Kesä ulos.
Tänään järjesteltiin, laitettiin, lajiteltiin, pinottiin ja karsittiin.
Liikaa?
k_y_l_l_ä.
Interventio, kiitos mielellään heti.
Tänään järjesteltiin, laitettiin, lajiteltiin, pinottiin ja karsittiin.
Liikaa?
k_y_l_l_ä.
Interventio, kiitos mielellään heti.
Pompulla on aika tummaa.
Tai sitten ihan kirkkaita värejä.
Raidoista tykkään eniten!
Jotain sellaistakin jota hän on valinnut ihan itse.
Kaikki mahtuu ihan kivasti yhteen laatikkoon.
Sen täytyy johtua siitä että hän kadottaa asusteita säännöllisesti.
Siis luontainen hävikki.
(ei, ei se ole okei, mutta olen alistunut tilanteeseen)
No sitten.
Jatkaakseni sitä Jarnan maanantaihaastetta.
Liikaa, paljous, hei ihan oikeesti mikä mulle on tullut!
Mutta nätisti ne istuu laatikkoihin.
Puolustuksen sanana:
osa on vielä liian isoja.
Tästä ammennetaan varmasti pari seuraavakin vuotta.
Tässä kohtaa meilkein iski epätoivo.
Eihän nämä mahdu kaikki.
On jo karsittu.
No sinne sujahti,
kun otettiin aikuistenkin laatikko käyttöön.
Kai me isot immeiset pärjätään yksillä lapasilla ja pipoilla.
En hajoa kritiikkiin.Kyllä vähemmälläkin pärjää.
Ehkä osa näistäkin lähtee ensi talvena myyntiin, käyttämättömänä.
Onpa ihanaa kun saa järjestellä rauhassa kun mies vahtii lapsia.
Seesteistä viikonloppua!
Ei ole totta! Noita on ihan älytön määrä!
VastaaPoistaYli 40 pipoa????
No, jos pistää pari päällekkäin, niin ei tule kylmä, ja ehtii käyttää useammin ;)
Hehee! Mä luulin, että meillä on paljon asusteita, mutta ei oo =). Ihania aarteita siellä vilisteli!
VastaaPoistaihania pipoja <3
VastaaPoistakamalasti kaikkea, hui! : D
VastaaPoistaIhanasti järjestyksessä valtavan paljon vaatteita!
VastaaPoistaTotuus taitaa olla, että eihän lapset noita kaikkia ehdi millään edes pitämään.
(Ja varmaan jos lapsia olis useampi, olis myös pakko karsia määrää.)
t.Elviira -neljän äiti
Joo, aika paljon on:) En kritisoi, olen lähinnä helpottunut: jollain on enemmän kuin meillä;) Teidän asusteet näyttävät aivan käyttämättömiltä. Ovatko kaikki uusia?
VastaaPoistaKävin meidän vk-asusteet tänään läpi. Kun on kaksi samaa sukupuolta, pieneksi käyneet hyväkuntoiset on helppo heittää seuraavaan laatikkoon. Vaan kuinkas sitten kävikään, esikoisen laatikosta tuli liian tyhjä. Tai on siellä niin paljon, että ehkä minunkin pitäisi laittaa kaikki paperille kuten sinä. Mutta silti ei löytynyt villakangastakin kanssa sopivia asusteita juhliin lähdettäessä. Mitä tästä opimme? Mikään ei ole tarpeeksi.
Siis minä joko ostan lapsille liian isoja pipoja tai sitten meidän lasten päät eivät kasva. Karsin pompulta pois pipoja jotka hän on saanut 1-vuotiaana, siis 7 vuotta sitten ...ne siis edelleen mahtuisivat hänelle ja ovat olleet käytössä.
VastaaPoistaPipot ovat sinänsä hankalia kun ne ovat usein todella edullisia, esim. 2 euroa joten sellaisen ostaa sen kummempaa ajattelematta -ja sitten niitä kerääntyy. Me olemme myös sinänsä pipoisia että lapset käyttävät trikoopipoja kesälläkin, samat menevät välikautena.
Liikaa näitä on, olen ehdottomasti sitä mieltä. Onneksi tosiaan käyttöikä voi olla sen 7:nkin vuotta ;)
Violette, eivät ole uusia, suurin osa on käytettyjä jo viime vuodelta. Ja kuten todettu, joukossa on esim. hanskoja jotka tänä tälvenakin ovat vielä liian isoja, haluan kuitenkin pitää kaikki samassa paikassa. Osa rukkasista taas saattaa jäädä pieneksi jo syksyn jälkeen.
Kiitos kommenteista ja olette kilttejä kun ette heti löylyttäneet minua =)
Ihanassa järjestyksessä. Itsekin tänään katselin pipoja ja hanskoja ja hmmm. meilläkin niitä riittää. Mutta vaihteluhan virkistää:) Ja meillä isommilla on uskomaton tuo hävikki, en tiedä koska loppuu...
VastaaPoistaIhanan paljon pipoja + muita asusteita!
