Lisää kohopenkkejä ja loistava vinkki puutarhahommiin!

Sisältää myös blogin kautta saatuja tuotteita.

Aina kun bellan kavereiden vanhempia pyörähtää tässä pihassa niin olen täysin räjähtäneen näköisenä tukka pystyssä lapionvarressa, näky alkaa olla ™. Hauskinta koko hommassa on se, ettei meidän piha edes näytä siltä että joku täällä raataa niskalimassa kaiken vapaa-ajan –mutta ensi kesänä ehkä näyttää. En tiedä miten te lukijat suhtaudutte siihen että viisi vuotta sitten täällä blogissa oli kotiäidinarkea ja lapsia, aika paljon lastenvaatteita ja pikkuhiljaa erilaista tekemistä lasten kanssa. Sittemmin tuli mukaan käsityöt vaihtelevalla painolla ja pari vuotta sitten hypättiin taas uuteen tuntemattomaan, omakotitaloasumiseen –mä sitten tykkään hokea tota o m a k o t i t a l o a s u m i s t a. Eikä tuo pihanhoito nyt sinänsä käsitöistäkään juuri eroa, molemmissa tehdään käsillä ja pitää hieman paneutua aiheeseen. Blogilista myös elää ja sittemmin sinnekin on tupsahtanut pihanlaittoon liittyviä blogeja. Yhdestä niistä blogeista sain joku aika sitten muuten hyvän vinkin josta lisää kohta. Summa summarum, elämä muuttuu ja blogi elää mukana, toivottavasti viihdytte mukana. Ja on niitä käsitöitäkin vielä tulossa...

Pihasta on nyt rempattu yläpihan rodot, mansikkapenkki ja nurmikon toisesta reunasta on poistettu kivet. Etupihan isot laatikot, talon kulman angervopensaat sekä parkkiksen toinen reuna suurimmaksi osaksi laitettu kuntoon. Alapihan kiiltotuhkapensasaitaa on harvennettu, nurkkaan istutettu tuparilahjaksi saatuja alppiruusuja, tuijia on annettu sekä siirretty ja nurmikonreunan kukkapenkkiä harvennetaan parasta aikaa mutta sen kimppuun päästä toden teolla vasta syksyllä. Sitä ennen eli nyt, laitetaan kondikseen terassin länsiseinällä olevat koholaatikot. Koska tässäkin on asiaa niin keskitytään ensin isompaan laatikkoon joka on kooltaan 100cm*200cm ja noin 40cm korkea.

Laatikossa oli …muistaakseni lähinnä rikkaruohoja. Viime kesänä kitkettiin laatikko jo kerran ja äitini istutti lasten kanssa sitä sun tätä laatikkoon ja täydensi sitä kesän mittaa pihalta vääristä paikoista löytyneillä säilytettävillä kasveilla. Laatikossa oli myös joku köynnös joka leikattiin tapeille ja ajateltiin säilyttää jos se siitä lähtee. Ja lähtihän se. Aluksi ajattelin että tehdään laatikkoon perennapenkki. Alkuinnostus vaihtuu nopeasti puhtaaseen pelkoon kunnioitukseen sillä en mielestäni tiedä tarpeeksi kasveista perustaakseni perennapenkkiä. Kun kävi ilmi että eräs rodomme kaipaa parempaa paikkaa päätimme Mustilan Jonnan kanssa että laatikkoon laitetaankin Aatun ('Helsinki University') lisäksi tuoksumataraa ja that’s it.

Kävin itse Mustilassa ihailemassa tuoksumataraa istutuksissa ja se on kyllä ihan mielettömän kaunis! Sittemmin netistä löytyi enemmänkin tietoa kasvista, mm. se että se on silmälläpidettävä ja tuoksuu –iloa siis useille aisteille! Tuoksumataran lehdet ovat vinkeästi tähtimäiset ja pienet kukat muodostavan valkoisen niityn kun maanpeittokasvi on päässyt vauhtiin. Aatun olemme saaneet tuparilahjaksi hyviltä ystäviltämme vuosi sitten. Helsingin Yliopiston 350-vuotisjuhlavuonna 1990 nimetty Helsinki University on ensimmäisiä kotimaisia alppiruusulajikkeita ja hyvin kestävä. Aatu on saanut nimensä siitä että on ”akateeminen alppiruusu”. Aikuisena Aatu on parimetrinen ja siinä on todella kauniin väriset vaaleanpunaiset kukat.

