13.6.2012

Saako vähän narista?

Elä lue etteenpäin jos tulit positiivistumaan, katot sitten vuan kuvat.



Kaiken totuuden nimessä tunnustan että syyllistyn. En niinkään syyllisty muiden toimesta tai edesauttamana vaan itse mietin ja itseni syyllistän. Eikä ole vaikea arvata mistä tyttö on perinyt päättävisyytensä; itte itte ittee! Mielestän tämä on ihan sillä terveellä ja tiedostavalla tavalla kuitenkin. Tiedättehän, niin että huomaa että jossain menee nyt alta suoritustavoitteen mutta päättää petrata seuraavalle kerralle.

Tämä viikko ei nyt ole ihan mennyt niinkuin Strömsössä. Viime viikko mentiin sataa ja loppuviikosta Tallinnaan. Sieltä takaisin, konserttiin ja tänään lähti isi reissuun. Itkuhan siinäkin tuli mutta onneksi on viimeinen reissu ennen lomaa. Välissä olen järjestellyt pojalle tekemistä ja tehnyt töitä ja todellakin alkaa olla pientä turnausväsymystä ilmassa. Pisteenä i:n päälle uusi tuulilasi sai eilen sellaisen kiveniskun että olin varma että halkeaa ennen kotiin pääsyä. Vaihdatin lasin kolme viikkoa sitten ja olen ollut poikkeuksellisen huolellinen etten ole ajanut kenekään takapuskurisa kiinni. Kun joku tulee eteen satasen vaihdissa niin minkä teet -paitsi viet auton seuraavana päivänä tuulilasin paikkaukseen. Kerroinhan jo että digiboksikin hajosi. H e m m e t t i.

Lisäksi olen olen oikein miettimällä miettinyt että minkä kaiken muut ehtivät tehdä paremmin. Tunnen todella huonoa omaatuntoa siitä ettei tyttö pääse pyöräilemään kuin aniharvoin. Heti kakkosena on jäätelönsyönti, vai mitä että vain meidän perheessä syödään jätskiä joka päivä- ainakin kesällä? En ehdi leikkimään lasten kanssa tarpeeksi. Kämppä on kuin pommin jäljiltä. En ole vieläkään ehtinyt rullaluistelemaan. Sanon lapsille että olkaa hetki keskenänne, olkaa hetki hiljaa, jatketaan kohta -saako noin edes sanoa? Nukkumaanmenoajat joustavat sitä enemmän mitä pidemmälle kesä menee. Rakas tyttäreni pyysi tänään että saa haistaa tomaattia ja heti perään totesi HYI! Sanoin ettei noin saa sanoa. Ihan ok jos ei pidä jostain ruoasta mutta sen voi ilmaista nätimminkin. Olen varmasti sanonut tuon ennenkin ...miksihän se ei muistanut sitä. Summa summarum, kaikki pienetkin asiat tuntuu isoilta, kaiken saa mietittä merkitykselliseksi ja olen vakuutunut että muilla riittää virtaa sekä aikaa, miksi ei minulla. Kaiken kukkuraksi stressaan nyt jo etten kuitenkaan lomalla saa ladattua tarpeeksi pattereita... jepjep. Loman tarpeessa?

Isossa mittakaavassa pienet on murheet, mutta omat.










Nyt se on sanottu.
Huomenna lupaan palata positiivisemmalla mielellä, kiitos.


Lomaa kohti, hitaasti mutta vakaasti.
Ps. tarvitaan pyörän jalka, onkohan semmosia esim. Prismassa, lastenpyöriin?

23 kommenttia:

  1. Saa nurista. Kyllä sitä itse kokee samalla lailla syyllisyyttä, milloin mistäkin. Aina ei osaa toimia oikein eikä kaikkeen riitä aika.

    VastaaPoista
  2. No tottakai saa. Ja pitää. Varsinkin jos se vähänkään helpottaa. Kuulostaa niin tutulta, niin tutulta. Mustakin tuntuu aina että kaikki muut vanhemmat varmaan tekee kaiken niin paljon paremmin kuin mä. Ihan hölmöä.

    Ja hei ilman appareita! Onko uusi juttu? Onnea!