VastaaPoistaMinulla olisi noiden kanssa se ongelma, etten ikinä löytäisi juuri sitä tiettyä hattua.. ;)
Hih, tutulta näyttää. Itse tein saman homman viikko sitten ja raa'alla kädellä laitoin osan asusteista pakolaislapsille sekä SPR:n konttiin.. Hauskoja pipoja on ihan liikaa tarjolla ja aina tulee ostettua vaikka entisiäkin on yllin kyllin käyttämättömänä. Kaikkea ei millään ehdi/tule käytettyä, meidän lapsille ainakin tulee ne omat suosikit, joita pääasiassa käyttävät.
VastaaPoistaYritän järkeistää shoppailutapojani...
Hih - aikamoinen määrä:).
VastaaPoistaMeillä on käynyt usein niin, että kun esikoisen vaatteita siivotaan nuoremmille, jnää hänen laatikkonta/kaappinsa ihan tyhjäksi.
Meillä asustelatikot pursuilevat - pitäisi näköjään ostaa tuo leveämpi Elfa.. Olet saanut kaikki ihanaan järjestykseen!
Ja noita Molo vaaleanpunaisia tähtirukkasia olen metsästänyt kissojen ja koirien kanssa... Tuloksetta toistaiseksi.
Olen niin järkyttynyt etten osaa sanoa mitään.
VastaaPoistaAinoa ajatus on että miten olet edes löytänyt noin monta kivaa pipoa? Me ei löydetä kivoja hyvän mallisia millään.
Mä olen kyllä ihan kade tuosta järjestyksestä! Pysyyhän se tuollaisena?
VastaaPoistaMeidän pojilla on tylsän vähän pipoja, pari mustaa ja beigeä. Väriä sais olla mutta kun ei kelpaa.
Minäkin karsin sattumoisin tänään meidän asusteita ja niitä on aika sopivasti. No, Nöpöllä on aika monta hattua, mutta silti aika sopivasti. Mutta järjestys ei ole meillä tuota luokkaa=)
VastaaPoistaMeiltäkin taitaa löytyä tuon verran, jos kaikki ei tällä hetkellä sopivan kokoisetkin laittaisi samaan paikkaan;) Ostan mieluummin varastoon, kuin etsin epätoivoisesti juuri sen värisiä rukkasia, joita ei mikään valmistaja ole just tälle talvelle tehty....;)
VastaaPoistaHei,
VastaaPoistaihania asusteita ja ihanassa järjestyksessä :D. Kateeksi käy!
Meillä on hanskat ja pipot sikinsokin eteisen laatikoissa. Mies kun pukee poikaa räjähtää laatikot aina uuteen uskoon jos jotain ei heti meinaa löytyä.
Hei, kiitos hienoista kuvista ja kivasta blogista! Kasitteletko blogiin laittamiasi kuvia ja jos niin milla ohjelmalla? Hyvaa syksyn jatkoa. t. toinen Gap ja Gymbo-fani
VastaaPoistaMäkin luulin että meillä on hurjasti asusteita, kun varsinkin pienemmän neidin (yksi) laatikko pursuilee... Enää en pode huonoa omatuntoa meidän pipopaljoudesta, kiitos vaan. :)
VastaaPoistaSiististi olet järjestänyt ihanuudet, minuakin kiinnostaa pysyykö järjestys?
Superjärjestys, ihanaa. Meillä pitäisi myös tehdä kausivaihdos eteisen kaappeihin. Sain hyvää inspiraatiota, kiitos siitä.
VastaaPoistaAsusteet pysyvät varmasti hyväkuntoisina kun niitä on paljon ja ne huolletaan säännöllisesti, näin yhden käyttöaika on lyhyt. Ja tietysti kun on erikseen puisto / kaupunkiasusteet, niin tottahan niitä on määrällisesi paljon.
Kauniita asusteita teillä molemmille lapsille!
Anteeksi vain, järkyttävää.
VastaaPoistaVaikka pipot maksaisivatkin kaksi euroa, eli "ei maksa mitään", niin aikuisen ihmisen täytyy osata järjelläkin kuluttaa.
Minua ei sinänsä henk.koht. hetkauta kuinka monta pipoa ja rukkasta kenelläkin on. Minusta vain on surullista, että lapsille tällä tavoin siirretään tätä shoppailumaniaa ja piittaamatonta kulutustyyliä.
Maapallo ei kestä, mutta mitä väliä, hei, mulla on Molon tähtirukkaset ja 40 pipoa!
H U L L U
VastaaPoistaKatri, jään odottelemaanpostaustasi teidän asusteista ;)
VastaaPoistaVauhtiksien äiti, itse muistan jokaisen hatun ja hanskan joka meillä on joten etsin kyllä aina ne mitkä laitetaan päälle. Toisin sanoen mitään ei jää käyttämättä siksi etten muistaisi sen olemassa oloa.
Mannukka, joskus sitä pitää tosiaan _katsoa_ mitä on ja sillon iske tajuntaan "Nyt ei enempää". Meillä ei ole toistaiseksi jäänyt mitään käyttämättä, ellei ole jo lähtökohtaisesti ilmaantunut sellainen vaate/asuste josta tiedän ettemme sitä käytä.