Aluksi penkistä kitkettiin pois kaikki rikkaruohot ja köynnökset päätettiin hävittää kokonaan. Samaan aikaan kun minä kitken yhtä paikkaa, niin äitini kitkee toista. Ja nyt päästään siihen Sarin puutarhablogista saamaani vinkkiin! Olen noin kuukauden viikkoa etsinyt pieniä jakkaroita joilla istuessa voisi kitkeä ja istuttaa. Allekirjoittaneella ei kestä polvet kyykkäämistä tai kontilla oloa ja äitini alkaa olla siinä iässä että jos kumartuu niin kaatuu ja jos istuu niin pitää mennä nostamaan –jakkarat puutarhahommiin olisivat siis enemmän kuin tarpeen. Innostuinkin vallan kun bongasin Sarin blogista Plastexin SASAn eli satulasangon. Laitoin heti Plastexille kysymystä tuotteesta ja ilokseni he tarjosivatkin minulle tuotetta koekäyttöön.

Nyt ollaan kitketty SaSalla nököttäen ja hyvin sujuu. Äitini oli aivan tohkeissaan jakkarasta ja toisteli ruusupenkissä miten loistava se on. Rikkaruohot voi sujauttaa sankoon pepun alle, kipata kompostiin ja sankko säilyy samassa paikassa kun muutkin pihatarvikkeet. Meidän bella innostui valtavasti sasasta, hän haluaa sen kalaan mukaan jolloin ei tarvitse seistä ja saadut sintit voi säilyttää ja kuljettaa kätevästi. Iso kiitos siis Plastexille, en välttämättä olisi uskaltanut ostaa tätä itse mutta nyt kun tämä on hyväksi käytössä todettu niin voin ehdottomasti suositella muillekin. ...ja jos taistelu SaSasta ei laannu niin joudumme varmasti hankkimaan vielä toisen. Sorry ettei kuvia ole nyt kuin yksi, onnistuin valottamaan kaikki ihan päin mäntyä. Jatkossa tulee varmasti lisää kuvia koska tämä on hyvä!

Palataan siihen minun kohopenkkiin… Kun kaikki rikkaruohot oli sasattu pois, tyhjennettiin reilu puolet puhdistetusta mullasta laatikosta parkkiksen viereen siirrettujen Kuunliljojen taakse. Tilalle laatikkoon kipattiin äks-sataa-litraa uutta rodomultaa ja säkillinen kalkitsematonta luonnonturvetta. Kastelin penkin kunnolla ja päätin jättää taimien istuttamisen seuraavalle päivälle. Mallailin ensin taimien paikan jonka jälkeen kaivoin kuopat, lisäsin vähän hevosenlantaa, oioin taimien juuria ja taputtelin penkkiin. Perään vielä kunnon kastelu ja Aatun juuriston päälle katetta. Nyt kitketään ilmaantuvia rikkaruohoja ahkerasti kunnes tuoksumatara on levittynyt koko laatikkoon.

Tuoksumatarat on saatu Mustilasta ja SaSa Plastexilta, kiitos valtavasti ♥
Kiitos myös Sarille asiantuntevasta puutarhablogista joista olen SaSan lisäksi saanut muitakin vinkkejä!

Käyttäjäkommentteja sasasta:
bella: MÄ HALUUN TÄN!
mammu: Kevyt ja tukeva, oikein hyvä! Oikein hyvä. Hei nämä rikkaruohothan voi laittaa suoraan tänne, miks mä nyt pussin tuohon otin. Tämä on kyllä loistava. Tämä kyllä todella toimii …jatkuu jatkuu jatkuu …
minä: Tukevampi kun uskoin, suuaukko isompi kuin ajattelin, helppo puhdistettava. Värikin on oikeastaan juuri passeli puutarhaan! En usko että saan tätä itse käyttää äitini ollessa maisemissa… tai bellan.