The white room eli savolaisittain valakone makkuuhuone.

Piti oikein selata blogista sisustus-tunniste läpi, kun en muistanut että olenko puhua pukahtanut makuuhuoneesta täällä. Yllätys yllätys, ei makuuhuoneessakaan ole posliinikissoja tai mitään muutakaan ylimääräistä –jos ei lasketa järkyttävää tummien hiusten määrää lattioilla viikoittaisesta imuroinnista huolimatta. Jos minä saisin päättää, olisi makkarissa vain sänky. Mutta koska käytäntö vaatii vähän muutakin niin löytyy huoneesta myös 3 metriä Ikean Pax-kaapistoa, Ikean jokuenmytmuistaettämikä pöytä sekä pari jakkaraa, Hay Tray pienimmässä koossa sekä maalarin portaat. Niin ja matto ja kissa. Lattia on Kährsin Alabaster parketti, valkoisella mattalakalla lakattua saarnia.

Meidän aikuisten kaikki ”sisävaatteet” on tässä kaapissa ja nämäkin kaapit on aika tarkkaan mietitty sen pohjalta mikä mätti edellisen asunnon kaapeissa. Tapiolassa meillä oli yhtä leveä kaappi (Kirena) jossa oli lasiovet lattiasta ja kattoon ja sivuilta kaappi rajoittui seiniin, mutta  liukuovia oli vain kolme kappaletta. Nyt kun suunnittelimme tätä kaappikokonaisuutta, halusimme ehdottomasti että molemmilla on tavallaan omat 150cm kaapit ja niissä ”omat” kaksi liukuovea, vaikka kaapit vierekkäin ovatkin. Nappasin pari vanhempaa kuvaa instasta jossa näkyy minun kaappien kokoonpano, luottakaa kun sanon ettette halua nähdä mieheni kaappia sisältä. Miehellä on yksi rekki enemmän ja lisäksi hän kokeili Ikean housuroikotinsysteemiä –joka kuulemma ei ole niin toimiva kuin hän oli toivonut. Vastaavasti hyllyjä hänen kaapissa on vähemmän. Olen ollut tyytyväinen kaappeihin ja vaikka alun perin en innostunut peilien välissä olevista rimoista, niin jollain tavalla ne tuovat ihan kivasti rytmiä tilaan.

Sänkynä meillä on ihan perus runkopatjasysteemi johon, itseni yllättäen, tilasin muuton yhteydessä pellavahelmalakanan H&M:stä. En olisi uskonut vielä pari vuotta sitten että haluan suorahelmaisen helmalakanan tilalle tällaisen romanttisemman, mutta koska muuten huone on aika riisuttu ja suoraviivainen niin mielestäni lakana tuo vähän pehmeyttä. Ja kun meillä oli aikoinaan sellainen suora, se oli aina jostain kohtaa ryppyinen, joka tietty häiritsi minua.  Samalla meidän oli pakko vaihtaa sänkyjen jalat matalampiin koska mistään ei MUR! saa korkeajalkaiseen sänkyyn helmalakanaa ja mur! vielä uudestaan. Kaikki pussilakanat on pellavaa ja ostettu henkkamaukasta. Pussilakanoita löytyy väreissä valkoinen, vaaleanharmaa, sekä vaalea beige. Meillä ei ole ollenkaan päiväpeittoa koska sitä ei kuitenkaan kukaan ikinä petaisi, joten ratkaisuni on yksiväriset pellavalakanat ja rennompi petaus. Nyt sängyssä on pari valkoista tyynyä jotka kuuluvat bellan huoneeseen ja kolme etummaista tyynyä on tämän syksyn H&M:n mallistosta. Nää on mun shabbymoderncottage –stylen talvityynyt.

Minulla oli aiemmin nyt miehen puolella oleva mummon vanha jakkara yöpöytänä ja Hay Tray oli alakerrassa, mutta koska rakas kissamme tykkäsi kilautella öisin puhelimeni, tabletin sekä lampun jakkaralta alas, oli pakko ottaa Hay Tray yöpöydäksi. Siis todella funktionaalinen yöpöytä kissaperheeseen! Jakkara on nyt tilapäisesti miehelleni yöpöytänä mutta olen ajatellut vähän erilaista ratkaisua tilalle. Minähän en haluaisi mokomia pöytiä ollenkaan mutta kännykän saa paljon helpommin torkulle kun se on yöpöydällä eikä lattialla. Pentikin lamppu on kestolainassa ystävältäni jolla ei ole paikkaa lampulle.

Vastakkaisella seinällä on vähäeleisin pöytä minkä Ikeasta löysin ja se odottaa vielä tuolia ja peiliä eteensä. Nappasin jo äitini vanhan kampauspöydän tuolin mutta se onkin liian matala eli suunnitelmat meni uusiksi. Matto on pakko olla terassin oven edessä sillä terassi on Nietoksen käytössä ja hän tassuttelee terassilla myös märemmillä keleillä. Pöydän vieressä on ovi kylpyhuoneeseen mutta sieltä en nyt tullut ottaneeksi kuvia.

Alun perin huoneessa ei ollut lainkaan verhoja. Huoneeseen paistaa aamuaurinko vain sängyn yläpuolella olevata ikkunasta ja ilta-aurinko isoista ikkunoista, joten verhojen tarve koski lähinnä näkösuojaa. Meni vuosi ennen kun tajusin että ratkaisu on ollut koko ajan nenäni edessä. Olin miettinyt tilaan vaikka minkälaisia verhoja mutta eräs päivä se vaan iski: laitamme huoneeseen lamellit, niin kuin alakerrassakin. Haimme Jyskistä valkoiset lamellit, mies asensi ne ja olen supertyytyväinen! Koska a) rakastan suoria linjoja b) rakastan raitoja c) rakastan valoa ja varjoja ja d) koko hoito maksoin vain 60 euroa! Verhot koostuvat kahdesta eri kiskosta, oven kohdalla on 100cm kisko ja kiinni siihen on asennettu 200cm kisko. Lamellit ovat kapeammat kuin alakerrassa (siis aina yksi soiro) ja mielestäni järjestelmä tuntuu hieman heppoisemmalta kun alakerran järjestelmä mutta kun tässä tilassa niitä ei juurikaan rempata edestakaisin, uskon että tähän tilaan ovat ”riittävän laadukkaat”.

Ps. Huomasittehan että tästäkin huoneesta puuttuu lista ikkunan alta, se on joku hankala korkeus niin on vielä vaiheessa, voi elämä :D