Tanja, Molon rukkaset on Sisukkaan alesta, meillä on niihin myös haalari. en tiedä onko siellä enää jäljellä niitä. Meillä ei siivoilla kaappeja pienemmälle, tosin ensimmäistä kertaa nyt 8:aan vuoteen siivoilin pompulta pipoja pois, jos ei vauvahattuja lasketa :)
Nanna, osan pipoista teen itse, olemme myös saaneetpipoja esim. kompensaationa ja muutama pipo on hankittu vain siksi että olen saanut samanlaiset molemmille lapsille. Näitä esim. Lindexin ale-korista. Sellaisia hieman hintavampia "must"-pipoja ei ole kuin muutama.
Katja, pysyy ja pysyy. Jossain vaiheessaaina hieman levähtää mtta sitten laitetaan taas oikeille paikoille ;)
Jarna, tuleeko näistäkin bloggausta? :)
Oliviah, kuvia kiitos, etten leimaudu ainoaksi pipofanaatikoksi :) Sepä se, pienellä lapsella etenkin hanskoja ja kypärämyssyjä on oltava eri koko melkein eri vuodelle ja kuten todettu, tässäkin niitä on, pieneksi jääviä sekä liian isoja.
Reettamon, eiköhän ne räjähdä väillä joka taloudessa, meilläkin välillä tyttö ihan ajankuluksi sovittelee läpi noita :D
Anonyymi, osa kuvista on käsitelty, lähinnä kontrastia ja valkotasapainoa on säädetty. Teen ne Gimp -ohjelmalla.
Anna, älä pode huonoa omaatuntoa, se on selkeästi tänänä minun hommani ;)
Tuatara, kiitos juuri oikeista sanoista. Meillä tosiaan samoja pipoja käytetään monta vuotta, itse käytän myös pojan pipoja. Ihanaa kun voi inspiroida toisia!
Kiitos asiallisista kommenteistanne :)
Vastaan sitten kahteen viimeiseen kommenttiin, joka julkaisin vaikka hieman negatiivissävytteisiä ovatkin ja mielestäni hieman ilkeällä tavalla.
VastaaPoistaSuomessa on sananvapaus ja blogiini saa myös anonyymit kirjoitella ja olen toivonut että ilmapiiri silti säilyy positiivisena ja mukavana sekä asiallisena.
Ensimmäiselle kommentoijalle haluan kertoa että minä kyllä mietin jokaista ostostani. En osta joka vuosia uusia haalariin sopivia kalliita pipoja/hanskoja jotka jäävät sitten seuraavana vuotena käyttämättä väärin värin vuoksi vaan ostan yleensä edullisia meidännäköisiä pipoja joita käytetetään monta vuotta.
Hanskoja ostan alesta, joten niitä on aina laatikoissa tulevia kokoja. Entiset myydään pois sitä mukaan kun eivät mahdu.
Laatikoissa on nyt myös trikoopipot joita käytämme myös kesäisin.
Meillä pipoja pestään, tuuletetaan ja huolletaan ja meillä on eri pipoja eri tarkoituksiin ja eri vaatteisiin. Osaksi tästä syystä meillä pipot kestävät uudenveroisina ja kun jostain syytä niitä eteenpäin siiretään, ei niitä heitetä roskiin vaan annetaan keräyksiin, ystäville tai myydään eteenpäin seuraavalle kuluttajalle.
Mitä edelleen kulutustyyliin tai shoppailumaniaan tulee. Emme osta piittaamattomina koko ajan ja mitä sattuu. Meillä lapset eivät saa kaikkea mitä haluavat ja tavaraa ei nakella roskiin sitä myötä kuin uutta tulee tilalle. 2,5-vuotias ei vielä todellakaan ymmärrä monta pipoa hänellä on, eikä hän muista 3 vuoden kulutua että ne samat pipot hänellä on ollut jo 3 vuotta.
Itse ostan mielummin kaksi vitosen pipoa kuin yhden 20 euron pipon, sellainen vain olen. Ja kyllä, meillä on ehkä 3 pipoa/lapsi jotka ovat maksaneet yli kympin -joten niitä "kalliitakin pipoja" on ;) Monet pipot ovat itsetehtyjä, käsityölle en laske hintaa ja vaikka joudunkin luonnonvaroja törsäämään kun ostan langat, ei mielestäni mikään voita käsintehtyä pipoa.
Seuraavalle anonyymille esitän toiveen ettet nimittelisi ihmisiä väärillä termeillä vaan yritäisit tuoda itsesi esille asiallisesti sekä perustellusti. Minulla ei ole todettu mielenterveydellisiä ongelmia ja itse en henkilökohtaisesti pidä että ihmisiä nimitetään hulluiksi. Terminä hullu on minusta sangen loukkaava osoitettuna niin diagnosoidulle kuin diagnosoimattomallekin ihmiselle. Toivotavasti mahdolliset lapsesi eivät opi tuota tapaa, minusta se on todella inohottava.
Kuten olen todennut,täällä saa sanoa mielipiteensä mutta toivon että aikuisten kesken se ostaan tehdä asiallisesti sekä tyylikkäällä tavalla.
Kiitos.
40 pipoa on kyllä aika paljon yhdelle lapselle, kaikella kunnioituksella :)
VastaaPoistaMun mielestä on aika tavallista että haluaa pukea lapsensa kivoihin vaatteisiin. Friikkiyden puolelle homma menee mun mielestä siinä kohtaa, kun elämä pyörii täydellisten vaatteiden ympärillä: niitä metsästetään, kuvataan ja niistä kirjoitetaan. Jääkö millekään muulle aikaa? Toki jokainen käyttää aikansa niinkuin parhaaksi näkee. Blogisi on kuitenkin kaikille avoin, joten varaudu siihen, että se saattaa herättää ajatuksia ja mielipiteitä.
