Terveisiä...

Kesäloman viimeinen viikonloppu. Aika paljon jäi tekemättä ja aika paljon tehtiin. Kesälistasta osa siirtyy syksylistaan, osa seuraavaan kesään. Kyllä tässä on kivasti kaikkea tullut tehtyä, käytyä ja vain oltuakin. Huutikset jäi tekemättä, pitänee laittaa joku viikonloppu sillä myytävää on, jotain uuttakin sillä tyttö on kasvanut ehkä hieman ennakoitua enemmän. Kasvanut pituutta kyllä, maata pitkin vähemmän. Mm. Geggamojan tennarit pääsivät vasta nyt käyttöön, sillä tytön jalka on kasvanut vuodessa vain muutaman millin -kukapa olisi osannut tätäkään ennustaa. Neulottukin on, talvi on ihan hanskassa mutta niistä sitten enemmän kun lämpötila tippuu lähemmäksi nollaa. Sillä eihän kesä nyt lopu vaikka loma loppuukin. Illat on pimeät mutta päivällä tuntuu aurinko vielä lämmittävän. Hyvä loma, hyvä mieli.

On ollut ilo huomata että lapset leikkivät yhdessä. Pienemmän yhteisleikki-taidot kehittyvät ja ehkä isomman pinna on kasvanut. Vähemmän on enää sitä "tuo kiusaa", tuo ei jätä mua rauhaan" sillä lapset kommunikoivat keskenään. Ja olen yrittänyt tsemppaamaan että selvittävät itse pikkukinansa, oppivat molemmat hieman joustamaan ja asettumaan toisen asemaan. Ison muutoksen on tehnyt tytön puhe, joka on kehittynyt paljon. Vaikka on paljon epäselvää ja sanat sikinsokin, on kuitenkin aivan eri tasolla meidän kommunikointi kuin vuosi sitten. Puheterapia jatkuu ja uskon että kouluikään mennssä tyttö on varmasti saavuttanut ikätoverinsa. Luonteissa on lapsilla edelleen iso ero. Tyttö on vakava ja skeptinen ja poika sosiaalinen ja hymyilevä. Siinä missä toinen jaksaa piirrellä tuntikausia, pitää toisella olla äksöniä ja menemisen meininkiä. Tytöllä on valtava tahdonvoima. Pojalla ei varsinaista uhmaikää tässä vaiheessa edes ollut joten olemme opetelleet luovimaan arjessa pienen tahtoprinsessan kanssa. Pojan kanssa oltiin hiljattain leffassa ja olen aivan äimistynyt miten tuo lapsi on kasvanut. Ihan hetkessä tullut sellaista ison pojan meininkiä olemiseen. Näillä eväillä lähdetään koulujen alkuun ja palataan arkeen.

Tällä viikolla ensimmäistä kertaa huomasin lehden tippuvan puusta maahan. Ulkona ei kuitenkaan tuoksu syksy ja päivällä on kesäisen lämmintä. Ennusteen mukaan ensi viikolla on liki helteistä säätä ja eteiskaapin siivouksen lopputuloksena välikausikamppeet pysyivät tiukasti ylähyllyllä. Pientä valmistautumista on kuitenkin tapahtunut tulevaan vuodenajan muutokseen, sillä viime vuonna olin myöhässä. Nappasin Vero Modasta neulepoolot itselleni ja Dpamista tytölle. Zarassa olen jo muutaman vuoden näitä katsonut, pääaukko vaikuttaa kuitenkin niin tiukalta etten usko että menisi edes tytön päästä läpi, joten Dpam oli iloinen yllätys perusneuleineen. Joka syksy tarvitaan myös vuorilliset farkut ja Aapiskukon takahuoneessa näitä oli iloiseen alehintaan. Muutamia pooloja sieltä täältä ja ehdottomasti syksyn ja talven perusvaatteisiin kuuluu se perusvillatakki sekä fleece. Ei ole ollut missään mitään "must-juttuja" ja kuten joskus olen todennut, on kaapeissa suurin osa jo valmiina, lasten kasvu hidastuu. Kuvan vaatteista ei mikään sovi minkään kanssa, mutta eiköhän nämä kaikki saada mätsäämään kun sekoitetaan vanhaa ja uutta. Syksyä kohti...

Kiitän myös tunnustuksesta (palaan siihenkin vielä) sekä lukuisten lukijoiden kommenteista. On ollut kiva lukea keäloman tiimellyksessä ja toivon että nyt arjen koittaessa, saan lokeroitua oman ajan blogille. Olisi kiva tehdä postauksia hieman tasaisemmin, järjestää arvontoja sekä vastailla kommentteihin hieman nopeampaan tahtiin. Tuleva arki näyttää mihin rahkeet riittää. Ja kesän kuvasatoa on varmasti vielä tulossa!

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille !

..ja siis terveisiä... Tampereelta.