ja jatkavat luistelua mahdollisimman pitkään. Ei välttämättä kilpaillen mutta edes vapaa-ajalla arkea tasapainottamassa. Ja luulen, että nyt olisi jo aika kalenteroida äidillekin aikaa omaan harrastukseen, taidankin laittaa keväällä kyselyä paikalliseen tennisseuraan.

26.3.2018

Sukkaisa helmikuu



Helmikuussa siis neulottiin sukkia, muutamat, tarkalleen ottaen kymmenet. Kaikennnäköisiä ja vähän eri kokosia. Joistain minulla oli heti mielessä, kenelle ne sopisivat värien kannalta, mutta suurin osa on vain... no sukkia. Nyt ei muuten ole enää yhtään Janne-lankaa, vain muutama kerä Langin Touring-sukkalankaa ja sitten toki Väiskin sporttia. Projekti siis etenee.









20.3.2018

Nilkkavillasukat eli nilkkavilkasut.



Kerroinkohan jo, että minulla on missio. Missio neuloa mahdollisimman paljon ja saada lankakaappiin lisää tilaa. Lisää tilaa kenties langoille tai sitten kaikelle muullekin käsityötavaralle. Liittynee tähän jo monta vuotta kestäneeseen tasaiseen tavaran karsimiseen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että tammikuussa neuloin ne 10 tupsupipoa ja helmikuussa neuloin kymmenet sukat. Langat siis edelleen ovat kaapissa, nyt vain eri muodossa. Maaliskuussa neuloin muuten huivin ja siitäkin on tulossa ohje. Ja ohje on tulossa sukistakin.

Kun viimeisinä lankoja vietiin, joudun jo pian aloituksen jälkeen miettimään, miten teen viimeisestä parista hyvät nilkkasukat, sillä lanka ei riittänyt millään pitkiin varsiin. Käytän muutenkin vain matalia nilkkasukkia mutta silloin sukissa pitää olla napakka varsi, sillä en yhtään kestä sellaisia lerppuja makkaroituvia sukkia. No nilkkasukat niistä tuli ja niin hyvät, että piti tehdä ohje talteen.


Nilkkavilkasut, koko noin 39

Ohjeen pohjana on tämä ohje, eli jos ensimmäistä kertaa aloitat sukkia varpaista, kannattaa katsoa tarkempi ohje ensin läpi.

Tarvitset:
Gjestal Janne -lankaa tai vastaavaa
3,75 pyöröpuikko

Luo Magic Cast On-tekniikalla 8 silmukkaa per puikko eli 16 silmukkaa per sukka.

Lisää 4 s per kerros, kunnes molemmissa sukissa on 16s.
Jatka nyt lisäyksiä joka toisella kerroksella, kunnes silmukoita on 48 per sukka.

Jatka nyt neulomista, kunnes sukka yltää jalkapöydän yli nilkkaan ja aloita sitten kantalappu.

Neulo kantalappua 24 krs (tai tarpeen mukaan) jonka jälkeen tee kannan käännöt.

Poimi sivuista 12+1s (tai tarpeen mukaan) ja neulo kerros loppuun.

Aloita nyt nilkan kavennukset kaventamalla joka kerroksella sukan molemmin puolin neulomalla 2s yhteen, jatka kavennuksia, kunnes sinulla on taas 48s per sukka.

Kun olet neulonut kavennuksien aloittamisesta (eli siitä kantalapun reunasta on helppo laskea) 11 krs, kavenna molemmin puolin jälleen 2 silmukkaa per sukka. Ja toista sama seuraavalla kerroksella, nyt sukissa pitäisi olla 44 silmukkaa.

Kun olet neulonut nilkan kavennuksien aloittamisen jälkeen noin 18 kerrosta, vaihda tehosteväri.
Neulo tehostevärillä 7 krs ja ompele reuna kiinni nurjalle puolelle.

En ole neulonut toista sukkaparia vielä, jotyen jos huomaat ohjessa jonkun epäloogisuuden, niin kysy ja vinkkaa ja korjataan ohjetta, kiitos!