3.11.2015

Design huonekalut ja kissat


Kynsin ja hampain, niin paljon Diego tykkää  m i n u n K tuolista. Kerroin joskus, että tuoli on täydellinen yhdistelmä miesten rakastamaa mekanismia ja naisten rakastamaa muotoilua mutta mites ne kissat. No kerrassaan erinomaisesti, kiitos kysymästä! Paperinaruverhoilukangas on ainakin tähän mennessä ylittänyt odotukset sillä tuoli on edelleen varsin eheä. Tuollainen viisikiloa täynnä sohvalihasta saa aikamoisen vauhdin noin seisemän metrin kiitoradalla. Parivaljakon kääntöpaikka asettuu juurikin tuohon K tuolille ja rahille missä epämääräinen karvakasa ottaa kiinni verhoilusta ja kääntyy takaisin tulosuuntansa. Silti, ehjä on. Edellä mainitun lisäksi etenkin Diego on ottanut tuolin niin nukkumispaikakseen kuin leikkipaikakseenkin, kukapa nyt mitään kiipeilytelineitä kaipaakaan kun on tälläinen herkku missä voimistella.





Taloudesta löytyy lisäksi lepakkotuoli joka on yksinomaa kissojen käytössä ja kangas tuolissa on moitteeton. Adean Band sohva on ottanut vähän osumaa, ehkä enemmän kuin ajattelin ja sydämeni vuotaa vähän verta joka kerta kun kuulen sen, te kissanomistajat kyllä tiedätte, äänen esimerkiksi yläkertaan. Olen itseasiassa tullut tulokseen, että olisi pitänyt nimetä kissat samalla nimellä jolloin joka tapauksessa toru menee oikeaan osoitteeseen, oli kynsimässä kumpi tahansa. Linosa kankaalla verhoillun Bandin puolustukseksi kerrottakoon että vilpolassa oleva Ikean sohva ehti olla alakerrassa viikon ja näytti osittain huomattavasti pahemmalta, eli kyllä sillä kankaalla on merkitystä. Olohuoneessa on myös noin 30 vuotta vanha Yrjö Kukkapuron Ateljee tuoli, joka on koko olemassa olonsa ollut useiden kissojen  paras kaveri. Molemmat käsinojantyynyt on täysin kunsitty tuolin takaa mutta erikoista silti, kangas on ehjä. Tuolissa on joku äitini aina kehuma superkallis megahekosupersamettiverhoilu.





Kuvissa seikkailee Diego, jos nyt joku ei tunnistanut sillä ovathan pojat nyt aivan eri näkösiä! Totta puhuen en itsekään erota kisuja toisistaan jos ei näy naama tai tassut, mokomat kopiokatit. Diego on Ragdoll sinitabbynaamio ja täyttää ensi kuussa kokonaiset yksi vuotta. Diego on aika tuuhea ja ei se kaikki ole edes karvaa sillä poju painaa lähes viisi kiloa. Ragdolit kasvavat hitaasti ja aikuisia ne ovat vasta noin kolmevuotiaana. Diego on maailman lutusin kissa, sopivasti pihalla mutta niin hellyydenkipee ja puristeltava. Miehen mielestä kissalla tuuttaa aina varattua, eikä ole kuulema yhtään kissamaista rellottaa jalat levällään selällään keskellä lattiaa. Minun mielestäni on mahtavaa että meillä on kaksi aivan samanlaista erilaista kissaa. Jos olet ikinä miettinyt että haluat interaktiivisen pehmolelun, on räggis kyllä passeli valinta.


Kympin kissa ja kympin tuoli.
Tuut tuut tuut tuut...

10 kommenttia:

  1. Meillä on vain yksi Ragdoll, toinenkin ollut haaveissa pitkään. Manu on sininen mitted, kollipoika. Nuo huonekalut. En raaski ostaa uutta sohvaa raavittavaksi. Meillä on se samettihärpäkehomma ja raavittu on, vanha mutta istuttava. Lepakko on myös kissan valtakunta. K-tuoli näyttää aika ehjältä:D Uskaltaisikohan sellaisen hankkia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ktuoli on kestänyt järkyttävän hyvin kissoja. ja saahan siihenkin pelkkiä verhoiluja myöhemmin hankittua. Kuten myös sohvaamme. Elämää elämää, ei sen enempää eikä vähempää :) Mitted olisi myös kelvannut meillä mutta onhan nietoksella lapaset niin ei haitta vaikka toisella ei. Sininen naamiossa on kyllä minun lemppari.