    Tehdään nurinatreffit joku päivä, jos ei ala helpottaa itsestään! Tsemppiä. <3

    VastaaPoista
  3. Juuri oikeaa nurinaa! Mulla on ollut ihan samanlainen fiilis jo pitkään ja uskon sen todellakin olevan "loman tarpeessa" narinaa! Samalla sitten kasaan kaikenlaista tehtävää lomalle että en varmaan edes ehdi ladata akkuja ;)

    Teillä ajetaan jo hienosti ilman appareita, meidä pitäis alkaa harjoittelemaan!

    VastaaPoista
  4. "Isossa mittakaavassa pienet on murheet, mutta omat."

    tuo oli hyvä täydennys. ja niin totta.

    mun murheita pisti perspektiiviin se, että tätini kuoli tänään. ei enää haittaa pienet känkkäränkät (ainakaan tänään - huomenna voi olla jo toinen tilanne).

    VastaaPoista
  5. No ei kai sitä ikinä nurista pitäisi, kun kaikki on kerran pohjimmiltaan oikein hyvin ja onnellisesti, mutta täällä ainakin käsi nousi jäätelön, pyöräilyn ja hiljaa-komennon osalta. Ja minä oon sentään hoitovapaalla. :) Aina kannattaa antaa armoa itselleen!

    VastaaPoista
  6. Pienet murheet, mutta kyllähän niistäkin kasautuu se harmi. Aika tuttua varmaan kenelle vaan.

    Kerro minullekin, jos löydät jostakin sen jalan. Pikkuveli on kovin kateellinen, kun isoveljellä on ja hänellä ei. En ole ehtinyt moista mistään etsimään.

    VastaaPoista
  7. Jalkoja on ainakin täällä:
    http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=161033949

    VastaaPoista
  8. Ihana nurina ja kuulosti aivan mun tekstiltä! Koe ihan samoja juttuja omassa arjessani ja nyt lomaa odotellessa olen todella tiedostanut olevani sen tarpeessa...tosin nyt olen viimeisen viikon jo miettinyt, että kohta se loma ON JO OHI. Siis täydellisesti samoja nurinoita. Ihanaa että jaoit tämän kanssamme! :) Aika taitaa olla aivan yhtä rajallista muissakin perheissä ja samaa riittämättömyyttä tuntee varmaan kaikki vanhemmat! Joka tapauksessa hyvin sä vedät. =) Voimia ja kesällä saa syödä jäätelöä joka päivä!

    VastaaPoista
  9. Nurista saa aina kun tuolta tuntuu... mä voisin lisätä muutaman listaan ja laittaa omaan tuuteriin ilmoille kanssa mut ei taida riittää paukut siihenkään nyt.. keskityn siis vain haahuilemaan teidän muiden juttuja ja toteamaan että muutkin on välillä hukassa, tai no ei hukassa mutta ei siellä missä haluaisi... se helpottaa vähän.
    Tsemppiä, eikä kesällä onneksi ole niin tarkkaa!

    VastaaPoista
  10. Saa ja pitääkin nurista välillä =)
    Oisko Biltemassa pyöränjalkoja?

    Huomenna päivä on parempi!

    -Mia

    VastaaPoista
  11. Nurise pois vaan! Mutta älä suotta syyllisty - en tunne ketään superäitiä, joka aina ehtisi, pystyisi ja jaksaisi kaikkea. Padmé saa varmasti sitten lomalla pyöräillä yllinkyllin ja tarpeeksi!
    Ja jos yhtään sua tunnen, niin ekat lomapäivät viikaat ja pinoat, kunnes koti on ojennuksessa :-)

    Etkä kyllä ota mitään turhia suorituspaineita rentoutumisen suhteen. Loma & lepo tekevät tehtävänsä ja palaat entistä energisempänä arkeen, usko pois ♥

    Mikä Murphyn laki se muuten on, että tavarat rupee hajoilemaan aina samalla siunaamalla? Kiusa se on pienikin kiusa.

    Ja murhe se on pienikin murhe. Minä olen taitava syyllistymään siitäkin: ettei muka saisi murehtia, kun on isompiakin murheita maailmassa. Mutta minun maailmani on pieni, se on tässä ja nyt, ja joskus pyykkivuorikin nujertaa ja yksi harkitsematon lapselle lausuttu sana surettaa...

