1.9.2011

69°03.597′N, 20°32.922′E

Kolmen valtakunnan rajapyykki, sinne suunnattiin torstai aamuna. Unihiekat vielä silmissä, reput pakattu edellisenä iltana ja se normaali lähtösähläys kun kaikki kirmaavat ympäri mökkiä. Itse jätin aamiaisen Pikku-Mallalle ja siellä ruissämpylät maistuivatkin erityisen herkulliselle kun aamuinen pilviverho peitti vielä Kilpisjärven kylän.

Matkalle mukaan otettiin päivän ruoat, lisähuppari sekä tietty kamera ja vaihtosukat. Mehua pulloon ja sitä sai täyttää tunturipuroista matkanvarrelta. Kaikki mitä tänne kannetaan, kannetaan myös pois -mitään ei jätetä ja mitään ei poimita. Osalla oli mukana myös Trangiat joilla saatiin ruoka lämpimäksi puolessa välissä reissua -ja tietty kahvit! Matkaan lähdettiin kasilta ja aikataulun mukaisesti pojat olivat uimassa kahden aikaan -Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Porukka meni parissa ryhmässä ja etupää lepäili hieman pidempään ja odotteli loppujoukkoja. Neljältä lähdettiin takaisin ja koska Pikku-Mallalla ei enää käyty, olimme autolla muistaakseni puoli kasin aikaan.

Monta kuvaa mutta oli matkalla monta hetkeäkin., 11,5 tuntia ja noin 25 kilometriä tuijoteltiin luontoa silmästä silmään. Muuten reissu meni erinomaisesti mutta  minulta hajosi ensin polvi ja sitten nilkka. Nilkka meni niin perusteellisesti että seuraavan päivän reissu Saanajärvelle peruuntui ja köpöttelin lähimaastossa nilkka sidottuna. Mutta kyllä tässäkin riitti, kipinä on syttynyt ja ihan ehdottomasti tämä ei jää viimeiseksi kerraksi tällä rajapyykillä.






























Upea reissu,
suosittelen ihan jokaiselle!
Enkä vieläkään ymmärrä, miten jaksoin ;)

18 kommenttia:

  1. Mulla on sulle täällä vaelluskaveri valmiina. Heti kun sen irronneet varpaankynnet saavat uutta kasvua (juuri niin inhottavaa kuin miltä kuulostaakin:(

    VastaaPoista
  2. Nice... ne nauhat pitää kiristää kunnolla ja leikata kynnet ihan lyhyeks ennen lähtöä ;) Mieti, meijän porukasa yks veti ton reitin läpi Osiriksen tennareilla... respect.

    VastaaPoista
  3. Silmä ja sielu lepää noissa maisemissa!

    Oi voi sun jalkoja, onneksi et vaivoista lannistunut.

    VastaaPoista
  4. Ihan tuli mieleen miten omalla reissulla kutakuinkin 10 vuotta sitten oltiin jo valloitettu Halti ja kolmen valtakunnan rajakin nähty ja Norjan puolelta vaikka mitä tuntureita ja sitten lopuksi Saanalta tultiin alas portaita (mua ärsyttikin ne turistiportaat luonnossa) nyrjäytin nilkkani, tietysti portaissa kun toista viikkoa oltiin koluttua erämaassa, mm. liukasteltu vaakasuorassa räntäsateessa kivirakkaa alas Haltilta...

    VastaaPoista
  5. Täälläkin yksi sellainen joka sai ensimmäisen PIENEN vaelluksen jälkeen SUUREN vaelluskärpäsen pureman... Minkälainen putki sulla on kamerassa?
    nimim. uudesta putkesta haaveileva.. :)

    VastaaPoista
  6. Henkeaäsalpaavat maisemat! Kerran juhannuksena käynyt Saanalla. Minä myös suosittelen kaikille.

    VastaaPoista
  7. Huh onpa upeet maisemat ! Tonne tahon !

    VastaaPoista
  8. Upeat maisemat!

    Siitä onkin vuosia, kun itse olen viimeksi päässyt moiseen puuhaan. Ehkä vielä joskus uudelleen.

    VastaaPoista
  9. Keskustelin juuri näistä varpaankynsi asioista muutaman saksalaisen vaellusekspertin kanssa - eikä keski-Euroopassa tunneta moista ongelmaa. Ostaessani uusia vaelluskenkiä Sveitsistä viime vuonna selvisi sekin ongelma: liian pienet kengät. Kannattaa valita puolta numeroa suurempi kenkä niin säästyy kynnet. En ensin uskonut, mutta nyt käytännön kautta täytyy myöntää, että tottahan se on.
    Vaellusliikkeen myyjä totesi kun olin mielestäni löytänyt sen oikean koon "jos rouva nyt oikeasti aikoo vaeltaa niin pitää valita puolta numeroa suurempi kenkä, jotta pystyy niitä jatkuvasti käyttämään". Ja en siis silloinkaan ollut sovittamassa normaalikengän numeroa vastaavaa numeroa (vaelluskenkä on aina suurempi).

    Noissa Alppimaissa kun ihmiset käyvät säännöllisesti vaeltamassa eikä kynsien kasvattelu oikein onnistuisi.

    VastaaPoista
  10. Upeita kuvia blogissasi, vau. Olen sanaton! :O

    VastaaPoista
  11. Sielu lepää, kun näitä kauniita kuvia katselee. Kiitos kaikista ihanista kuvista blogissasi, niiden vuoksi tulen tänne aina vaan uudelleen.

    VastaaPoista
  12. Nämä ovat minunkin mielimaisemia. Nuorena tuli paljon koluttua näitä haastavampia reittejä. Nyt mennään lapsen kanssa enemmän tasamaata :)
    Herkkiä maisemakuvia, kaunista.

    VastaaPoista
  13. Tuttuja maisemia! Opiskelijana aikana oltiin vaeltamassa juuri samalla reitillä reilu 10 vuotta sitten : )

    VastaaPoista
  14. Ihania kuvia...Aina haaveilen vaelluksesta jossain päin Lappia, tai maailmaa ;) Vielä en ole saanut aikaiseksi kotimaista lähimetsien vaeltelua sekä mökkimaisemissa että kotoa kummempaa.
    Kiinnostaakin, että oliko tuo joku opastettu vaellus vai miten? Ei sitä oikein näin keltanokkana tohtis ihan omin päin lähteä ;) Aurinkomatkoilla oli joskus Italian matkoja joihin kuului vaellukset päivisin, hotelli sijaitsi jossain "vuoristossa" tai siis korkeammalla paikalla josta oli hyvä lähteä. Kotimaa olisi oikein oiva tuollaiseen mutta kaipaan juuri jotain järjestettyä tässä vaiheessa kun ei oikein ole kokemusta....

    VastaaPoista
  15. Moikka Anonyymi!
    Ja pahoittelun että vastaus om viipynyt...

    Tuo meidämn reissu ei ollut mitenkään ohjattu, ja ei tuolla tarvitsekaan. Reitit on merkitty ja kun etukäteen tietää minne on menossa ja pysyy "polulla" niin ei eksy. Eli rohkeasti vaan ;)

    Itseänikin hieman hirvitti aluksi mutta tosiaan nopeasti huomasi että reitillä on helppo pysyä :)

    VastaaPoista
  16. Upeita kuvia upeista maisemista! Huh!

    VastaaPoista

Ihan mahtavaa jos ehdit jättää kommentin,
ilahdun ihan jokaisesta!
Kiitos kun kävit ♥