Hetki vielä...

Sukat nro. 3 valmistuivat hetki sitten. Takkatulen ääressä uudet villasukat jalassa olisi suorastaan eeppisen rentoa, jos en menisi töihin huomenna kello kahdeksan. Kaiken lisäksi olin aivan väärässä päivässä ja kun nyt tajusin noin kolme sekuntia sitten että huomenna on perjantain sijasta torstai, saattoi vireystasoni hieman notkahtaa. Sanoma on kuitenkin ytimekäs, palaan edellisen postauksen kommentteihin huomenna tai ylihuomenna. Sillä välin muutama kuva siitä mikä on tällä hetkellä lähinnä sydäntä, eli villasta.

Ylimmässä kuvassa on Lang Novena joka ei ole vielä käynytkään puikoillani mutta odotan kovasti. Viimeinen silmukka -blogista löytyy ainakin Rikke joka on tehty Novenasta. Jos ei nuo kuvat inspaa niin ei mikään. Novenasta tulee ihan varmasti pipo, kun vielä lyön suunnitelmat lukkoon mallista, ajatuksia on, niinhän aina. Keskimmäisessä kuvassa on suomalaisen kädentaison hedelmiä mitä parhaimmassa muodossa. Käsinvärjätty Louhittaren Luolan Väinämöinen Sport on uudehko sukkalanka joka on hieman paksumpaa kuin Väinämöinen. Koska sormeni eivät sostu käsittelemään pienempiä puikkoja kuin nro. 3, voin vain toivoa että langat muovautuvat supersukiksi niillä. Värit Kelo ja Myrsky ovat täydelliset kotivillasukkavärit, onhan merenrantaan vain kivenhetto ja takapihaa koristaa laskelmieni mukaan ainakin viisi keloa. Alimmassa kuvassa meidän trendiväri-liukuväri kotikissa nietos vahtii aarteistaan kalleimpaa eli huopapalloa. Valitettavasti kissalla on tapa hukata pallonsa ja niitä pitäisikin pyöritellä kasa lisää.

I ♥ GAP

Sen jälkeen kun olen useampaan otteeseen hiplannut livenä Gapin lastenvaatteita jenkeissä, on Gap myönteisyyteni lisääntynyt entisestään. Vaikka merkkinä Gap ei minulle mikään uusi olekaan, niin silti ajan kanssa läpikäydyt mallistot liikkeissä ovat jotenkin lisänneet sitä mielikuvaa mikä minulla merkistä on, se on harkittu ja laadukas. Vaikka monesti ehkä Suomessa verrataan Gapia ja Henkkamaukkaa toisiinsa, niin mielestäni liikkeiden yhtäläisyydet loppuvat siihen että molemmissa liikkeissä on vaatteita vauvasta vaariin. Itse miellän Henkkamaukan halpoja kausivaatteita myyväksi ketjuksi josta Gap erottuu niin laadullaan kuin tasaisella tyylilläänkin. Gapin mallistot ovat yhtenäisiä ja vaatteita pystyy vaivattomasti yhdistämään jopa eri kausilta ja yleisilme säilyy aina samana, preppy casual taitaa olla aika lähelle kuvaava termi merkille. Näissä kuvissa on vaatteita viime vuoden Floridan reissulta sekä nyt Gap.eu -nettikaupasta tilattuja. Mm. kaikki hihattomat topit sekä shortsit ovat jo yhden kesän käytettyjä.

Vaikka samassa koossa saa vaatetta 4-vuotiaasta jopa 16 vuotiaaseen teiniin, on mallistoissa johdonmukaisesti otettu huomioon lapsekkuus, mukavuus sekä tyyli ja laatu. Samaan aikaan kun monet tuskailevat ruotsalaisketjujen 128 -> osastoilla vaatteiden sopimattomuutta ainakin 128-140 senttisen ikäisille tytöille, löytyy Gapista helposti paljon tälle ikäryhmälle sopivia vaatteita ilman että on tingitty mistään osa-alueesta. Glittereitä ja paljettaja on käytetty, mutta oikeissa paikoissa ja vaatteet istuvat hyvin päälle painokäyrän molemmin puolin oleville lapsille. Vaatteista ei roiku langanpätkiä, saumat ovat siistejä ja vaatteet kestävät hyvin pesussa sekä kuivausrummussa. Itselleni ei toistaiseksi ole Gapin mallistosta tullut vastaan vaatteita, mitä en missään nimessä pukisi 6-vuotiaalle eikä vaatteita mitä mukavuussyistä en pukisi minkään ikäiselle. Esimerkiksi housut on tehty housuihin soveltuvasta materiaalista eikä käsitelty kiiiltoliimalla kauttaaltaan, niin ettei jalkoja saa koukkuun (olen oikeasti tutkinut em. kaltaisia housuja useammin kuin kerran muutamassa eri ketjun liikkeessä). Gapilta saa muuten Bootcut -farkkuja (1969), suosittelen!

