24.1.2014

Kissa lapsiperheeseen, kun lapsi pelkää.



Meille olisi voinut tulla koirakin, mutta ei tullut. Meille tuli kissa koska tosiasia on että kissä on kevyempi arjessa ja paremmin meidän arkeen sopiva. Me myös valtavasti pidämme kissoista ja enemmän tai vähemmän kissojen kanssa ollaan eloa vietetty. Etenkin Jii on toivonut kovasti koiraa ja mikäs siinä kun hän on vain nähnyt sen lepposan puolen, ulkoilutetaan kaverin jo koulutettua koiraa auringonpaisteessa kun huvittaa. Lapsen on vaikea tuossakaan iässä ymmärtää että eläimen mukana tulee valtavasti vastuuta ja se vie aikaa sellailta asioilta mitkä ei ihan ekana tule mieleen. Joskus konkretisoin tätä asiaa niin että kun Jii soitti koulusta että saako mennä kaverille suoraan, huomautan että onnistuu kyllä mutta mitäpä luulet jos kotona odottaisi koira ulkoilutusta... Perille on mennyt ja koirahaaveet on pikkuhiljaa siirtyneet taka-alalle. Ehkä meille joskus koirakin tulee sillä mielestäni etenkin Berninpaimenkoirat ovat lähes vastustamattomia... Mutta ei meidän tämän hetkiseen elämäntilanteeseen, ehkä tosiaan sitten joskus myöhemmin.

Meidän perheen kissa tuli niin että ensin me vanhemmat kypsyteltiin asiaa, sitten etsittiin sopivaa kissaa ja sitten varmistettiin että kyseinen kissa myös saadaan ja sitten odotettiin että päästään katsomaan. Vasta samana päivänä kun menimme katsomaan pentuja, kerroimme lapsille. Tämän jälkeen oli vielä 4 pitkää viikkoa odotettava että pentu pääsee meille, kotiin




Koko homman yllättävin juttu oli että kun menimme katsomaan kahdeksan viikkoisia karvapalloja, bella pelkäsi niitä. Tuli muuten ihan puskista, ei ollut tullut ollenkaan mieleen että tyttö voisi pelätä pienen pieniä kissanpentuja. Kasvattajan luona tyttö hieman sormella koski pennun selkään jos aikuinen piti pentua kädessä... Muuten bella tyytyi katsomaan pentuja "turvallisen" etäisyyden päästä eli huoneen toiselta laidalta tai aikuisen selän takaa. Hän kyllä piti pennuista mutta ei vain halunnut mennä niiden lähelle. 

Kun mies toi pennun kotiin viimein elokuussa, olivat lapset luonnollisesti aivan innoissaan mutta bella pysytteli kauempana. Meni useampi viikko ennen kun tyttö silitti pentua ja meni vielä pidempään, useampi kuukausi että hän otti nietoksen syliin. Aluksi pidinkin itse pentua sylissä ja bella silitti...ja jos nietos vähänkin liikahti niin tyttö kavahti heti kauemmaksi. Tytölle ei ole ikinä tapahtunut mitään negatiivista kissojen ja siksi emme olleetkaan osanneet odottaa tälläistä reaktiota. Emme mitenkään patistaneet tyttöä koskettamaan kissaa ja kun nietos meni liian lähelle, samaan tuoliin tai sängylle, nostimme toki kissan pois tytön niin pyytäessä. Säikähdyksiä tuli myös siitä että pentu tulkitsee tytön epävarmat liikkeet ja otteet leikiksi ja alkaa "leikkisästi raadella" esimerkiksi kättä. Olemmekin yrittäneet painottaa että kissaa pitää käsitellä varmoin ottein ja vaikka kissa näyttää siltä että raapaisee, ei yleensä kynnet ole edes esillä. 

