30.9.2009

Niilo ilo ja liikennekaaos.



"Hei anteeksi, meidän pitäs päästä tuonne oikeelle. Mistä tästä pääsee sinne?"
"En kyllä osaa yhtään sanoa, olen ekaa päivää täällä töissä"
"Ahaa, no ehkä yritän jostain puikkelehtia"
Kaivureita, rekkoja, kuorma-autoja, henkilöautoja, viuh vauh, pari pyörää ja kävelijää.



Tuossa keskellä on liikenneympyrä, takana on Tennispuisto, oikealla vanhusten asuntoja sekä koulu. Lienee sanomatta selvää että tässä on aika paljon kevyttä liikennettä pitkin päivää. Tässä on myös paljon autoja, sikin sokin. Hidasteita on rakennettu mutta niiden teho on aika minimaalinen. Pelti on rytissyt ja en edes uskalla arvailla kuinka monta läheltä piti -tilannetta tässä on ollut jalankulkijoiden kanssa.



Tämä on kai kevyenliikenteen väylä? Tai en tiedä, vasemmalla on liikkuvia työkoneita eikä mitään aitoja. No emme pääse muualtakaan kun oikealla menee autoja, me kävelemme siis tästä.
"Kulta, nyt pitää olla rattaissa sillä tässä on aika vaarallista". Onneksi meillä ei ole ilmakumirenkaita rattaissa!



Hmm, tässähän on kasa liikennemerkkejä, hieman sekaisin. Kuuluisiko meidän mennä tuosta kapeasta kohdasta missä on iso kuoppa? Äh, mennään tästä edestä, eihän tuosta oikein mahdu ja siinähän on yksisuuntaisen liikenneväylän merkki, minusta tuo on kyllä autoille...


Me käymme Tennispuistossa jumpassa, pomppu käy siellä tenniksessä. Pomppu voisi mennä yksin sinne mutta en todellakaan uskalla päästää sillä tämän työmaan ympäristö on pahin mitä olen ikinä nähnyt. Jos aikuinen empii että mistä kuuluu mennä, ei kai se lapsen paikka silloin ole. Mielestäni on kovin erikoista että kevyen liikenteen järjestämiseen ja sen turvallisuuteen ei ole kiinnitetty minkäänlaista huomiota, etenkin kun sitä on tässä paljon. Jo pelkästään sukkuloiminen kaivureiden sekä kuorma-autojen välissä on pelottavaa, saatikka kun se höystetään kiireisillä työmatkaa tekevillä yksityisautoilijoilla.

***

Onneksi pääsimme ehjänä perille ja takaisin. Ulkoilutimme samalla uutta ihan älyttömän kivaa pipoa Kimperiltä. Tilasin pipon kanssablogistin nattikaupasta, Niilo Ilosta.
(Kynsikkäät ovat H&m:stä, niihin kuuluu myös vaalenapunaiset sormikkaat)






29.9.2009

Lähi- ja kaukovaatteita : Koululaiselle ja taaperolle.


*****
Sanotaan että pitäisi suosia lähiruokaa. Kuulostaa ihan järkevältä mutta käytännön toteutus ei aina olekaan niin yksinkertaista. Saatavuuteen vaikuttaa niin vuodenaika kuin asuinpaikkakin ja tietysti myyjä. Jokaisella kaupalla on oma ideologia toimia ja ei ole sanottua että siellä on juuri niitä tuotteita mitä perhe tarvitsee. Ruoan osalta lienee luontainen valinta ostaa sitä mitä siinä omassa kaupassa on, onhan sekin tavallaan kotimaista ja oman talouden kannatusta. Jotain siitä jää meidän maahan.

Mutta miten vaatteet?

Muutamassa vuodessa Internet on mahdollistanut vaatteiden sekä muiden hyödykkeiden oston ympäri maailma, suoraan kotiovelle. Tarjontaa on niin paljon että kuluttaja voi todella vartailla hintoja, rahteja, brandejä ja joka tuotteen aluperämaata ja valmistusmateriaaleja.