Päätin tehdä nopean hintavertailun jonka lopputulos ei juurikaan yllättänyt. H&M:n mallisto on enemmän ”kirjava” eli muutamissa tuotteissa yritin ottaa samanlaisen tuotteen puutteessa mahdollisimman samankaltaisen. Gapilla on aina mallistossa tietyt perusjutut, esim. Gap-hupparit, joissa samaa vaatetta saa monessa eri värissä. Sama toistuu mm. trikoopaidoissa, kun taas H&M:llä nämä on pakotettu valmistajan valitsemiin kahden kappaleen paketteihin. Gapilla on myös monesti alessa vaatteita joissa on vielä hyvin kokoja ja värejä jäljellä. Nyt kuitenkin otin kaikki hinnat normaalihintaisista tuotteista, joista tosin Gapilta olisi tätä kirjoittaessani saanut -20% koko ostoskorista. Gapilla onkin tosi usein alekoodikampanja josta saa sähköpostiinsa tiedon, jos kestää joka yö *PING!* tulevan uutiskirjeen. Viimeksi tilasin kun kaikki oli -40% ja nyt taas -20% koodilla, toimituskuluistakaan ei lisäkustannusta tule koska pikatoimitus on ilmainen kun tilaa yli 50 eurolla.

Gapin ostoskori tuli maksaan 50 euroa enemmän kuin H&M:n, loppusummasta kolmanneksen. Alennuksen kanssa olisi hintaeroa henkkamaukkaan jäänyt vielä +19,87 euroa. Minun mielestäni maksamisen arvoinen hintaero laadusta ja ulkonäöstä mutta jokainen on itse paras tätä puntaroimaan omalla kohdallaan. Uskon että mikäli vaatteita kierrättää kirpparilla niin todennäköisesti Gapin vaatteet säilyttävät paremmin arvonsa ja menevät paremmin kaupaksi. Roskiin ensimmäisen käyttäjän jälkeen menee vähemmän joka on aina positiivinen asia, tässä voi toki olla paikkakuntakohtaisia eroja.  Itse siis tilaan mielummin Gapilta ja perusteluna on laatu, ulkonäkö sekä istuvuus.

Vihreä on käytetty ja rummutettu, vaaleanpunainen on käyttämätön.

Se että suurin osa henkkamaukan vaatteista on yksinkertaisesti liian kapeita lapselleni (140 senttiset sukkahousut eivät mene kunnolla jalkaan 130 senttiselle lapselle, suurin osa housuista jää polviin, paitojen hihoista ei kädet mene läpi) on toki isossa roolissa ajatuksissani  sekä se että vaatteiden istuvuus ja ulkonäkö ovat mielestäni liian isossa osassa vaatteita vääriä tämän ikäiselle lapselle. Tuo vaateiden kapeneminen on muuten ollut silminnähtävää kun olen vertaillut eri vuosien henkan klassisia sydänpolvisammareita toisiinsa. Kadonneiden senttien mukana on myös valitettavasti kadonnut laatu, Jiin ollessa pieni oli Henkan vaatteet paljon laadukkaampia.. Polarn o Pyret teki muuten saman viime vuonna, kavensi kangastvillihousujen mitoitusta ja tämä todettiin yhdessä myyjän kanssa erään popin kassalla.

Gapin mitoituksesta sen verran että sivuilla on varsin hyvät Size Chartit jotka pitävät mielestäni paikkansakin aika hyvin. Ominaista tälle(kin) jenkkimerkille on että yläosat ovat naftimpia kuin alaosat ja tyttöjen vaatteet kapeampia kuin poikien vaatteet (esim. huppareissa istuvuusero on selkeä). Lisäksi housujen lahkeet on pitkiä. Vertauksena bella käyttää tällä hetkellä Gapin kokoa M ja bella on aikalailla 130 cm pitkä. Farkut 8-9 (jenkeissä koko 8) on oikea koko mutta lahkeissa on vielä varaa kasvattaa jalkoja. bella on myös käyttänyt koko talvikauden luistelussa Gapin S koon fleecehupparia mutta nyt ajattelin vaihtaa tuohon harmaaseen M koon huppariin. Floridan reissun kuvien kaikki bellan Gapin vaatteet ovat kokoa M.

