Pihapelit on alkaneet...

Ensimmäinen vuosi meni ihan tässä sisään muutossa. Viime kesänä katselimme jännittyneenä mitä kaikkea maasta työntyy esiin kesän edetessä ja istuimme välillä terassilla, välillä toisella ja mietimme mitä voisi tehdä minnekin. Missä paistaa ja missä ei, mitä me halutaan ja mitä me ei haluta. Ensimmäistä kertaa perehdyin pihajuttuihin; pensaisiin, kukkiin, erilaisiin maalaatuihin ja ylipäätään pihakasvustoon. Aloitin perehtymisen tutustumalla rodoihin ja laitoimme takapihalla jo olevat rodot kuntoon ja saimme tuparilahjaksi näitä lempparipensaitani paljon lisää. Puutarhuria minusta ei saa tekemälläkään mutta se ei tarkoita ettei piha kiinnosta. Haluan että meillä on nätti piha joka on helppohoitoinen eli varsin huoltovapaa ja siellä voi tehdä eri asioita.

Tällä hetkellä minulla on hurjasti enemmän tietoa pihajutuista kuin ikinä ennen ja minulla on myös selkeä visio siitä mitä haluan tehdä. Fakta on ettei kaikkea tehdä kerralla, mutta pikkuhiljaa tehdään ja suunnitelman yksityiskohdat varmasti muuttuu vielä monta kertaa. Esimerkiksi viikko sitten päätin että haluan laiturin* yhdelle sivulle matalan seinän ja tänään päätin että haluan sen samaisen laiturin eteen Mustilanhortensiaa! Etenkin mieheni tykkää valtavasti kun whatsappaan kesken päivän piirrustuksia mitä pitää  h e t i t ä s s ä n y t  tehdä.

Ennen kun voimme tehdä kunnolla mitään, piti pihalta kaataa muutamia puita. Puiden kaadosta on juteltu siitä asti kun muutimme mutta vasta nyt pääsimme itse asiaan. Osa puista kaadettiin sellaisista paikoista joihin on tulossa uusia istutuksia joten ne oli pakko kaataa nyt, ennen kun aloitamme uusien kasvien laittamisen. Pienemmät puut kaatuu omin voimin mutta isompia varten oli parempi tilata ammattilainen paikalle. Minua pelotti miten käy kallioilla oleville jäkälille enkä ole itseasiasa uskaltanut vielä käydä katsomassa läheltä, mutta terassilta katsottuna tuho ei näyttäisi korjaamattomalta. Onnen kaupalla myös keskellä kalliota nököttävä kelo pysyi pystyssä vaikak sivuilta männyt humisivat alas.

Takapihalta kaadettiin kolme isoa mäntyä joista kaksi oli liian lähellä taloa ja ikäänkuin katkasivat kauniin maiseman, etenkin ruokatilasta katsottuna. Näistä kahdesta männyistä tuli myös aivan järjettömästi neulasia ja käpyjä terassille, nurmelle sekä talon katolle. Kolmas mänty oli jotenkin vioittunut ja kasvoi puolesta välistä vinossa, kallistuen vielä pihan suuntaan. Loput kaadetuista puista oli talon sivuilla olevia koivuja jotka olivat liian lähellä taloa.

Nyt ollaan siinä pisteessä että pitäisi alkaa itse tehdä asioita; miehen pilkkoa kaadettuja puita ja minun siirtää sekä istuttaa taimia ja nurmikkoa. Pieni sellainen aloittamisen vaikeus tässä kun en osaa oikein ajatella mistä lähtisi tekemään kun tekemistä on niin paljon ja luotto omiin kykyihin aika matala. Onneksi äitini on viherpeukalo ja varmasti mukana pihahommissa.

Kolme kuvassa näkyvää mäntyä on nyt klapikonetta odottelemassa

* Laituri on meidän keskellä takapihaa oleva oudohko terassi jonka toisella puolella on laitettu piha-alue ja toisella puolella luonnontilassa oleva pihamme.