Mikä se on se tyhjiö sisällänne mitä te lastenvaatteisiin hurahtaneet äidit täytätte näillä hillittömillä määrillä vaatteita? Jonkinlaiselta todellisuuden paolta tämä ulkopuolisen silmin vaikuttaa.
Ulkokuoren pitää olla täydellinen, ok. Mutta entä sisältö, onko sillä väliä?
Ihan hillitön määrä asusteita, mutta kivoja! =)
VastaaPoistaMitä laatikoita nuo valkoiset Elfan koreissa on? Ovatko kasattavia? Tarvitsisin jotain tuollaista ihan tavallisiin vaatekaapin hyllyihin ja nuo olisi tarpeeksi eleettömiä..
Hei.
VastaaPoistaEn tieda kiinnostaako sinua, mutta blogisi ja asustemaarasi on saanut "kunnian" olla tuolla Vauva.fi Aihe vapaa keskustelu-palstan kauhistelun aiheena...
Joku on siella alottanut keskustelun aiheella "Tsekkaa tama asustemaara" tms. En nyt tarkkaaan muista, mutta siella ne ihmiset nyt kauhistelee sun ja muiden blogistien touhua kun ei muutakaan tekemista vissiin ole.
Mutta etta, julkinen blogihan tama on ja mielipiteita voi jattaa, joten negatiivisiinkin on vissiin varauduttava.
Itse aiheeseen: paljonhan noita asusteita on, mutta mita tuosta, ei se minun elamaa hetkauta. Juuri tuossa ajattelin ulos lahtiessa etta meilla on 2 pipoa/lapsi ja pitaiskohan ostaa taksi talveksi molemmille yhdet uudet, ihan vain vaihtelun vuoksi : )
Mutta mina kerailen sitten muita juttuja jotka toisista on ihan turhaa.
Meita on moneen junaan.
T. Ulkomaan-Mamma
Hei anonyymi, kiitos asiallisesta kommentista.
VastaaPoistaOnko 40 pipoa liikaa jos sen jakaa neljällä vuodella? Jos pinosta ottaa pois ne pipot mitkä äiti on tehnyt itsekin inspiraatiossa tai jotka on saatu lahjaksi tai vaikka kompensaationa jostain? Minä en sano ettei näitä olisi liikaa, haluan vaan kertoa että kaikkia en ole itse ostanut ja näitä todellakin käytetään vuosia.
Olen varautunut siihen että täällä kommentoidaan välillä kannustavasti ja välillä vähemmän kannustavasti. Olen myös luottanut siihen että jokaisella on hyvät tavat ja osaavat kommentoida asiallisesti, käyttää sanoja ja tyyliä jota käyttäisi ihan henkilökohtaisestikin nähdessään.
Minä olen myöntänyt että etenkin tytön syntymän jälkeen olen hieman "hurahtanut" lastenvaatteisiin. Yksi syy sille on että olen hoitovapaalla ja minulla on aikaa. Jos olisin työelämässä, bloggailisin vähemmän ja varmasti kuvaisinkin vähemmän, niin lapsia kuin muutakin.
Aikoinaan kun törmäsin tähän "lastenvaateilmiöön" vauvan blogeissa kauhistuin- "Kuvaavatko ihmiset tosiaan joka ostoksensa". Sittemmin blogeja seuratessa olen huomannut että on siellä taustalla aivan tavallinen arki, se kaikki vaan ei tule esille niin selvästi blogeissa, jokainenhan itse päättää mitä puolta siitä arjesta esittelee.
Kun aloitin oman blogin, en aloittanut sitä lastenvaateblogina, vaan valokuvablogina. Pidän kuvaamisesta, pidän kauniita asioista: kankaista, maisemista, lapsista, ilmeistä, ihan mistä vaan mikä tarttuu silmääni. Moni täällä tietää etten juurikaan innostu lastenvaatteiden kuvaamisestasinä tarkoituksessa että esittelisin mitä olen ostanut, mutta olen niitä bloggauksia tehnyt koska niitä on pyydetty. Ihan mielelläni.
Tämän pipo kuvauksen tarkoitus ei ollut esitellä miten monta pipoa meillä on, vaan yksinkertaisesti ottaa valokuvia kauniin näköisistä väririveistä sekä tarjota arjen askareita valokuvin.
Minä en suinkaan juokse kaikkia päiviä kaupoissa, enkä itkupotkukiukkua jos jotain mitä tahtoisin ei löydy. Monet vaatteemme tulevat postilla suoraan kotiin ja tilaan ne netistä kun lapset ovat jo nukkumassa.
Se kuinka paljon vaatteita on ei kai ole niin oleellista kuin se mitä niille tapahtuu. Minä en heitä vaatteita roskiin vaan niistä pidetään hyvää huolta ja ne siirretään tavalla tai toisella seuraavalle käyttäjälle. Esimerkkinä voin kertoa ettäeräsystäväni ostaa meiltä suurimman osan vaatteista tyttärelleen.