Toivon että Gapilla pysyy mallistot, laatu sekä mitoitus entisellään jotta pysyisi edes yksi luottokauppa millä voi perusvaatettaa toisen lapsen äärimmäisen helposti, kotisohvalla istuen. Todella harvoin edes jaksan selata H&M:n nettisivuja muualta kun HOME osastolta, mutta liikkeissä tulee käytyä silloin tällöin, joskus joku löytökin tehtyä (perjantaina pyörähdin ja ainoa ostos oli Jiille kalsarit ja itselleni pari toppia). Ennen ostin muuten kaikki alushousut tytölle henkasta mutta niiden trikoo ohentui ja harvemmin enää tuli kivoja värejä joten siirsin senkin hankinnan nyt Gapille. Poika käyttää nyt Gapin isointa lastenkokoa ja syy miksi vähemmän sieltä pojalle tilaa, on poikien osaston leveähkö mitoitus. Reisarishortsit on kuitenkin super ♥

Varpaista varteen

Olen sittemmin alkanut miettiä miksi en ole neulonut sukkia. Miksi olen neulonut erilaisia neuletakkeja, neulepaitoja, pipoja, kämmekkäitä, kaulureita ja huiveja mutta en sitä asiaa joka suurimmalle osalle ensin neulonnasta tulee mieleen, eli sukkia. Ja tiedän nyt mistä se johtuu.

Sukkien neulomista varten pitää lukea ohje. Ja minähän en lue ohjeita koska en osaa lukea ohjeita. Sukat ovat tuntuneet vaikealta juuri siksi kun ei voi improvisoda menemään vaan. Ja olen selkeästi syyllistynyt olettamaan jotain mistä en tiedä, sillä kuin luin sen sukkaohjeen ensimmäisen kerran (kuvien kanssa) niin sehän oli simppeli kuin mikä. Ne ensimmäiset neulomani sukat ovat toivottavasti päässeet uuteen kotiinsa ja aloitinkin toiset ja kolmannetkin tuossa hiljattain.

Mutta kuten villapaidat, neulon sukatkin nykyisin eripäin, eli varpaista varteen. Mikään virtuoosi en tässä ole mutta ensimmäiset onnistuivat yli odotusten ja seuraavissa otin jo artistisia vapauksia. Molemmat sukkaparit on aloitettu Magic Cast On -tekniikalla joka sujuu kuin vettä vain, noin yhdeksännellä kerralla. Ensimmäisissä sukissa tein lisäykset jotenkin toisin kuin seuraavissa, jossa lisäykset on tehty neuloen aina puikon ensimmäinen ja  viimeinen silmukka kahteen kertaan kunnes silmukoita on riittävästi (sukat on neulottu pyöröpuikolla kantalappuun asti). Luulen että ensimmäisessä  parissa (harmaat) on lisäykset tehty yksi ennen ensimmäistä ja viimeistä silmukkaa, ja siihen aion palata. Kärjen jälkeenhän nuo sukat valmistuvat kuten ne perussukatkin, kantalappukin on samanlainen mutta näyttää erilaiselta kun on eri päin. Meitsi on koukussa, suosittelen.

Ohjeista päästäänkin lyhyellä aasinsillalla Jonnan Kerällä kirjaan. Se on i-h-a-n-a. En ole neulonut kirjasta mitään (vielä), enkä ole edes lukenut yhtään ohjetta kokonaan mutta olen selannut kirjaa todella monta kertaa koska se on kuin visuaalinen siirappi. Kuvat ja sommittelu on ehkäpä niin lähellä täydellisyyttä kun voi olla ja suosittelen edes selailemaan vaikka ette neuloisikaan. Ja kirjassa on kivoja ohjeita. Simppeleitä ja ohjeet on kirjoitettu niin että tälläinen ohkeita ymmärtämätönkin niitä ymmärtää, sen verran olen niitäkin silmäillyt. Kirja tekee sen tärkeimmän, se inspaa, todella. Joka kerta kun sen ottaa käteen, tulee fiilis että nyt ihanaa lankaa tänneheti ja tekemään!

sukat

Lang Touring

puikot nro. 4 / cubics

2 kerää riittää

♥