Alusta asti on tehty selväksi ettei lapset saa leikittää kissaa kädellä, jaloilla tai "leikkimällä itse kissaa lattialla. Näitä tapoja on todella vaikea opettaa kissalta pois jos pentu ne oppii ja emme todellakaan toivo että nietos esimerkiksi hyökkää vajaan vuoden ikäisen kummityttömme päälle kun emma konttaa lattialla.  Mutta lapset on lapsia ja kissat on kissoja, välillä jokainen syyllistyy pieneen sääntöjen laiminlyöntiin ja välillä kissalla pääsee luonto valloilleen, se sallittakoon kaikille. Nietoksella on useampia leluja etenkin sellaiset kepinvaressa narun päässä roikkuvat strutsinsulat on mieleen niin kissalle kuin bellallekin. Nietos myös noutaa palloa ja maailman paras pallo on kasvattajan lähettämä huopapallo joka löytyy milloin juomakupista ja milloin tiskarin alta. Välillä lapset vetävät paksua narua perässä kiertäen kehää keittiön ja olkkarin väliin jäävän seinän ympäri, yllätys on joka kerta yhtä riemullinen kun nietos vaaniikin vastaan, kun on hiffaannut että näin pääsee yllättämään "saaliin".


Bella on edelleen arka kissan suhteen mutta nyt kun saimme Primacatilta kissanhiekkaa testiin ja laatikossa oli extrana makupalapussejakin, keksin että tyttöhän voi ottaa lähempää kontaktia kissaan myös makupaloja antamalla. Vaikka bella kyllä nykyään nostaa kissaa syliin ja silittää, niin aina huomaa että siinä on sellaista jännitettä ja arkuutta mukana. Makupaloja kai pitäisi antaa nimenomaan yksi tai kaksi mutta nyt vähän lipsahti sillä oli aivan mahtava seurata tytön ja kissan leikkiä yhdessä. Kun tyttö huomaa ettei kissan hampaat ja kynnet satu lähelläkään, rentoutuu leikittäjä sekä kissa. Uskon että pikkuhiljaa kun varmuus ja luottamus kasvaa, uskaltaa bella käsitellä kissaa niin kuin me muutkin ja ehkäpä saan joskus vaikka kynsienkeikkaus kaverin tytöstä.





Kaikki kuvat ovat sivusatoa Rusettipipo -kuvauksista!

Palaan kohta arvontaan, ihanaa perjantai-iltaa kaikille !

11 kommenttia:

  1. Hei!
    Aivan ihastuttava kissa! Minä suorastaan rakastan kissoja, mutta nyt elämäntilanteemme ei salli ottaa lemmikkiä. Edellinen Turkkilainen van- rotuinen kissamme jouduttiin lopettamaan kolme vuotta sitten syövän vuoksi. Rotu on aivan ihastuttava ja niin lapsiystävällinen. Saanko kysyä minkärotuinen kissanne on? Meillä lapset ikävöivät vieläkin kissaamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävä kuulla kissastanne, on aina niin surullista jos lemmikistä joutuu luopumaan "ennen aikaa". Toivottavasti vielä jossain vaiheesa voitte ottaa kissakaverin, on se niin iso ilo ja energianlähde arkeen. Nietos on Pyhä Birma, tuosta oikealta löytyy tunnisteista mm. "nietos" ja sitä kautta saa enemmän juttuja esiin Pyhä Birmasta rotuna ja Nietoksesta :)