    Onneksi huomenna on taas uusi päivä ja uusi aurinko! Paistetta tulevaan torstaihin!

    VastaaPoista
  12. Lohduttaudu kuitenkin sillä että tuo on TÄYSIN NORMAALIA! =) KUKAAN ei ole täydellinen eikä kenenkään elämä ole täydellistä. Onnellista voi olla, mutta että täydellistä?
    Ihana nähdä että joku laittaa tänne myös niiden huonojen päivienkin juttuja.. =) <3 Voimia! =)

    VastaaPoista
  13. Moikka!! Ensinnäkin myöhäiset synttärionnittelut!!

    Riittämättömyydentunnetta on varmaan ihan kaikilla (ainakin äideillä). Se vaan ei näy päälle päin. Ja näyttää siltä että tyttö on päässyt pyöräilemään ainakin kerran tänä kesänä, hyvä homma. Ja en muuten edes usko että teidän kämppä on kuin pommin jäljiltä. Tai no, ehkä ihan pikkusen papaatin jäljiltä. Kaikki on suhteellista.

    Lapselle ne parhaat kesämuistot voi syntyä siitä että saa syödä jätskiä ja valvoa myöhään. Arvaa mitä meidän lapset odottaa eniten Suomen-matkalta? Että saa joka päivä syödä mummilassa omenapuun alla jätskiä.

    CalGirl

    VastaaPoista
  14. Kuulostaa niiiiin tutulta :)
    Tosin itse olen ollut lomalla puolitoista (onko tuo oikea sana :D) viikkoa ja itsestäni tuntuu, etten ole saanut mitään aikaiseksi. Pitäisi vaan tehdä ja suorittaa koko ajan. Yhtään en ole tainnut oikeasti rentoutunua, vaan siivonnut talon katosta lattiaan, opettanut poikaa ajamaan ilman apupyöriä, lajitellut kirppistavaroita ja pessyt mattoja ja ja ..huoh. Pitäisköhän tänään ottaa vähän rennommin?! :D Taidan ottaa päivän pääteemaksi sen jäätelön syönnin kunnes napa halkeaa :)

    VastaaPoista
  15. Voi siuta :)
    Normaalia elämää, mutta näinhän se on, että välillä ketuttaa niin vietävästi kaikenmaailman pikkuasiat. Joskus vaan on loman tarpeessa :) Ja oma ajan tarpeessa.

    Onneksi on kesä ja aurinko paistaa! Kyllä se taas kohta helpottaa.

    Voimia ja ilonpisaroita siulle!

    VastaaPoista
  16. Tuttua ja onneksi löytyi siis ainakin yksi toinen perhe, jossa syödään jäätelöä - varje dag näin kesällä (tai lapset syö, mä en)

    Loman tarvetta on ilmassa, mun pitäs vielä kuukausi jaksaa ja sitten alkaa. Ja hei, mä sanon useasti (liiankin useasti) että olkaa hetki hiljaa, kiitos (huom: ja lisään tuon kiitos sanan aina..öö)

    Kämppä on pommi täälläkin, mutta sen voi välttää siirtymällä viettämään kesää ulkotiloihin ja hiipimällä hämärän aikaan sisälle niin, ettei pölyjä, likoja ja väärille paikoille eksyneitä tavaroita silmä enää erota:)

    VastaaPoista
  17. Kuinka lohdullista se onkaan lukea, että samoja ajatuksia ja syyllisyyden tunteita on muillakin. Mie olen luonteeltani armoton stressaaja. Stressaan milloin mistäkin. Syyllistän vähintänkin yhtä paljon myös itseäni. Kun ei ehdi tarpeeksi. Tai jaksa. Ajoittain tosiaan tuntuu, että kaikki muut ne ehtii lennättää leijaa, pestä ikkunat, leikkiä lasten kanssa, pyöräillä, askarrella, sisustaa, ommella ja käydä vielä töissäkin! Alisuoriutujalta sitä ajoittain tuntuu oma olo. Meilläkin syödään usein vähän miten sattuu, erityisesti näin kesällä. Välillä tuntuu, että muiden lapset ne rakastaa porkkanoita ja salaatteja, meillä kun lapset rakastavat jäätelöä ja muita herkkuja (ovat siis täysin normaalipainoisia terveitä kakaroita, toim.huom.):) Loman tarpeessa sitä taitaa olla kaikki tässä vaiheessa. Kun vaan osaisi viettää sen loman ihan l o m a n a eikä suorittamalla edellä mainitsemini askareita. Ja ahdistumatta jo heti loman alussa sen lyhyydestä :)
    Aurinkoisia, levollisia lomapäiviä teidän perheelle,
    toivotteleepi M pohjoisesta