En täytä lastenvaatteilla tyhjiötä sisälläni, minulla ei sellaista ole. Minun elämäni täyttävät kaksi elävää ja tervettä lasta, valokuvaaminen, parisuhde ja kodinhoito. Meidän arkeemme kuuluu kaikki ne tavalliset arjen asiat, yritämme viettää mahdollisimman paljon yhdessä aikaa ja nauttia siitä. Pesemme kakkapeppuja, käymme mummulassa leipomassa ja serkuilla leikkimässä. Se mikä näkyy täällä blogissa on valikoitua.
Itse olen todella jyrkästi vastaan ideologiaa "Ulospäin priimaa, sisällä mitä sattuu". Minä haluan elää niin että mitään ei tarvitse peitellä, niin että kaikilla on hyvä olla ja se myös näkyy ulospäin. Meillä jos lapset kiukustuvat kaupassa, ei sitä hyssytellä etteivät muut ihmiset nää vaan lapsen kanssa selvitetään kiukun syy -näin esimerkkinä.
Minä olen menettänyt liian paljon etten osaisi arvostaa lapsiani ja miestäni, kaikkia lähimmäisiä. Minä vaalin elämää ja haluan tehdä siitä elämisen arvoista.
Aina blogeja lukiessa on hyvä muistaa että niissä ei voi millään näkyä kaikki elämän asiat. Vain välähdyksiä sieltä täältä.
Tyttäreni heräsi ja alamme tehdä Cars-palapeliä joten hauskaa sunnuntaipäivän jatkoa!
Anana: Ottamasi valokuvat ovat todella kauniita, niiden puolesta blogiasi on ilo katsella. Yleisön pyynnöstä olet tosiaan tästä vaatepainotteisemman blogin tehnyt. Tämä viimeisin postauksesi asusteiden määrästä oli aika hämmentävää katseltavaa ja luettavaa. Saa kyllä sen vaikutelman, että jossain kohtaa mopo on karannut käsistä. Kauhean menetyksen olet aikanaan kokenut ja se varmasti vaikuttaa sinuun ikuisesti. Toivon sinulle ja perheellesi pelkkää hyvää. Kyllä minä uskon, että teillä on elämää blogin ja vaateharrastuksen ulkopuolella. :)
VastaaPoistaVaatebloggaajille yleisesti: Monet vaateblogin pitäjät sanovat blogiaan harrastukseksi. Minulle sana harrastus tarkoittaa jotain kehittävää toimintaa. Jonkun toisen mielestä sana harrastus ilmeisesti tarkoittaa ihan mitä vaan touhua. Mun mielestä tällainen yli tarpeiden ostelu ja näistä ostoksista jaarittelu ei ole terveellinen harrastus ainakaan kukkarolle, ekologisesti eikä ostajalle henkisesti. Tulee mieleen yksi sana: kohtuus. Missä se on?
Kiitos kauniista ja visuaalisesta blogista! Toivottavasti jaksat sitä pitää vaikka muutama kärkevä kommentti on tullut! Kannattaa muistaa että näillä vaateblogeilla on monia hyviä puolia: lukijat saavat niistä tietoa (kestävyydestä jne.)ja inspiraatiota arkeensa. T: Marja ja kymmenet asusteet ;)
VastaaPoistaHei!
VastaaPoistaMinusta blogisi on ihana ja kuvat kauniita. Arvostan sitä, että olet vastannut myös "ilkeille" kirjoittajille ja julkaissut heidänkin kommenttinsa, etkä ole polttanut päreitä. Henkilökohtainen kritiikki koskee kuitenkin aina.
Minä olen myös aina pitänyt (lasten)vaatteista ja saatuani kahden pojan jälkeen tytön, mopo meinaa koko ajan karata käsistä. Yritän kuitenkin pysyä kohtuudessa siten, että kaikki ihanuudet ehtivät käyttöön ja sen jälkeen kiertoon. Helppoa se ei ole, onneksi taloudelliset rajoitteet auttavat ;) Kauniit vaatteet ovat vain yksi osa elämää, mutta kai niistäkin saa nauttia, jos siitä saa arkeen iloa?
Maksa vaivaa ei pahastua aivot vapaalla-tapauksista noista! Lienee paras merkki elämättömyyden, jos toisten elämä ja tavat liikaa kiinnostaa alkavat.
VastaaPoistaT: ystäväsi Yoda
Täälläkin yksi, joka tykkää pipoista :) Ja näin neljän lapsen perheessä ne on aina hukassa! Tykkään myös väkertää niitä itse, suht helppo ja nopea asuste neulottavaksi.
VastaaPoistaKäyn harvoin, tuskin koskaan, kommentoimassa, mutta olen tätä kaunista ja raikasta blogiasi seurannut jo pitkään. Ja kiitos Puro-langan esittelystä ja helposta ohjeesta, sitä varioiden olen pari pipoa jo neulonutkin. Ihanaa lankaa!
Anana, meillä on kaikki tylsässä sotkussa, en ala bloggaamaan=) Sitä paitsi meidän asusteita näkee kuvissa kyllä vilahteevan. Jostain syystä en ole niinkään asusteintoilija, enkä etenkään ulkovaatteisiin kilahtanut, kuten vaikkapa Tuusis, vaan ulkovaatteet ostan aina tarpeen mukaan ja hiukan vähemmällä volyymilla.Toki satsaan sen verran ,että on kunnon kamppeet ja vaitokamppeet myös.
