19.1.2014

Kissan viikset ja loputkin.

Pyhä Birma Sinitabbynaamio SBI a 21
Meillä ei voi tehdä enää mitään ilman että paikalle ilmaantuu viiksipari ja perässä loputkin karvakasa Nietoksesta. Monissa perheissä kissa on harvemmin nähty aristokraattinen torkkuja kun taas meillä se on aina jalan alla tai ainakin katse-etäisyydellä. Ja ei haittaa, juuri sellaisen lemmikin me halusimmekin. Vähän niinkuin koiran ja kissan hybridin. Nietos saattaa ovelle lähtiessä ja toivottaa tervetulleeksi tullessa. Nietos hakee palloa ja tulee rapsutettavaksi, mutta harvemmin viihtyy sylissä retkottamassa. Mutta viihtyy vallan jos kantaa ympäri kämppää sylissä samalla kun järjestelee tavaroita. Nietos ei pelkää vettä, itkee ressukka jos ei saunaan menijä muista ottaa mukaan tai unohtuu kylppäristä ulos kun joku on suihkussa. Kissa joku ilmaantuu paikalle kuin saalista vaaniva leopardi kun joku kolistelee keittiössä tai menee kodinhoitohuoneeseen pesemään pyykkiä. Niin se pyykinpesukone, voi pojat! Se on hypnorisoiva se pyörivä vaatekasa siellä, erittäin kiinnostavaa kerrassaan. Välillä kaikki kissamainen sulokkuus unohtuu ja rontti ravaa portaita niin että meinaa ihmiset olla nenällään tai sitten unohtaa jarruttaa ennen lipastoa palloa hakiessaan ja pam.









Olisin toki tarkentanut päähän, jos olisin tiennyt että nyt se haukottelee...

Aloin miettiä että jotain koiruuksiakin tuo varmasti tekee... aika hyvin tottelee ja jättää langat rauhaan. Aika hyvin tottelee ja harvemmin näkyy pöydillä. Tulee kun pyytää ja katsoo hyvin ymmällään jos sanoo että häivy. Isompaa vahinkoa ei ole tainnut kohdata kuin meidän rakas K tuolimme jonka selkänojaa kissa rakastaa... ja jonka selkänojan kulmaan järsi irti vauvahampaansa, verineen. Todella hyväkäytöksinenhän tuo on kissaksi ja välillä kuuluukin unohtaa säännöt ja heittäytyä pedoksi! Ehdoton heikkous on villasukalla päällystetyt ihmisjalat jotka on nietoksen suurta herkkua; yritäppäs ottaa pipokuvia niin että neljä ja puoli kiloa kissaa roikkuu hampalla ja kynsillä jalassasi. Mutta jos näistä pikkujutuista pääsee yli ja tälläistä perheenjäsentä etsii, suosittelen lämpimästi Pyhä Birmaa, ei voi pettyä. Ja se on niiiiiiiin pehmeä! Se turkki ei muutu sellaiseksi aikuisen kissan turkiksi, sitä vaan tulee lisää ja lisää ja lisää kunnes häntä muistuttaa täydellistä pölyhuiskaa (näin siivousfriikin näkökulmasta ei huono juttu ollenkaan.. ).






En ole juurikaan kuvia viime aikoina ottanut, johtuen siitä että kun olen kotona niin on aina säkkipimeää. Nämä kaikki kuvat on otettu niin että olen alkanut kuvaamaan otain muuta ja viiksipari on ilmaantunut heti paikalle assariksi. Haluaisin ottaa kissakuvia ihan ajallakin mutta jotenkin meidän perheessä kissakin menee samaan kategoriaan kuin lapset, se ei suostu eikä osaa poseerata... mutta on se ihuna!

Näin mä kerjään lisää nameja...
 AURINKOISTA SUNNUNTAITA KAIKILLE !

17 kommenttia:

  1. Ihana katti. Muistakaa varoa, ettei kissa piiloudu pesukoneeseen ja joudu pyykille, kuten eräs kissanpentu oli joutunut. Luin tämän iltalehdestä viikonloppuna ja ihmeen kaupalla oli selvinnyt vaikka oli valkopyykissä ollut 5 minuuttia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin itse saman artikkelin, onneksi kissa ja perhe selvisi säikähdyksellä! Nietos on onneksi niin iso että vaikka rumpuun tunkisi niin kyllä sen huomaisi, hän yleensä löhöilee vieressä ja yrittää napata lajittelusa olevia vaatteita :)

      Poista
  2. Kerta kaikkiaan suloinen karvakasa, jopa koiraihmisen silmissä :) Nauroin noille koiramaisille piirteille, voin kuvitella että on teille rakas. <3 Muuten, puhkesiko tuo ilmapallo?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari, iso kohteliaisuus koiraihmiseltä ;) Ilmapallo on edelleen ehjä, nietoksella on varsin pehmeä kosketus -niin halutessaan :D