      Poista
  2. Hei! Kisu on todellakin söpö. Kuule, saanko kysyä neuvoa, miten sait sivussa olevan neuleohjekuvakkeen luotua ohjeineen. Olen huono näissä jutuissa, joten toivottavasti et pahastu utelujani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En pahastu ollenkaan :) Tarkoitatko että miten tein kuvan vai miten sain sen tuonne sivuun ja siitä linkkauksen ohjeisiin?
      Eli ensin tein kuvanlävitelyohjelmalla kuvan joka on minun sivuvalkin levyinen eli 220px. SItten menin tuonna blogin ulkoasuun ja siellä pitäisi näkyä periaatteesa tämän sivun rakenne ja oikealle Gadgetit. Sieltä valitaan uusi ja otetaan "Lisää Kuva" gadget tms. Sitten siinä voi määritellä sen kuvan otsikkoinen jne. Siinä on kohta mihin laitetaan "linkki" ja siihen olen kopioinut selaimen osoiterivilta osoitteen joka on tullut kun olen painanut omassa blogissa tunnisteissa "Ohje". Sitten kuvasta kun painaa se tavallaan hakee saman asian. Ymmärsitköhän tästä huonosta sepustuksesta mitään? Kysy ihmeesä tarkemmin jos tarvetta :)

      Poista
    2. Ihanaa, kiitos paljon avusta! hyvät ohjeet oli:)

      Poista
  3. Tämä kisu on niin suloinen! Nyt kun olemme muuttaneet maalle ja kissa pääsee meillä ulos niin mieskin on innostunut toisesta kissasta, itseasiassa mies haaveilee juuri tälläistä pitkäkarvaista kissaa mutta rotua lueskellessa kompastuskiveksi tulee niiden sosiaalisuus ja niitä ei suositellakkaan päästettäväksi vapaasti liikkumaan ulos joten emme voi silloin ajatella tämän rotuista kissaa. :(

    Meillä onkin ollut kissavoittoinen päivä kun meidän aina niin terve seitsenvuotias kissamme pissasi eilen verta ja olin jo varma, että nyt hänellä on virtsakiviä/kiteitä virtsassa mutta tämän päiväisen eläinlääkärikäynnin perusteella olikin kyseessä pelkkä ärhäkkä pissatulehdus ja nyt kissaneidillämme on antibiootit ja toinen on heräillyt tokkurasta tämän illan, joten eipä hätä ollutkaan tämän näköinen ja monia vuosia varmasti on vielä edessä tuolla kisullamme. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jopas teitä on säikytelty, onneksi ei ollut vakavampaa ja pääsitte heti lääkäriin. Mitä lääkäriä muuten käytätte?
      Pitkäkarvaiset vapaana ulkona voi olla aika vaikea yhdistelmä muutenkin, noin turkinhoidon kannalta. Birman turkkia ei tarvitse edes harjata, se on todella helppohoitoinen siinä mielessä. Norjalainen metsäkissa ja Siperiankissa ensimmäisenä tulee mieleen pitkäkarvaisista kissoista, toisin molemmat taitavat niin ikään olla aika sosiaalisia ja tuttavallisia.

      Poista
  4. Hei,
    Yrittääkö Nietos kynsiä sohvaa tai muita huonekaluja? Miten toimit jos raapii?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nietos kynsii vääriä paikkoja todella vähän. Tuo meidän K tuoli on se mikä eniten on tulilinjalla sillä nietos tuntuu kynsivän sitä jos haluaa huomiota, eli leikkikaverin. Eipä sitäkään päivittäin tapahdu ja huomionarvoista on se että vaikka sitä on tapahtunut, ei tuolissa ole jälkeäkään, mieletön kangas! Kun sellaista tapahtuu, kissaa kielletään napakasti (osaa sanan ei) ja jo se ei auta (koska kohde on kissa ;) ), nostetaan kissa pois tuolilta sivuun tai suoraan oman raapimapuun ääreen.

      Poista
  5. Meillä on kaksi kissaa, ovat olleet jo ennen lapsia. Mutta itse olen niin kissaihminen kuin vain olla ja voi, joten ihana nähdä näitä teidän kuvia. Niitä ihastelen aina instankin kautta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla! Kyllä kissat on sellasia sydämen viejiä, ihastuttavia otuksia :)

      Poista

Ihan mahtavaa jos ehdit jättää kommentin,
ilahdun ihan jokaisesta!
Kiitos kun kävit ♥