Onko epäeettistä ostaa ulkomailta vaatteita? Tukea vierasta taloutta, rasittaa ilmastoa rahdeilla, maksaa siitä että ulkomailta rahdataan Suomeen pakkausmateriaalia sekä vaatetta, joka saattaa myös löytää tiensä jossain vaiheessa kaatopaikalle. Suomessa valmistettujen vaatteiden osalta tiedämme etteivät pikkukätöset ole niitä tehneet hikimajoissa joka lienee kohtuullisen hyvä tavoite kannattaa.

Harvoja, toki enenevissä määrin, ovat suomalaiset lastenvaatekaupat. Sellaiset kaupat jotka todella myisivät kiireestä kantapäähän suomalaisista materiaaleista ja Suomessa valmistettuja vaatteita. Se kuulostaisi ekologiselta mutta myös kovin kalliilta sekä yksipuoliselta. Käsitöitä saa toreilta ja muutamista nettikaupoista mutta tässä ovat tuottajat kyllä iskeneet kuluttajan heikkoon kohtaan, käsityöstä ja yksilöllisyydestä saa todella maksaa. Ellei tuttavapiiriin kuulu käsityötaitoisia ystäviä.

Suurin osa Suomessa olevista ketjuista jossa myydään lastenvaatteita kuluttajaystävälliseen hintaan, on ruotsalaisia. Lastenvaatteisiin keskittyneissä liikkeissä on merkkejä ympäri maailmaa ja suurinta osaa myydäänkin nimenomaan sillä brandilla, ei eettisyydellä tai muilla "korkeamman moraalin argumenteilla". Tavalla tai toisella rahamme siis menevät naapuriin tai jopa kauemmaksi mutta niin kauan kun ostamme vaatteet täältä, työllistää se suomalaisia sekä tukee meidän omaa markkinatalouttamme. Jotain positiivista, muta riittääkö se?

Itse toivon vaatteilta laatua, käytännöllisyyttä, silmää miellyttävää ulkonäköä sekä mielellään tietysti edullista hintaa. Nämä kaikki toteutuvat parhaiten kun ostan täältä ja sieltä, ja vähän tuoltakin, enkä tee asiasta moraalista pohdintaa... mutta silti ne ajatukset välillä nostavat päätään.

Millä perusteilla te hankitte vaatteita? Sulkeeko osa kriteereistä heti jotain hankintojen ulkopuolelle?

************

Lähivaatteita koululaiselle.
Vaaleat- sekä tummansiniset housut Zarasta, loput toisen kuvan vaatteet H&M. Alimman kuvan 3Pommes paita Tampereen Prince&Princess ja Peakin pikee Ideaparkin Anton&Ninasta.

Pompulle tilaan aika vähän vaatteita nettikaupoista sillä on vaikea arvioida 140 senttisen kokoa etenkin kun poika on niin hoikka. Kaikki kokeillaan ennen kun laput otetaan pois jotta epäsopivat voidaan mahdollisesti palauttaa.








Kaukovaatteita taaperolle.
Taaperot kasvavat nopeasti, on helppo tilata vaikka vähän reiluja kokoja sillä jossain vaiheessa kuitenkin sopivat. Suurin osa tytön vaatteista taitaakin tulla rajojen ulkopuolelta, sillon tällöin se minua vähän harmittaa.

Asos on kiva. Siellä on paljon mutta vähän. Kallista ja kohtuullista ja nyt siellä on myös Gap.







Ajatteletteko te koskaa asioiden tätä puolta?
Onko sillä väliä mistä ne vaatteet tulevat ja tunnetteko huonoa omaatuntoa kun eurot muuttuvat kaupanteko vaiheessa vaikka punniksi?

****

28.9.2009

Matti Myöhäsen vastaus maanantaihaasteeseen.


Jarnalla oli haaste, Paljastunut Paljous.
Olen myöhässä, tiedän.
Niin harvoin ehdin haasteisiin mukaan,
että nyt vaikka väkisin.

Täsä muutamia kuvia.
Pompulta enemmän kun saadaan uusi sänky
ja huone kuntoon.
***

Ei, se ei ole tämä.
Tämä myttykasa on Tampereelta :)


Olen täysin seonnut neulemekkoihin.
Niitä on koossa 98 ja 104.
Tässä.


Housuja.
Osa on pesussa, osa naulakossa.
Colleget/fleecet/leggarit ovat alakoreissa.
Samaisessa paikassa yöpöt, neuleet, hupparit, alusvaatteet jne jne.


