Sunnuntai

Ei ole varsinaista asiaa.

On ollut tosi kiva lukea
edellisen bloggauksen kommentteja,
vaihtaa kokemuksia ja vinkkejä.

Koko viikonloppu on ollut ihan outo,
hiljainen
ja sellainen erilainen.

Perjantaina tein sen
etelästadipikkukauppakierroksen.
Juttelin myyjien kanssa, katselin vain
ja sain kävellä ihan yksin
Fredalta Keskustaan.
Se on jännä miten ajatuksetkin kuulee,
kun on yksin -ilman lapsia.

En ostanut mitään, ei edes kiinnostanut.
Kaikki on niin nähty, ei me mitään tarvita.
Uutuuksia oli kiva katsoa
-värejä, tuoreutta ja kevättä.

Aapiskukosta soitin ystävälleni,
"Täällä olis täydelliset housut vilille, ostanko?".
Ollaan tehty diili että jos bongaan,
saan ilman lupaakin ostaa mutta yleensä soitan.
Kaikki eivät asu kauppojen äärellä,
ja on mukava auttaa ystäviä.

Samaiselle ystävälle menee
ehkä suurin osa Padmén vaatteista.
On tosi helpottavaa kun on valmis reitti,
säästää aika paljon vaivaa ja aikaa.
Valitettavasti välimatka on pitkä,
eli kotimme toimii logistiikkakeskuksena
ihan ympäri vuoden.

Me melkein päästiin pois Stadista,
ilman että ostin mitään... melkein.
Sitten muistin että Benettonilta piti
käydä katsomassa Mikki- tai Minnipaitaa.
Padmén lemppari on Mikki Hiiren kerhotalo.

No eihän siellä mitään paitoja enää ollut,
paitsi minun koossani. Hetken jo mietinkin...
...jospa tekisin tästä mekon.

Mutta, siellä oli jotain muuta,
Siellä oli meidän kesätakki,
se mitä ei pitänyt hankkia,
se mitä ei kuitenkaan löydy,
se takki joka kulkee rattaiden tavarakorissa
joka päivä.

Se oli vaaleanpunainen ja pilkullinen.
Se oli ihan meidän takki
ja
olisi ollut rikollista jättää se sinne.

Pähkäilin kokojen kanssa,
lopulta päädyin xxs:ään
ja sovin että vaihdan jos
ei mahdukkaan.
Ja ei mahtunut.

Se vaihdettiin,
tämä on xs, 110cm, isoin.

Se voisi olla leveämpikin,
mutta jos tuo hoikistuu?
(Tai jos ei, niin ei se haittaa)

Vähän ehkä jo melkein odotan kevättä,
mutta antaa talven vielä olla.
Nyt kun on luntakin!

Poika sairastui lauantaina ja
ensimmäistä kertaa hän jäi kotiin
hieman pidemmäksi aikaa.

Minä menin lankakauppaan.
Ostin samaiselle ystävälleni
tarjouksesta Lima-lankaa,
eipä minulle sitten jäänytkään.

Lankakaupasta Akseli kirrpputorille.
Olin hämmentynyt
miten vähän mitään oli,
miten korkeat hinnat,
miten vähän asiakkaita,
onko se tämä aika?


Pomppu kuulemma haluaa tuon pipon,
jakakoot keskenään.
Palapeli on tytölle,
löytyi sentäs yksi alle 6:n euron.

Sunnuntaina siivottiin ja lojuttiin. Leikittiin ja luettiin. En edes harkinnut lähteväni ulos, kunhan möllytettiin sisällä. Suunnittelin ensi viikoksi kuvasarjoja, katsotan miten käy.

Hauskaa

viikkoa

lukijoille,

ystäville,

sukulaisille

ja

heille

jotka

ovat

blogini

ulottumattomissa!