24.9.2011

Jos ei sinulla ole mitään hyvää sanottavaa,

ei tarvitse sanoa yhtään mitään.
Niin meillä opetetaan lapsille.






















Kuvat: Lammassaari .

20 kommenttia:

  1. Olette sitten käyneet kulmilla;)

    Taipuu monikossa lammaksia-saari. L on käynyt tuolla usein päiväkodin kanssa, hän siis meni lammaksia-saareen. Hoono soome.

    VastaaPoista
  2. Tuo on hyvä opetus, jota myös itse noudatan ja opetan lapsilleni. Toiset vannovat "suorapuheisuuden" nimeen, mutta minusta tietynlainen töksäyttely ja arvostelu ei edes ole suorapuheista, vain ainoastaan töykeää.

    (Ilmottaudun samalla uudeksi lukijaksi!)

    VastaaPoista
  3. Joskus sitä miettii, että onkohan joillekin aikuisille kukaan opettanut samaa kun he olivat lapsia?

    Kuvat taas ♥

    VastaaPoista
  4. Hienot kuvat

    Repesin nyt kyllä tuosta Ninan kommentista - ihana L ja lammaksia-saari:)

    VastaaPoista
  5. Voi, ihania kuvia! Toi eka on niin kaunis!!!

    Mulla on joskus käynyt mielessä että blogi vois olla ihan pelkkä valokuvausblogikin..kuvilla saa paljon tunteita aikaan.

    Uus kamera pitäs vaan ostaa, ei toimi zoomi ja muistikorttiluukku ei pysy kiinni ja pitäny teipata kiinni. :D

    VastaaPoista
  6. Kauniita kuvia :) Ihanan syksyisen raikas ja rauhallinen tunnelma. Taidankin tästä lähteä ulos kameran kanssa. Kiitos inspiksestä! Ja mukavaa sunnuntaita :)

    VastaaPoista
  7. Hei, missä päin tää paikka on? Näyttää niin ihanalle et vois miettiä mahdollisesti et itsekkin joskus suuntais.. Kun saadaan elämä tasaantumaan ja opitaan elämään loppuiän sairauden kanssa.

    VastaaPoista
  8. Aivan totta. Toisaalta opetan lapsilleni myös, että negatiivisetkin tuntemukset ja asiat täytyy voida sanoa ääneen ja käsitellä etteivät kasaudu sisälle isoksi möykyksi. Ns. "avautumisen" aika ja paikka on valittava huolella ja otettava toisten ihmisten tunteet huomioon.

    -Maria-

    VastaaPoista
  9. Tuo on hyvä nyrkkisääntö moneen paikkaan. Varsinkin ruokapöydässä on puhuttu viime aikoina usein siitä, että jos jostakin ei pidä (kun on sitä ensin maistanut), sen voi jättää lautaselle, mutta ääneen ei tarvitse sanoa, että en tykkää.

    VastaaPoista
  10. Juurikin näin. Komppaan kyllä MAriaa tuossa, että kyllä asioista saa olla eri mieltä ja negatiivisiakin tunteita saa olla, pointti on se, MITEN ne ilmaistaan.

    VastaaPoista
  11. Näin myös meillä tehdään. Meillä kuitenkin aina välillä kysellään, mistä paha mieli johtuu ja miksi kummassa kiukuttaa... Mutta kunhan ei koko ajan narise ja valita. Olen meidän perheessä huomannut, että ainainen valittaminen ja negatiivisuus tarttuu myös muihin :)

    Todella kauniita kuvia, herkkiä! En tiedä olenko joksus sanonutkin, mutta pidän kovasti kuvaustyylistä...

    VastaaPoista
  12. Näinhän se on :). IRL tähän ongelmaan tosin törmää harvoin ;). Vaikka tosin esimerkiksi työelämässä kaipaa joskus sitä, että ihmiset oppisivat ilmaisemaan itseään rohkean rakentavasti eivätkä piilottamalla epävarmuuttaan ja turhautumistaan aggressiivisuuteen. Tylyyn toimintaan, kun ei vaan totu koskaan.
    Aurinkoista viikkoa :)!
    T: Emppu
    Ps. Kauniit sävyt kauniissa kuvissa. Ja aivan muuta vielä: Miten tuo Napapijrin takki on toiminut käytännössä :)?

    VastaaPoista
  13. Minusta negatiivisten asioiden sisälläpito ei ole myöskään kovin suotavaa. Jos oppii ettei mistään ikävistä asioista puhuta, niin ne patoutuvat jossain vaiheessa. Eikö parisuhteissakin pidä olla avoin ja puhua mieltä askarruttavista asioista? Jos jokin asia toisessa ärsyttää, miksei siitä voisi myös sanoa? Täysin eri asia on, että jos kyseessä on vieraampi ihminen, täytyy puntaroida mitä sanoa ja toki hienovarainen pitää olla myös lähimmäisilleen. En usko yltiö positiiviseen maailmaan jossa kaikki on aina hyvin, enkä aio sitä opettaa myöskään lapsilleni. Haluan heidän oppivan molemmat puolet maailmasta. Ei elämä kuitenkaan pääsääntöisesti kurjaa yleensä ole, mutta ne kurjuudetkin kuuluvat arkeen ja niistä pitää voida puhua. :)

    VastaaPoista
  14. Nina, :D

    MymmeliMyy, tervetuloa! Ja samaa mieltä olen, tilannetajua tilannetajua ;)

    Kiitos Annika ♥

    Sini, sepä se mietityttää täälläkin. Ett miksi joidenkin ihmisten on pakko ilmeista itseään negatiivisesti tai ilkeäsi, vaikka sitten ihan kaivamalla kaivaen.