Paitoja on aikalailla, kai?
Osa on vain kesäkäyttöön, osa talveen.
Sopivia ja vasta kohta sopivia.
Teepparit ovat takana, niitä pidetään nyt vain kotona.


Hyshys, tässä on myös ensi kesälle :)
Mekkoja ja mekkoja, tunikoita, takkejakin.


Pompun kaappi.
Ei tässä minusta kauheasti ole.
Nyt olen juuri hieman täydentänyt...
...ja täydennän toivottavasti lisää Hulluilla Päivillä ensi viikolla.
Jospa siellä vain olisi meidän huppareita.


Rekin puolelta en uskaltanut ottaa kuvaa.
Se on täyskaaos.
Se selvitetään kun se sänky, joka on muuten myöhässä, tulee.


27.9.2009

Neulonta ja sen Tempo.



Aloitin joskus yli 2 kuukautta sitten.
Innostuin Novitan uudesta Tempo nimisestä langasta.
Aivan mahtavat värit.



Minulla oli pieni ajatus mitä teen.
Loppu tulikin siinä sitten sitä mukaan.
Villatakki oli viikossa valmis.
Napitkin hain Stockalta.



Mutta se vuori... ei napeksinut yhtään.
Meni kuukausi, meni toinen.
Lopulta sanoin äidilleni että nyt tehdään.
Hän on hurjan taitava ja koska itse olen laiska...
...otan mielelläni häneltä apuja vastaan.
Kiitos äiti.





Siitä tuli ihan mahtava.
Menee ensi keväänä ja varmasti vielä syksylläkin.
Ihanan pehmeä ja varmasti lämmin.
Ja juuri meidän syys- ja talvikauden värit!







Olen sellainen että tarviksen idiksen ja inspiraation.
En tykkää tehdä kahta samanlaista, en siis ikinä neulo sukkia.
Temponi on tehdä kerralla valmista ja sitten odottaa seuraavaa inspistä.



Tämä vaatii kyllä ehdottomasti myös housut.
Niitä olen jo mielessäni hieman hahmoitellut =)

26.9.2009

Harmittaa.


******
Ei taas toimi.
Lähdimme Tampereelle, otin koneen mukaan.
Tarkoituksena tehdä pari bloggausta,
kuvatkin olivat jo lähestulkoon valmiina.

2 iltaa hotellissa ja
ei voi olla mielenkiintoisempaa tekemistä.
Kun postailla asiasta ja asian vierestä.

Mutta kun ei.
Ei toimi ei.
Data ei siirry, kuva ei liiku.
Netti toimii mutta mitään ei koneelta mene internettiin.

Harmittaa kuin kuskia kaiteella.





******

22.9.2009

Miten puen lapseni.


"Lastenvaatehankintojen suunnitteluun käytetty
aika ei suinkaan mene hukkaan."


shaoli kommentoi minulle:
"Miten sä löydätkin noin ihania vaatteita lapsille joka päiväksi?"

Kiitos, todella kauniisti sanottu.

Näin se onnistuu:


Ostan pojalle poikaa ja tytölle tyttöä.
Vaaleanpunainenkin on poikaa
mutta
tytöllä pitää olla jotain
mitä pojalle en pukisi.
Jotain ihan tyttöä.


"Nykyaikana pikkutyttö voi toki käyttää pitkiä housuja,
eikä häntä silti pidetä poikamaisena.
Liekö aikuisten naisten housumuoti ruvennut vaikuttamaa."



Pidän kerroksista.
Pidän tekstuureista.
Tykkään raidasta, ruudusta ja palloista.
Tykkään yksinkertaisuudesta
sekä tietty mix 'n' matchistä.


"Aikuisten muodista tuttu unisex-käsite
- naisten ja miestenvaatteet samanlaisia -
alkaa siirtyä lastenvaatteisiin.
Sitä onkin pidettävä järkevänä kehityksenä."


Rakastan valkoista, rakastan mustaa.
Värejäkin rakastan, mutta
en kaikkia.

Vaatteiden pitää olla yksinkertaisia
mutta
niissä pitää olla jippo.



Ostan sieltä, ostan täältä.
Talvella kesää ja syksyllä kevättä.
Saattaa tuntua kummalta
mutta
aina minulla on se punainen lanka.


