Nuo vähän eeppisetkin kevätvaatteet...

Pari vuotta sitten olin ihan kartalla mitä on lasten kevät- ja syyvaatemallistoissa, milloin tuotteet tulevat kauppaan ja mitä haetaan ja mistä. Ja monesti seuraavan kauden vaatteet kenkineen, olivat jo valmiina kaapissa odottamassa, sen kun otti ylähyllyltä käyttöön. Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Kun olen tietoisesti vähentänyt koko ajan jemmoja ja pyrin ostamaan täsmällisemmin ja vähemmän, on lopputuloksena se, että juoksen joku sunnuntai lapsen ollessa voimistelussa, kauppakeskuksen kaikki kenkäkaupat läpi etsimässä kenkiä kevääksi. Kävimme jo edellisenä päivänä Stockalla toteamassa että valikoima on ohut ja äidin ja lapsen näkemykset eivät ihan kohtaa. Tällä hetkellä otan erityisesti lapsen mielipiteen huomioon, koska kouluun siirtyessä lapsen focus tuntuu olevan entistä enemmän ulkönäössä. Ja se on ihan okei, ymmärrän että 6-vuotiasta pelottaa silmätikuksi joutuminen ensimmäisellä luokalla, onhan sitä eka- ja tokaluokkalaisten touhua katsottu jo kohta vuosi samalta pihalta eskarin näkökulmasta. Ja ne koululaiset on niiiiin viileitä. Ekaluokkalaiset eivät kuulemma käytä välikausihousuja mutta toppahousuja kyllä koska ”muutenhan talvella tulisi kylmä”. Ulkona ollaan kuulemma lämpimämmällä kelillä farkuilla ja ainoastaan sateella jalkaan sujahtaa vedenpitävät housut. ”Ja äiti kyllä mä tiedän että ulos on sitten eri farkut kun sisällä ollessa”.

Meillä molemmat lapset ovat kasvaneet säänmukaiseen vaatetukseen ja tietävät että se on asia mistä äiti ei tingi. Muistan hyvin Jiin kanssa käydyt keskustelut välikausihousuista koulussa ja edelleen käymme välillä keskusteluja mm. kengistä ja takittomuudesta. Vaikka 13-vuotias poika ei tarvitse enää samanlaista vaatetusta kun alaluokkalainen, on takit säänkestäviä ja vaatehuoneesta löytyy myös vedenpitävät ulkohousut. Välikausille on hankittu mahdollisimman ”viileet” Gore-Tex kengät.

Ekaluokkalaisella katson ehdottoman tarpeelliseksi niin vedenpitävän takin, housut kuin kengätkin. Tällä hetkellä meillä on vähän vaiheessa hankinnat mutta totta puhuen niin on tuo kelikin vähän vaiheessa, olut jo kuutisen kuukautta. Mikäli kevät on todella kuiva, saatan hyvinkin lykätä hankintoja pidemmälle sillä sen verran harmittaa lähes käyttämättä jääneet talvivaatteet. Tällä hetkellä kevääksi on viime keväältä Reiman Angry Birds softshell takki jossa vesipilari arvo on 3000 ja mahdollisesti mahtuvat Po.p :in housut. Tyttö toivoi suoralahkeisia housuja ja syksyksi koulupolulle hankitaankin sellaiset, todennäköisesti Reiman kevään mallistosta. Olen miettinyt uutta sadepukua pieneksi käyneen VdT:n tilalle, mutta tästä keskustelen vielä uudemman kerran tytön kanssa -on turha hankkia vaatteita joille ei ole todellista tarvetta. Mutta ne kengät!

Mikäs siinä, käy vaan hakemassa kaupasta – ja joopa joo. Lapsen toiveet: lila käy, matalat, kevyet, nauhalliset. Minun toiveet: ei lilat, korkeavartiset, mielellään alle 70 euroa, hyvät ja kevyet jalassa. Ei käy ihan yksiin meidän kahdenkaan toiveet ja lisäksi valmistajilla tuntuu olevan vielä kolmas näkemys.

Jostain syystä 8/10 lasten vedenpitävistä kengistä on matalavartisia. Korkeampi varsi löytyy monesti vain pienistä ko’oista ja heti perään aikuisten osastolta. Kokoa 35 (johon esim. Viikkarin lastenmallistoista osa loppuu), tulee yleensä vain 1-2 paria per kauppa. Viime vuosina valmistajat ovat suosineet paljon lilaa joka näkyy niin alemallistoissa kuin kevään uutuuksissakin, hmph. Pienissä määrin väri vielä menisi mutta periaatteestakaan en suostu maksamaan, kuin pakon edessä, lähes sataa euroa kengistä jotka ovat mielestäni tosi rumat, olkoon miten käytännölliset hyvänsä. Ja hinnat tosiaan hieman yllättivät. Viimeksi olen maksanut Merrelin korkeavartisista vedenpitävistä kengistä 29-35 euroa/pari. Mielikuvissa Viikkareidenkin hinnat pyörivät 55-65 euron välillä viimeksi ostettaessa. Mutta nopea kierros jo ensimmäisten Sellon kenkäkauppojen hyllyillä paljasti välikausikenkien maksavan nykyisin 79-99 euroa, hupsista. Ymmärrän hyvin että monessa perheessä, varsinkin useampaa lasta vaatettaessa tulee alet ja kupongit käytettyä hyvin tarkkaan. Vielä nyt kouluikäisenäkin kun vaatteiden käyttökausi tuntuu olevan vain yksi vuosia ja sitten pitää jo taas seuraavaa kokoa ostaa, vaikka vaate vielä ehjä olisikin.

Lopulta löysin Prismasta kivan väriset, korkealla varrella olevat Vikingin pestävät Gore-Texit ja ihmeen kaupalla se koko 35 koreili vielä hyllyssä. Malli on tosi kevyt, pohja taipuisa ja Viikkarit on kun tehty vähän leveämpi lestiseen jalkaan. Hinta tuli yllätyksenä, nämä maksoivat VAIN 59,90, ovh. Tyttö sovitti ihan vastaavaa mallia Stockmannilla jossa oli kuitenkin lyhyt varsi ja niiden hinta oli muistaakseni 79,90. Molemmissa malleissa on ylempi tarra todella lyhyellä tarrapinta-alalla joka etenkin lyhytvartisessa kengässä oli mielestäni huono. Tarraa ei saanut kunnolla kiinni ja kiinnittyvää tarrapintaa jäi vain 1-1,5 senttiä. Voisin kuvitella että kun tarrat likaantuvat pihalla, ei tuo tarra tule pysymään lopulta ollenkaan kiinni. Näissä korkeavartisissa on samanlainen tarra mutta koska tulee ylemmäksi nilkan alueelle, ei mielestäni ole niin ”kriittinen”. Pääasia että lopulta löytyi hyvät kevätpopot mutta mitenhän saisi valmistajille viestiä että joka-sään-ulkoilu-kengät toimivat paremmin hieman korkeammalla varrella.