Lempinimet...

Olin pienenä kateellinen kun muilla kavereilla oli hienoja lempinimiä.
Sellaistahan ei voi itse keksiä tai päättää,
sen pitää syntyä jostain.

Esikoispojan kohdalla mietin että olisi hienoa jos hänelläkin olisi joku "magee" nimi jolla hänet tunnettaisiin.

Puolivuotiaana, 7 vuotta sitten, sellainen tuli.
Ei keksittynä, ei päätettynä.
Se vaan syntyi.

Tässä on Pomppu.

Tyttärellä tuntui olevan syntymästään asti monia lempinimiä.
Ehkä niitä tulee helpommin tytölle...
Mummu kutsuu Nupuksi tai tillukaksi, äidillä on kymmeniä lemppareita,
tilanteesta riippuen.

Eilen kauppareissulla kohta 2-vuotias "itse" repi saparopampulat pois ja isi sanoi:


Padmé

...Star Wars Kuningatar Amidalan mukaan.

Tyttö ei vielä puhu mutta on oppinut isoveljensä pelistä Star Wars-tunnarin, jota hyräilee päivittäin.
Lempinimi on siis kaikintavoin mitä täydellisin.