    VastaaPoista
  18. Mun oli pakko palata huutelemaan tänne väliin kun sähköpostiin tupsahtelee nämä (loistavat) tämän postauksen jatkokommentit. Piti ihan tulla sanomaan kiitos "M", kommentistasi, se oli kuin omasta suusta. Jotenkin niin lohdullista. Vertaistukea parhaimmillaan. :)

    VastaaPoista
  19. HIeno taito, onnea! Me ostettiin viime kesänä juuri samasta syystä neidin 16" fillariin aikuisten säädettävä jalka Polkupyörätukusta. Lasten pyöriin on kai vähemmän saatavilla, mutta tuo säädettävä toimii sikäli, että se on 2-osainen ja kun jättää sen jatko-osan pois, passasi mainiosti. Voi niitä toki olla parempiakin ratkaisuja, mutta tässä meidän kirkonkylällä ei muuta ollut silloin tarjolla ;) Käden nostan minäkin, joskus on vain pakko pyytää, että teetkö kulta jotain omaa, niin äiti hoitaa asiansa jne... Eikä se ole huonoutta. Minusta lapset oppivat oma-aloitteisiksikin ja keskittymään, kun heilläkin on "omaa" puuhaa, jota aikuinen välillä huomioi omien hommiensa lomassa.

    VastaaPoista
  20. Älä nyt, saat kyllä nurista, se helpottaa! Mutta ethän aseta itsellesi liikaa vaatimuksia? Blogisi hiljaisena lukijana mun on monesti pitänyt laittaa ihailevaa kommenttia siitä, kuinka teillä mennään niin pitkälle lasten ehdoilla ja ehditään vaikka mitä yhden illan aikana (esim. toukokuinen kevätjuhlapostaus). Meillä on lapset (3) teidän lapsia isompia, eikä isi ole edes matkatöissä. Silti tuntuu, ettei mitään saa koskaan aikaan. Onneksi tulee loma! Kovin tuttua on mullekin tuo ahdistus siitä, ehtiikö lomastakaan nauttia, mutta yritetään nyt silti - eikö?

    Aurinkoista päivää sinulle!

    Ripi

    VastaaPoista
  21. Kyllä saa nurista =) Mäkin narisen kuin vanha ladonovi jos siltä tuntuu =)

    VastaaPoista
  22. Arvatkaa minne tuun tätä asti kun vähän harmittelee -no TÄNNE!
    Ootte aivan ihanimpia ♥
    [tässä kohtaa loppu sanavarasto kesken -k i s m e t ;)]

    VastaaPoista
  23. Hei relaa hyvä ihminen! Tottakai lapsille saa sanoa, että olkaa hiljaa / keskenänne. Leikkikö äitisi lapsena koko ajan sinun kanssa vai mistä sinulle on muodostunut tuo mielikuva äidistä leikittäjänä?

    Vaikka meillä nykyäideillä on ehkä enemmän aikaa itsellemme kuin aiemmilla sukupolvilla, monet tuntuvat olevan "kadoksissa" itseltään. Jos joltain kysyy mitä kuuluu, he alkavat selittää "Heikki on uimakoulussa ja Matti kesäleirilllä jne". Eli eletään aivan liika lasten kautta.

    Ja tää kommentti ei tosiaan ole tarkoitettu pahalla!!

    Muistetaan ottaa rennosti ja nauttia kesästä, eikös vaan!

    VastaaPoista

Ihan mahtavaa jos ehdit jättää kommentin,
ilahdun ihan jokaisesta!
Kiitos kun kävit ♥