      Poista
  3. Voi miten ihana ja lutuinen karvainen kaveri. Mun alkoi tehdä mieleni tuollaista kaveria. Hän on niin kaunis ja selvästikin hyväluontoinen. Hurhurhur. Terveiset myös kisulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos muru, nietos on kyllä liikkis ♥

      Poista
  4. Tämä rotu on ollut lapsesta asti mun suosikki, mutta allergioiden takia meillä asuu rexejä. Onneksi joku kissa sentään käy! Ja siivousfriikin kissaksi pyhä birma onkin hyvä - siivoamista riittää. Cornish rexistä ei irtoa oikeastaan yhtään karvaa, kun ei sitä paljoa ressuilla edes ole :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. reeta :) Hmm, toistaiseksi nietoksesta on mielestäni lähtenyt yllättävän vähän karvaa -kevättä odotellessa ;) Rexit on superpehmeitä! Nietoksen kasvattajalla oli myös sellainen :)

      Poista
  5. Niin osuva kuvaus Birmasta ja upeat kuvat (kuten muutkin sun blogin kuvat)! Mulla on kotona samanlainen utelias pikkuvihulainen, tosin puoli vuotta vanhempi ja lilatabby, eli vielä asteen vaaleampi. Ilmapallokuva on kyllä yksi parhaista Birmoista näkemistäni kuvista ;) Kummasti jäin koukkuun blogiisi ja ehdin jo töissäkin kehua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Mari ♥ Nietoksen emo on itseasiassa lilatabby, upea väri! Teilläkin siis asustaa varsin upea kisu ja ei varmasti käy elo tylsäksi :) Ilapallo kuva on kyllä mahtava, jotenkin todella vaikea ottaa kuvia niistä kissamaisimmista jutuista missä on toimintaa, monesti se nukkuva kissa on vaan niin paljon helpompi kohde :D Kiva jos jäit koukkuun, on mukava saada uusia lukijoita ♥

      Poista
  6. Apua, ihania kissakuvia! Hitsin allerginen mies, muuten meilläkin olisi jo tuollainen ihana karvastaja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tinttu :) Harmi tuo allergia, auttaisiko siedätys yhtään?

      Poista
    2. Mies on sitä mieltä, ettei siedätyksestä kuitenkaan ole apua. Todellinen syy taitaa olla se, ettei vaan halua kissaa :( Pöh sanon minä!
      Koirakin on jossain määrin haaveissa, mutta kissa tuntuisi helpommalta, kun sitä ei tarvitsisi ulkoiluttaa. Mulla on siis aikanaan ollut koira ja olen kyllä koiraihminen. Nykyinen elämäntilanne sopisi paremmin kissalle, kun tuon miehen pään vain saisi käännettyä. Lapsetkin tykkäis ihan valtavasti.

      Poista
  7. Voi ihana, ihana. <3
    Meillä on allerginen ukkeli, eli aviomieheni, mutta minä olen aina elellyt kissojen ympäröimänä lapsuuteni ja nuoruuteni.
    Kyllä sydän sulaa, kun katsoo toista. :)
    Nyt meillä on maakilppari Osku, joka vetelee talviunia. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olenkin seurannut Oskun edesottamuksia Instagrammissa, ihan mieletön tyyppI! Ehdottomasti mun päivien piristäjä aina kun ig:n ilmaantuu :) En muuten tiennyt että kilpparit nukkuu talviunia, siis tälläiset lemmikkimallit...

      Minäkin olen itseasiassa allerginen kissoille jonkin verran ja ihan testeilläkin todettu. Allergia ei vaivannut pienenä kun meillä oli kissa mutta se väli kun minulla ei ollut kissaa mutta kävimme äitini luona jolla kissoja oli, oli allergia hyvin huomattavissa. Kun päätimme hankkia Nietoksen, jännitti hieman miten käy mutta ajattelin kun ennenkin olen pystynyt kissojen kanssa elämään niin enköhän nytkin. Kun kävimme katsomassa pentuja niin meni nenä tukkoon ja silmät sikkuralleen. Sama juttu kun pentuna nietos nukkui tyynyjemme välissä. Pikkuhiljaa oireet kuitenkin helpottivat ja nykysin ei mitään perusoireita ole, vain jos tungen nenäni kissaan kiinni niin voi aistia lievää tukkoisuutta... joka voi myös johtua kissankarvoista ;)

      Mutta osku on ihana ♥

      Poista

Ihan mahtavaa jos ehdit jättää kommentin,
ilahdun ihan jokaisesta!
Kiitos kun kävit ♥