Olohuonepäivitys syksyllä 2017

On kyllä vähän hölmö olo taas "samanlaisia" kuvia laittaa mutta jos nyt jotain eroa edellisiin, niin taitavat olla ainakin huonompi laatuisia kuin viimeksi, sillä en jaksanut ottaa jalustaa kameralle. Aika vähän meillä mikään muuttuu, kun maku on ollut sama jo 40 vuotta ja niin on osa huonekaluistakin. Kestävää kehitystä vai menneisyyteen jämähtämistä, tiedä sitä.

Sohvapöytää olkkarissa ei ole ollut enää pitkään aikaan, sillä perheeni tykkää makoilla matoilla ja se sohvapöytä, jonka "todella haluan", ei ole tullut vielä vastaan. Hyviä vaihtoehtoja on muutamiakin mutta jokaisessa määtää joku asia. Sitä pöytää tuntuu kaipaavan eniten äitini mutta kyllähän se jotenkin olohuonseen rakennetta toisi minunkin mielestäni (tätä en tietenkään sano äidilleni, joka joka kerta pyytää laittamaan vanhan [yök] sohvapöytämme takaisin).

Pientä muutosta tulevaisuus kuitenkin tuo, sillä olen tilannut Vepsäläiseltä uuden osan sohvaan. Kun tilasin nykyisen sohvamme, oli koko olkkari aivan eri järjestyksessä. Sohva tilattiinkin ajatellen, että se tulee ikkunan eteen mutta palojen koossa otettiin huomioon, että muutoksiakin voi tulla. Aiemmin olkkarimme on näyttäkin mm. tältä, tältä ja tältä. Nyt kun järjestys on muuttunut ja olemme tottuneet kulmasohvaan, tunsin tarvetta tilata hieman isomman palan nykyisen kulmapalan tilalle. Sohvan pitäisi tulla päivänä minä hyvänsä, joten innolla odottelen.

Jos sisutukseen lasketaan myös kasvit, niin niiltäkin osin pientä runsaantumista on tapahtunut. En tykkää muuten keräillä tai pitää esillä koriste-esineitä, paitsi niitä rakkaimpia saatuja, mutta kesät ulkosalla viihtyvät kasvit tuntuvat täyttävän joka paikan näin syksyn tullen. Hämmästyttävästi olen myös onistunut pitämään nämä ilmanputsarit hengissä ja ehkä sekin saa minut enemmän ja enemmän tekemään heräteostoksia kukkaosastoilla.

Jos tulevaisuutta ajatellaan, niin mietinnässä on tietysti se sohvapöytä. Toinen asia, jota on pakko pikkuhiljaa miettiä on matto tai matot. Ikean Ådumit alkavat näin neljän vuoden jälkeen olla aika ...käytetyt, eikä tämän hintaisia mattoja edes kannata viedä pesulaan. Pesukaan tuskin saa tamppautunutta nukkaa entiselleen ja kahden kaksi metriä kertaa kolme metriä pitkän maton raahaaminen pesulaan on jo homma sinänsä. Olen varovast ehdottanut, josko tähän hankkisi ohuemman villamaton mutta toistaiseksi saan olla aika yksin ajatukseni kanssa.

Harkittuja hankintintapäätöksiä ja aikaa kestäviä valintoja: Artek A910

Olin noin 10-vuotias kun olin kummisetäni luona vierailemassa. Joku pikkuvisualisti minussa jo silloin on asunut, sillä muistan heidän vaalean sohvan sekä Artekin nojatuolit, ja etenkin sen valaisimen. Se taisi olla Artekin A810 joka jostain syystä teki minuun suuren vaikutuksen ja mietin, että tollasen mäkin haluan joskus. En sitten tiedä kumpi on oudompaa, se että 10-vuotias ”haluaa valaisimia” vai se, että sellaisen hankkiminen on kestänyt 30 vuotta. Toisaalta hankinta on nyt tehty seinävalaisimena, sillä A910 :na malli on miellyttänyt minua alusta asti vielä enemmän mutta tähän asti meillä ei ole ollut seinävalaisimille paikkaan. Ja pientähän tuo neljän vuoden odotus on kolmessakymmenessä vuodessa.

Nyt viimein laitoin valaisimet tilaukseen mutta kesälomista johtuen, viivästyi toimitus elokuulle. Pakko myös kehua, miten mukavaa palvelua Nivalan Laatukalusteesta saa, sillä olivat minuun välittömästi yhteydessä kun kuulivat Artekin toimitusten viivästyksestä. Minua odotus ei haitannut, joku kuukausi sinne tänne.