VastaaPoistaTuota samaa olisin käynyt minäkin kommentoimassa, että av-palstasta ei tarvitse pahastua. Eikä muutenkaan anonyymien kommenteista. Jos ei ole pokkaa edes nimimerkillä sanoa terveisiään, niin voi jättää ihan omaan arvoonsa tai arvottomuuteensa.
VastaaPoistaJos pipojen määrän, kaappien siisteyden ja lastenvaatteiden perusteella luodaan kuvaa ihmisestä, niin mitäpä se kertoo määrittelijästä?
En tunne sinua kuin tämän blogisi perusteella, mutta blogisi inspiroi minua. Saattaisin kadehtia tätä kaikkea: ihania kuviasi, lapsiasi, kauniita vaatteita, siistiä kotiasi, kivoja retkiä ympäri Helsinkiä. Onneksi mulla on oma elämä, omat ihanat lapseni jne. ja voin ottaa blogistasi oppia esim. valokuvaamiseen. Olen saanut vinkkejä kuvakulmiin, joita en olisi itse osannut miettiä ja ajatella, ja tytön vaatteista sellaisia vinkkejä, jotka pääsevät meille käyttöön hieman omana muunnelmanaan.
Minusta blogisi on aina ilo avata uuden päivityksen jälkeen. Älä välitä märehtijöistä, heiltä nyt puuttuu vain jotain, esim. käytöstavat ensimmäisenä.
Hei, viela toinen kysymys eos-intoilijalta. Miten saat sisalla otettuihin kuviin niin hyvat varit? Kuvankasittelyn lisaksi lisasalama? Kaytatko tripodia? Kuvasi innoittivat minutkin jarjestamaan lasten vaatekaapit viime yona, kiitos inspiraatiosta:)
VastaaPoistaIhania asusteita. Ymmärrän hyvin että asusteita on paljon koska niitä on monta eri kokoa. Sitä en ymmärrä miten tästäkin kauniista postauksesta voi saada hälyn aikaan. Kukin mitenkin, kaikilla ei ole niitä käytöstapoja. Kauniisti olet asusteet järkännyt. Mukavaa Sunnuntaita!
VastaaPoistaHei vaan!
VastaaPoistaMinäkin täältä kommentoisin että jos tekee julkisen blogin niin ei aina voi olettaa että kaikki kävijät pitävät näkemästään. Ja tokihan ihmisiäkin on erilaisia, ei kaikkien tarvitsekaan olla ihastuneita tyyliisi.
Mukavaa syksyä sinulle!
Hihi, ja arvaappa oliko hyvä lukea tämä VASTA kun oli järjestellyt omien lasteni eteisen kaapit... Meillä tyttärellä sama homma, ja kun äiti vielä tykkää tehdä itse välillä lisää ...oih...
VastaaPoistaMies ei olenkaan ymmärrä miksi tytöllä on triplasti enemmän hattuja... :) Niin ja myös meillä...samat hatut oleet jo pitkään sopivia ja välillä tekee vain mieli ostaa jokin uusi...
:) Tykkään blogistasi
Tyttönukke, laatikot ovat sellaisia Ikean koottavia laatikoita. Yhdessä paketissa on monta eri kokoista -nuo ovat todella käteviä.
VastaaPoistaUlkomaan-mamma, en tiennyt tuosta ketjusta. En lue foorumeita ellei joku erikseen linkitä, enkä kommentoi. Aika ei riitä ihan kaikkeen. Aikoinaan muutamaa seurailin mutta innostus lopahti sillä monesti siellä lähinnä tapellaan ja haukutaan muita.
Totta tuokin, osa keräilee postimerkkejä, osa nukkeja kuka mitäkin :)
Anonyymi, kyllä kohtuutta on välillä koetellut. Tosin olen sen sillon itsekin tiedostanut ja reagoinut asiaan. Pipojen määrää en ollut edes tajunnut ennen listausta. Ei, lisää ei ole tulossa.
Marja ja Suvi, kiitos. Kyllä jokaisella on oikeus mielipiteeseensä -ihmisillä on vain niin erialisia tapoja niitä ilmaista. Itse olen yleensä hiljaa jos ei ole mitään kaunista sanottavaa. En pidä siitä että aiheutan toisille pahaa mieltä enkä koe itse olevani siinä asemassa että voisin muita arvostella, etenkään tuntematta henkilökohtaisesti.
Pia, Jns, hienoa että sait inspistä langasta, itsekin pidän kovasti tuosta uutuudesta :) Neulonnan iloa!
shaoli, sinulta saa aina viisaita sanoja, kiitos. Vaikeaa se on olla mieltä pahoittamatta, pitää vain toistella ihmisille etteivät panettelijat minua tunne ja onneksi minulla on hyviä ystäviä niin tosi elämässä kuin täällä "blogimaailmassakin".
Olen huomannut valtavan kehityksen kuvissasi,niitä on ilo katsoa ja mahtavaa nähdä miten tosiaan kuvakulmat ja asettelu ovat saaneet uusia ulottovuuksia.