"Lienee kuitenkin tosiasia,
että kovin halvalla ei hyvin suunniteltuja
ja hyvästä materiaalista valmistettuja vaatteita
saa lapsellekaan"


Jossain näiden keskellä on monta eri stailia,
jotka silti noudattelevat minun makua.
Se on meidän tyyli.
On puettu samalla mielellä,
kundi sekä lyyli.

Meillä ei ole "ehkävaatteita"
Meillä ei ole "kun halvalla sai vaatteita".
Meillä on ainoastaan vaatteita
jotka ovat mageita ja ihania.
Ne ovat käytännöllisiä
silloin kun niitä käytetään.
Ne ovat mukavia
ihan missä vaan.



Kaikki kuvatekstit ovat lainauksia kirjasta
Miten puen lapseni
Vauvasta kouluikään - järkevästi muodikkaasti
Hilkka Kansi, 1970

20.9.2009

Loppukesä, välikausi, alkutalvi = syksy!



Välikausi, tai siis syksy. Se on tämä vuodenaika kun ei ikinä tiedä mitä pitäisi lapselle pukea. on kylmä, on kuuma ...sataa, eipäs sadakkaan. Pitäisi aina olla kaikki mukana ja sellaisessa muodossa että on juuri sopivasti päällä, kuka sen osaa?

Viime vuonna kokeilimme esikoisella erillistä sadeasua se ei toiminut lainkaan. Siitä viisaampana päätin ettei meille enää tule muita takkeja kuin vedenpitäviä ja mitä kirkkaampi sen parempi, näin erotan pojan pitkältäkin. Olen siis todellakin laajentanut horisonttia, meillä on nyt myös vihreää ja oranssia. Wau.

Toki meillä on... muutakin. Benetonin farkkutakki, Lindexin "nahka"takki, pari toppaliiviä ja muuta sitä sun tätä mitä kaappeihin on kulkeutunut, 8-vuotiashan ei enää kasva niin tohinalla etteivät vaatteet mahtuisi helposti useampaa kautta.

Olisi ollut mahdotonta kuvata kaikki, joten tiivistän. Esikoisella on kolmet välikausihousut, Jonathania ja Reimaa. Kahdet näistä ovat jo parhaat päivänsä nähneet mutta menevät pihalla vielä erinomaisesti. Varsinaisia jokapäivän käyttötakkeja löytyy Ticketin vihreä; ruskea ja oranssi ovat anorakkeja ja toinen näistä fleecellä. Po.p:in liituraitatakkia ja fleeceä yritän säästellä muita menoja varten, että olisi aina se yksi takuuvarmasti puhdas takki kaapissa. Kai kaikki muistavat keväisen mutapostaukseni? Kyllä, siihen 8-vuotiaat pystyvät.





Tytöillä on aina hankalampaa ja kaikkea tuntuu olevan enemmän. Täällä varmasti villkuu erilaisia takkeja, villatakkeja, fleecejä ja ties mitä mutta varsinaisesti nyt syksyyn ja kevääseen olen hankkinut Ticketin Uffon (oli muuten kova valinta punaisen ja ruskean välillä) sekä Cupcaken anorakin. Anorakkiin on 3:t housut, 2 erilaista Reiman mallia sekä aiemmin kuvissa olleet Dipinton housut.






Olen joka vuosi pyrkinyt pitämään ulkoiluvaatteet minimissä. Nyt tytön jälkeen se tuntuu mahdottomalta, molemmille lapsille kerääntyy useampia vaatekertoja, laidasta laitaan. Toisaalta ehkä niitä saa eteenpäin paremmin hyväkuntoisena ja eipä tarvitse joka päivä pelätä että kuivuuko vaatteet seuraavalle päivälle. Ja oletteko huomanneet? Nykyisin aivan supermageita ulkoiluvaatteita! Vielä 7 vuotta sitten oli valikoimat paljon huonommat.

Milloin te muuten hyppäätte haalariin? Padmélle se on ainakin liikaa kun on 13 astetta lämmintä, oli rassu ihan märkä hiesta tuon rantakeikan jälkeen.


***
Ensiviikolle luvassa pääkaupunkiseudulle

MA-KE
14-16 astetta, puolivilvistä ja sadetta
TO-PE
13-15 astetta, puolipilvistä poutaa.

***
Näillä mennään, mukavaa viikonalkua!