Siinäpä nyt nököttävät ja onhan ne huikeat kerrassaan! Enkä edes saa kuviin taltioitua niiden kauneutta ja etenkin sitä, miten kaunis valo niistä tulee. Meillä on muistaakseni 4000K energiasäästölamput näissä ja valon sävy on yksinkertaisesti vangitseva. #hyvääkannattaaodottaa

Muuten tällä ylätasanteella ei ole varsinaista käyttöä mutta sopii loistavasti pianon säilytykseen ja soittoharjoitteluun. Minun pitäisi etsiä pianon viereen joki pieni pöytä tai muu systeemi, joka peittäisi ruman pistorasian ja jossa voisi pitää nuottikirjoja. Kai se sopiva jokus tulee vastaan ja toistaiseksi siinä onkin miehen entinen yöpöytä. Meillä hieman kiertää nämä kalusteet välillä. 

Ruokatila, vanhaa ja uutta.

Ruokahuone, ruokasali, ruokala, mitä näitä nyt on. Pääasia on, että täällä syödään ja tsekataan ikkunan läpi ulkolämpötila. Täällä myös säilytetään kukkia talvet ja hylly täyttyy pikkuhiljaa mukavasti kaikesta muustakin tärkeästä, kuten ompelutarvikkeista ja kameran putkista. Keittiöremontin yhteydessä tila muuttui niin, että seinän mukana lähti isot lipastot sekä iso peili. Tila on sinänsä hankala, että ruokapöydän ympärillä on jo kasa erilaisia Artekin tuoleja ja lisäksi asunnossa vaeltaa Artekin jakkaroita, milloin missäkin. Kaikki on kulmikasta ja lisäksi tasoa löytyy jo kahdelta korkeudelta ruokapöydän ja saarekkeen tai niemekkeen toimesta.

Minulle oli alusta asti selvää, että haluan päätyseinälle hyllyn. Ilmavan ja täysin näkymättömän ja eleettömän hyllyn. Niin kuin parhaat asiat elämässä, tuli se oikea hyllykin eteeni aivan sattumalta kun haahuilin eräs päivä Porvoon Vepsäläisellä. Hylly on BoConcetin Bordeaux ja sen oleellisin juttu minulle on kulmat, joissa ei ole ”tukea”. Toki hyllyä voi pitää myös toisinpäin, jolloin kulmien kohdalla on pystytangot. Hylly on kolmella hyllylevyllä sillä neljällä se olisi mielestäni ollut liian korkea ja hupsun näköinen ruokapöydän ja saarekkeen välissä. Mielestäni hyllyn yläpuolelle sopisi täydellisesti hexagon- tai pyöreäpeili mutta tällä hetkellä sinne on tulossa kuvakollaasi edellisestä Floridan reissustamme. Kun vaan saan sen valmiiksi.

Toinen hankittava asia oli baarituolit. Miten sitä tuleekin näitä ihan muita hankintoja keittiöremontin yhteydessä. Baarituolien kohdalla niin ikään, halusin että ne ovat mahdollisimman näkymättämät. Kivoja baarituoleja on paljon mutta puiset rajautuivat heti pois, sillä tilassa on jo iso puupöytä sekä 6-8 kappaletta erilaisia puutuoleja. Vielä kun olisi pari puista tuolia hankkinut lisää, olisi tämä näyttänyt aivan kierrätyskeskuksen tuoliosastolta. Koska pidän aidoista materiaaleista, kivestä, puusta ja metallista, oli seuraava luonnollinen vaihtoehto metalli. Kävimme miehen kanssa Formverkissä koeistumassa kaikki baarituolit mitä heiltä löytyi ja päädyimme Hayn Hee-tuoleihin. Syystä, että ovat hyvät istua, niissä on pieni selkänoja ja ne ovat todella huomaamattomat. Saarekkeesta onkin nopeasti muodostunut meidän kodin suosituin paikka, siinä syödään, tehdään läksyt, leivotaan ja jutellaan.

Kokonaisuutena olen ruokatilaan nyt mahdottoman tyytyväinen. Keittiö on tarpeeksi avoin mutta tilat kuitenkin eriytyvät omikseen ja niissä on paljon samaa mutta kuitenkin ovat erilaiset. Keittiön haluan pitää mahdollisimman virtaviivaisena ja jopa kliinisenä mutta ruokatilaan kaipaan pehmeyttä ja luontoa. Tällä hetkellä kuvissa näkyy sisällä talvehtiva oliivipuu ja banaani mutta todennäköisesti kohta myös kultapalmu. Silloin tällöin mielessä käväsee uusi ruokapöytäkin, mutta olemme teettäneet nykyisen pöydän puusepällä 2007 ja toistaiseksi yksiselitteisesti parempaa ei ole vielä tullut vastaan, vaikka lähellä onkin käyty.

Jk. Opettelen edelleen käyttämään pöytäliinaa ja tämä Artekin Siena on kyllä huippu. Koska se on vahakangasmainen, on se helppo pitää puhtaana ja valkoisella painatuksella ei ole liian ”busy” tähän tilaan.