Anonyymi, jalkaaei ole mutta minulla on lisäsalama. Jos värit eivät jostain syystä ole ihan kohdallaan, säädän kuvia himean Gimp-ohjelmalla. Siinä olen aivan vasta-alkaja vieläkin mtta tekemällä sitä oppii :)
Sokrutin, kiitos. Olen hieman tosiaan hämmentynyt tästä hälystä,kuten myös ystäväni. En minä halua julkisuutta, pidän blogia sillä pidän valokuvauksesta ja kauniista asioista ja mielelläni jaan tiettyjä asioita myös muiden kanssa. Olen alusta asti hyväksynyt sen että nettijulkisuuskin on julkisuutta ja siinä pitää olla valmis ottamaan vastaan negatiivisetkin asiat. Siksi täällä myös ne kommentit ovat joukossa.
Toki toivon edelleen että blogini toisi inspistä ja iloa arkeen, hetken pakoa omasta todellisuudesta ja jättäisi hyvän mielen lukijaa -niin olen sen tarkoittanut.
Anonyymi, olen tiedostanut asian. Erimieltä saa olla mutta toki toivon ettei henkilökohtaisuuksiin mentäisi vaan pysyttäisi asialinjalla. Hauskaa syksyä myös sinne :)
Anonyymi, kiitos. Tytöille tosiaan taitaa olla enemmän kaikkea. Etenkin noita itsetehtyjä teen aina molemmille sillä minusta on hauska kun lapsilla on jotain samanlaista joskus päällä :)
Jatka samaan malliin! :)
VastaaPoistaSiellä aihe vapaa -ketjussa sun lasten vaatemäärää kauhistellaan ja ihastellaan. Sun blogia kehutaan ja ihmetellään. Jaat mielipiteitä, saat aikaan keskustelua. Ole ylpeä siitä mitä olet. :)
Kivoja asusteita!!! Kun itsekin niitä tekee, niin voi kertyä yllättävästi...
VastaaPoistaVoisi itsekin postata aiheesta.:) Tosin ei meillä niitä asusteita kovin paljoa ole, rukkasia/lapasia varmaan enemmän kuin pipoja.
Olen käynyt lukemassa tuon linkin takaa olevan ketjun. Olen hieman järkyttynyt miten ilkeitä ihmiset osaavat olla, tuntematta kohdetta ollenkaan. Ei kenestäkään voi luoda käsitystä blogin perusteella, etenkään valokuvablogin jossa ei henkilökohtaisi tunteita tai tilanteita ruodita. Olen positiivisesti yllättynyt että siellä on myös asiallisia kommentteja ja sellaisia ihmisiä jotka näkevät pintaa syvemmälle. Kiitos heille.
VastaaPoistaOlen aidosti surullinen siitä että lapsiani kohtaan on hyökätty sekä sitä kohtaan mitä minä olen. Tai mitä ihmiset olettavan minun olevan, eiväthän he minua tunne.
Lapseni ovat onnelisia ja nauravaisia, minä sen tiedän sillä vietän heidän kanssa aikaa 24/7, oman blogiharrastukseni hoidan yleensä kun he nukkuvat. Muita harrastuksia en toistaiseksi haluakaan itselleni sillä mieheni matkustaa paljon ja kun hän on kotona, haluan että vietämme aikaa koko perheen kesken.
Olen tänään saanut saavillisen kuravettä niskaan.
Tämä on vain hyväksyttävä, on pysyttävä vahvana, onneksi minä itse tiedän asioiden oikean laidan ja onneksi minulla on ystäviä joka tietävät myös. Osa heistä ilmeisesti olikin tuohon ketjuun kommentoinut.
Blogini on julkinen ja sellaisena haluan sen pitää. Olen blogannut asioista jotka ovat minulle tärkeitä ja olen ottanut lukijat huomioon bloggaamalla asioista joita he toivovat. Niin se tulee jatkossakin olemaan. Kommentoida saa mutta toiveeni on ettei tuntemattomat loukkaisi minua tai lapsiani asioiden pohjalta joita he eivät voi tietää.
Blogiani ei ole pakko lukea jos se ei tunnu omalta paikalta.
Minulla on pyörinyt ajatuksissa tänään monenlaisia asioita. Lasten kanssa tehtiin patoja rankkasateessa ja mietin kun ne purkautuivat että niin ehkä ihmisillekin joskus käy, se oma paha olo purkautuu väärällä tavalla väärään paikkaan.
Toivotan kaikille kaunista syksyä ja toivon että voimme jättää tämän asian taakse.
Kiitos.
Pipomääriin tai muuhun en ota kantaa, mutta sen halusin kommentoida, että blogiasi on ilo lukea erityisesti hienojen valokuvien vuoksi.
VastaaPoistaKunnioitettavan siistiin järjestykseen olet pipot saanut. Noita kuvia on ilo katsella. Meillä nuo eivät pysyisi tuollaisessa järjestyksessä päivää pidempään.
Voi itku, kuinka jotkut voivat olla ilkeitä. Blogisi on ihana, päivittäin käyn kurkkimassa ja saamassa vinkkejä. Meillä kun on vuoden nuorempi neiti, jonka pipomäärät eivät vielä yllä ihan samaan, mutta hyvässä alussa ollaan ;) Lapsesi ovat suloisia ja kuvat aina niiiiin kauniita.