    Katri, yhdyn :)

    Oieni Lintu, ja silti kamera toimii? Oho :D Olen myös miettinyt pelkkää kuvablogia ilman kommentointimahdollisuutta jo pitkään -ja mietin edelleen. Katsotaan.

    Lilianna lehdokki, kiitos ♥

    Saijja, tuosta "Lammassaari" tekstistä kun klikkaa, saa vähän vinkkejä ja google selvittää loput.. mutta helsingissä ollaan :)

    -Maria- Juuri näin. Tässä oli ideana se, että jos tuntee tarvetta pelkkään ilkeyteen, voi olla myös ihan hiljaa :)

    PikkuSanna, meillä on aivan samat keskustelut olleet! Isompi on hieman haastellinen makuasioissa ja sitten pienempäänkin on valitettavasti tarttunut tämä "En tykkää siitä ja tosta ..."

    Tanja, kyllä :)

    Kiitos Hanna ♥ ja näinhän se on, tosiaan fiilikset tarttuu ja jos koko ajan aiheuttaa pahaa mieltä muille, ei se mieli kovin hyvä voi olla itselläänkään.

    Emppu, sepä onkin jännä -että ilmiö tuntuu korostuvamn täällä netissä ;) Ja kirjoittelin juuri johonkin aiempaan kommenttiboksiin takista (katsopa jos löydät, varmasti sellainen bloggaus missä takki näkyy kuvissa), summa summarum: olen todella tyytyväinen, loistava käytössä. Jatkossakin on tulossa kun vaan värit ovat sopivia! Ja kiitos ♥

    Anonyymi, ei ole ei. Kyllä kaikki tunteet ovat yhtä tärkeitä ja kaikista tunteista pitää osata puhua ja ne saa näyttää. Ja niitä pitääkin oppia käsittelemään oikealla tavalla jotta ne tulevat oikein ulos.

    Nyt en tällä tarkoittanut ettei pahaa mieltä saa tuoda esiin, vaan ettei pahaa mieltä saa tuoda ulos niin, että ainoa seuraus on toisten mielen pahoittaminen. Mikäli ainoa tapa käsitellä omia negatiivisia tunteita on toisten satuttaminen, on silloin jäänyt jotain oppimatta.

    Ja korostan vielä.
    Tässä koko ajatus lähti siitä, että tuntuu joillekin netissä olevan ainoa päämäärä satuttaa muita ja tuottaa pahaa mieltä toiselle.
    Tuntuu että kaivamalla kaivetaan ja keksitään olemattomia asioita, kaikesta jotain negatiivista ja pahaa.
    Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, niin miksi sitten pitää sanoa yhtään mitään. Tuleeko siitä todellakin jollekin parempi mieli, kun pääsee toista loukkaamaan.

    VastaaPoista
  15. Kauniita kuvia! Kiitos muuten Nella & Nuttu-vinkistä, vein sinne itse tänään hirveän määrän kamaa, taidan piipahtaa huomenna uudelleen jos olet edelleen sinne viemässä tyttäresi vanhoja vaatteita.

    VastaaPoista
  16. Joo, toimii toimii. Ulos zoomaus onnistuu mutta ei sisään, mutta kuvan saa lähelle kun kääntää asetukset makrolle ja sitten takasin muualle. ;) Onhan toi jo vanha..7 vuotta meillä ollut ja malli jotain vuodelta 2002 muistaakseni. :D

    VastaaPoista
  17. Hieno opetus, voi kun nuo pienet (ja isotkin) vielä muistasi sen:). Mekin retkeilimme samannäköisissä maisemissa täällä Oulussa, kuvat on vielä kamerassa. Iloista viikkoa!

    VastaaPoista
  18. Mulla olikin jäänyt nämä ihat kuvat huomaamatta.

    Näin myös meillä, mutta myös että itseään täytyy puolustaa ja se on ite joka toista haukkuu. Toisaalta sekin on välillä vaikeaa - Minua, kun pikku tyttönä serkku puri ja äiti kehotti antamaan samalla mitalla takaisin oli vain todennut, että enhän minä voi kun sillä käy kipeää...

    VastaaPoista
  19. Äärettömän hyvä opetus, myös meillä käytössä!

    Kunhan vain aikuisetkin ymmärtäisivät..

    VastaaPoista

Ihan mahtavaa jos ehdit jättää kommentin,
ilahdun ihan jokaisesta!
Kiitos kun kävit ♥