piti&piti [ juhlavaatehöpinää ]

Minun piti kirjoittaa lasten juhlavaatteista ja piti olla kuviakin. Koska sää ei vastannut odotuksia, salamasta oli patterit loppu ja lapsiakaan ei oikein hyvittanut, ei ole kuvia. Ja sittemmin asiaa pidemmälle mietittyäni tajusin ettei minulla ole oikein mitään sanottavaakaan. Eli tässä ollaan, postauksen äärellä vailla minkäänlaista sisältöä.

Lasten juhlavaate-aatettani voin valoittaa sen verran että sellainen on. Kaapissa on aina oltava juhlavaatteet juhliin sopivat vaatteet valmiina sillä en halua joutua ostamaan sellaisia tarpeen vaatiessa, kiireessä ja sen hetkisestä valikoimasta. Pelkkä mielikuvitusleikki minusta juoksemassa lasten kanssa työpäivän jälkeen, etsimässä sopivaa asukokonaisuutta molemmille seuraavana päivänä oleviin juhliin, nostaa vähintäänkin kylmän hien otsalle. Ei, minua varten on enemmän sellainen "sattuma suosii valmistautunutta"-ajattelu. Tästä päästäänkin seuraavaan aatteeseeni vaatteiden osalta: Jemaa kun tulee kivat vastaan jotta et joudu ostamaan pakon edessä jotain mikä ei miellytä silmää. Kaapeista löytyykin satunnaisia jemmoja jotka lähes poikkeuksetta tulevat käyttöön. Juhlia varten pojan kaapissa on 1-2 siistit housut, kasa eri värisiä kauluspaitoja, pari valkoista t-paitaa, paketti uusia sukkia sekä muutama ohut neulepaita. Paidat on muutenkin arkikäytössä mutta housuja varjellaan hieman enemmän. Tytöllä kaapissa roikkuu muutama pidempi juhlamekko, pari siistiä villatakkia, jokuset polvisukat sekä ohuet sukkahousut ja tietysti baltsut. Jos tiedossa on ne yhdet juhlat kesän alussa, säästetään baltsuja niihin ja juhlien jälkeen kengät on arkikäytössäkin loppukesän. Perusväreinä pojan kaapista löytyy valkoinen, sininen, punainen & beige ja tytön kaapista valkoinen & vaaleanpunainen. Tuolla väriskaalalla on aika helppo yhdistellä fiiliksen mukaan asukokonaisuuksia. Vaikkakin lapset saavat itse valita vaatteensa myös arkipäivisin, on ne muutamat jemmavaatteet mitä ei saa ottaa. Juurikin siksi että on sitten edes yhdet ruohotahrattomat ja mudattomat vaatteet kun tarvetta on.

Kavereiden synttärijuhlissa pojalla on lähes poikkeuksetta päällä farkut/colleget/shortsit sekä pikeepaita. Tytölle vastaavasti löytyy useampi pikee/trikoomekko kaapista ja kaveriksi leggarit. Tämä johtuu siitä että likimain kaikki synttärit joilla lapset käyvät ovat jollain tavalla liikunnallisia ja vaatteet on oltava sen mukaiset.

Edelleenkään pojalle ei ole pukua ja tuskin tuleekaan ennen rippijuhlia. Jos nyt yllättäen tulee tositosi vakavat juhlat voin ehkä muuttaa kantaani mutta perheen, yleensä kesään ajoittuvissa, juhlissa riittää minusta lapselle vielä siistit kangashousut ja kauluspaita. Sen jälkeen kun Paleface käveli Linnan Juhliin Superstarseissa olen saanut oikeutuksen antaa pojankin olla puhtaissa tennareissa kesäjuhlissa, enkä ole enää ostanut mustia nahkakenkiä vuoden muutamia juhlia varten. [sen suuremmin tässä ottamatta kantaa siihen onko addut oikea varuste Itsenäisyspäivän tansseihin]. Käytännössä poika saa itse valita mitä päälleen sysää siistimmistä vaatteista mutta pidätän itselleni oikeuden oikaista jos nyt ihan hassua väriyhdistelmää meinaa päälle sujahtaa.