      Poista
  2. Tyttärellä on Ragdoll, sylikissa pahimmasta/parhaimmasta päästä. Diegon turkki näyttää ihan untuvapilveltä, pehmeys on kuvien myötä käsinkosketeltava. Aivan upea kissa. Meillä yksi kolleista, maatiainen, retkottaa milloin missäkin selälleen ja sitten pitää rapsuttaa mahaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Räggärit on kyllä kunnon sylkyttelijöitä :D Diego on superpehmeä, olen tullut tulokseen ettei turkista taidakaan tulla sellaista karkeampaa. Nietoksellaki oli pienempänä pehmä karva mutta nyttemmin karva on muuttunut karkeammaksi. Jännä miten jotkut kissat tykkäävät maharapsutuksesta ja jotkut ei, meilläkin Diegoa ei haittaa mutta Nietos ei kyllä tykkää.

      Poista
  3. Kirjoitatpa elävästi ja havainnollistavasti, mukavaa luettavaa!

    VastaaPoista
  4. Kissoilla ei vissiin ole sellasta kollektiivista käskyä, niinkun koirille? Minun kahdelle koiralle toimii "nyt perkele!" eikä tartte eritellä kummalle puhun :D Mulla on tosin sellanen käsitys, että kissat aika lailla viis veisaa ihmisten joutavanpäiväisistä mielipiteistä...
    Mutta on hyvin sanottu, että tuuttaa aina varattua, musta tuntuu että mun nuoremmalla koirallani tuuttaa kans :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä niillä taitaa olla ... jättävät vaan huomioimatta :D "Varatut" yksilöt ovat lutusempia ;)

      Poista
  5. Hei :) Ihana räsy teillä :). Meillä on kolmevuotias Iines räsy ja ollaan koko perhe sydänjuuria myöten rakastuttu siihen. Niin seurallinen ja leikkisä kissa. Vessaankaan en pääse ilman sitä, se joskus vähän rasittaa. Miten hoidatte räsyn turkkia? Meillä on joka paikka karvassa, siihenkin näköjään tottuu. En osta enää mustia vaatteita, koska kissa on valkea cremenaamio ;). Me pestään Iines noin kolmen kk:n välein ja kammataan Furminatorilla viikoittain. Nyt tihensin harjausta, mutta karvaa on ihan joka paikassa. Pitäisi kai hommata tehokkaampi imuri, keskuspölynimuri on aika tehoton kissataloudessa.
    T. Kirsikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Räsyt kyllä vie sydämen mennessään :) Me ei kummemmin hoideta turkkia. Harjaan kun muistan (ei todellakaan tapahdu viikoittain) ja meillä myös furminaattori käytössä. Diego on pesty kerran koska tuli rasvahäntä ja minun pitäisi pestä häntä uudelleen koska on vieläkin vähän rasvainen. Emme siis pese kissoja paitsi jos joku kakka on tarttunut karvoihin tms. niin siitä kohdasta sitten.

      Kummallakaan kissalla ei mene turkit takkuun, paitsi Nietoksen pisimmät karvat kainalosta tai korvan takaa saattavat joskus huopua. Sillon leikkan huopuneen osan pois. Karvaa meillä on joka paikassa, haluaisin imuroida kaksi kertaa viikossa mutta siihen ei millään aika riitä. Eli imurtoimme kerran viikossa ja nautimme karvakasoista siinä välissä :D Meillä on mustia huonekaluja ja paljon mustia vaateita mutta eipä niille karvoille mitään voi. Yritän pitää vaatteet kaapeissa mutta lasten kohdalla tilanne tuntuu toivottomalta. Meillä on Milen imuri joka on mielstäni hyvä.

      Poista

Ihan mahtavaa jos ehdit jättää kommentin,
ilahdun ihan jokaisesta!
Kiitos kun kävit ♥