Mielenkiintoista tässä on se että hänellä saattaa arkena olla aivan samanlaiset vaatteet päällä vaikka itse ne kaapista aamulla valitsee. Etenkin kun huppari alkaa olla liian lämmin, ei ole mikään ihme nähdä poika ulkona farkuissa/kangashousuissa ja avonainen kauluspaita t-paidan päällä. Isoin ero on, etten anna juhliin laittaa farkkuja ja haluan että on neulepaita mukana/päällä.

Samalla lailla tyttö saa yleensä valita eri vaihtoehdoista sen mieleisimmän ja mietitään yhdessä miten hiukset laitetaan. Jossain vaiheessa hänellä oli pienehkö pakkomielle mustista baltsuista, jotka ovat mielestäni talven juhliin sopivammat, ja jossain juhlissa oli sitten jalassa erittäin yhteensopimattomat kengät -mutta big deal, ei kaada maailmaa. Henkkamaukassa on yksi baltsumalli joka pysyy hyvin jalassa eikä hankaa, sillä takana on pehmustettu reuna. Hintaa "kengillä" on alle kymppi ja ovat mielestäni loistava valinta pitää kaapissa juhlia varten, tällä hetkellä nämä löytyy tytön kapista kullanvärisenä sekä mustana.

Tämän vuoden yllätys on täydellä hinnalla ostettu kauden Monsoonin juhlamekko. Olin jotenkin ajatellut että myös veljeni juhlat olisivat puutarhassa kuten joitain vuosia sitten juhlittiin pikkusiskoani. Kun näin liikkeessä Monsoonin mekon tuli mieleeni heti visio aurinkoisista puutarhajuhlista ja kukkamekosta. Koko on hieman reilu mutta mekko menee nyt ainakin kaksi vuotta joka hieman auttoi hinnan sulattelemiseen. RL:n villatakin tilasin AlexandAlexasta mekkoa varten mutta on aivan perusarkikäytössä esimerkiksi farkkujen kanssa. Baltsut by H&M ja polvisukat muistaakseni vuoden takaisesta Gantin ysmystä. Eilisen myrskyn keskellä oli ilo huomata että juhlat olikin päätetty pitää sisällä arvaamattoman sään takia. Mekko ei nyt ihan siihen ympäristöön päässyt mihin visioin mutta tuleehan niitä uusiakin juhlia

Pojalla on Bodenin kangashousut jotka mielestäni sopivat niin juhliin kun rantsuunkin. Paita on niin ikään Gantin ysmystä ja Tommyn neule Lilliksestä. Conversen tennarit on tuotu tuliaisena jenkeistä jo useampi vuosi sitten mutta mitoitus on niin reilu että pääsivät käyttöön vasta tänä keväänä. Pakko mainita että vaikka pojan vaatteita ei mitenkään viimeseen asti harkittu, on mielestäni asukokonaisuus tositositosi kiva. Juuri sellainen preppy, siisti mutta rento ja pojan itsensä näköinen.

 

Vähän naurattaa tämä kuvien ilotulitus mutta näillä mennään. Poikkeuksellisesti tekstin tuottaminen onnistui yli odotusten sillä päätin pitää arjen vastapainona "älä tee mitään"-pyhäaamupäivän. Rennosti tässä sohvalla yritän miettiä vielä jotain kirjoitettavaa joka viivästyttäisi pakollisen siivousurakan alkua. Olenkohan nyt varmasti käsitellyt kaikkia asiat.... en! Minulla oli musta jakkupuku (Your Face) ja harmaa sifonkinen halterneck-paita valkoisin palloin. Mies oli ottanut minusta kaksi kuvaa mutta jättämilläni manuaali-asetuksilla, eli kuvista ei näy mitään (hän ei siis taida manuaalilla kuvausta) eli ei tälläkään kertaa kuvia minusta, pahoittelen.