VastaaPoistaOikeasti, vaikka kuinka itsellesi selittelisitkin, että ostat harkiten ja kulutat järkevästi, niin tuo pipomäärä kahdelle lapselle on aivan mielettömästi.
VastaaPoistaJa jos niitä pipoja saa lahjana ja "kompensaationa", niin onko aivan pakko vielä itsekin haalia lisää :)?
Myös kommenttisi "meillä on eri pipoja eri tarkoituksiin ja eri vaatteisiin", kertoo siitä, että tosiaankaan kaikkia pipoja ei ole hankittu tarpeeseen (tai saatu lahjaksi), vaan niitä on ihan tarkoituksella mätsätty jos minkä vaatteen kanssa.
Sanot myös, että teillä niitä pipoja käytetään vuosia, vaikka alkuperäisessä postauksessasi sanot "ehkä osa näistäkin lähtee ensi talvena myyntiin käyttämättömänä".
Ei se ole järkevää ja harkitsevaa kuluttamista vaikka laittaisikin kaman kiertoon, jos ostaa jatkuvasti yli oman tarpeensa.
Ja vaikkei 2,5-vuotias tajuakaan montako pipoa on, niin kuinka on vanhemman lapsen laita ;)?
Yksi anonyymi on sitä mieltä, että harrastuksen pitäisi olla kehittävää. Miksi ihmeessä pitäisi? Eikö harrastuksilla ole nimenomaan se tarkoitus, että saa tehdä itselleen mieluista ilman mitään sen kummempia kehittäviä tavoitteita. Tottakai voi olla tavoitteitakin, vaikkapa urheilussa, käsitöissä jne., mutta saa kai ihminen tehdä jotain vain siksi, että pitää siitä, olkoon vaikka vaatteista bloggaamista.
VastaaPoistaMinä bloggaan sillisalaattia ja välillä vaatteistakin. Ei sitä ehkä ulospäin näy, mutta on tässä taustalla vähän sitä "kehittävääkin". Yritän tulla paremmaksi valokuvaajaksi (tavoite ei tosiaan ole toteutunut) ja oppia lisää tietotekniikan mahdollisuuksista vaikkakin näin pienimuotoisesti. Hauskaa on vaihtaa mielipiteitä ja tutustua samoista asioista kiinnostuneisiin ihmisiin.
Sen verran alkoi ananan puolestä jurppia, että mietin jo, perustaisinko pipojen keräilijöiden klubin;) Ei luulisi, että sinne tuppautuisi toisinajattelijoita, mutta varmaan niin kävisi. Jos vastustaa näitä "vaateblogeja", niin miksi niitä pitää käydä lukemassa ja kommentoimassa? En ymmärrä.
Ananalle reipasta syysviikkoa!
Mä liityn heti pipojen keräilijöiden klubiin ja perustan sinne alajaoston liian pienet pipot. Miten ihmeessä onnistun ostamaan niin usein liian pieniä pipoja??
VastaaPoistaanana-lämmin halaus. Räntää tulee niskaan, rakeet hakkaavat kasvoja mutta sydän on puhdasta kultaa.Anna valosi loistaa entistä kirkkaampana.Blogisi loistavin tähti ovat lapsenne -oman rakkaan äidin silmin.Lopputulos-kauniit valokuvat joissa elämä elää.
Voi että miten siistissä pinossa kaikki ! Ja tuosta määrästä.... Olen hamsteri, myös. Meillä on vähintään tuon verran asusteita / lapsi ja lapsia 6. Että voi arvata mikä sekamelska eteisessä pyörii.
VastaaPoistaTämän blogisi inspiroimana aion tehdä meilläkin inventaariota ja siistiä noita asustelaatikoita.
Kaikkein hassuinta meillä on se että vaikka asusteita on rajaton määrä niin kuitenkin sitä mieltyy yhteen, ehkä kahteen ja pitää niitä sitten lapsella :o) Muut jääpi vähemmälle....
voi miten kauniisti ja siististi olet saanut asusteet esille! meillä on pojille sellaiset pienehköt korit, mutta sanoisin, että samoissa määrissä mennään. kesäpäähineet, joita oli kymmenkunta per poika, on laitettu jo pois. näitä "välikausi"pipoja on kymmenkunta molemmilla ja kaapissa odottaa talvipäähineitä kymmenkunta (ainakin) per poika. niitä tosiaan kertyy ihan huomaamatta :o) eri asuihin erilaisia ja meillä ainakin saa välillä jopa heittää yhden ulkoilun jälkeen pesuun, kun välillä pipot pyörivät ties missä. meillä kävi vielä niin, että suurin osa kevään pipoista ei enää edes mahtuneet nyt syksyllä, ne kyllä eivät ole enää esillä, mutta jos olisivat, määrä olisi taas jo isompi. ja entäs hanskoja sitten. meillä on aikalailla tummasävyisiä, mutta näillä keleillä ei puhettakaan, että samat hanskat ehtisivät iltapäillä käteen, eivät nimittäin kuivu niin nopeasti. viime keväänä hamstrasin alesta talvirukkasia tulevaa talvea varten reilusti, totesin, että niitä ei voi olla liikaa :o)
VastaaPoistaikäviä kommentteja olet saanut. jännä, miten tämä lastenvaateharrastus aina kirvoittaa kielenkantoja. keräily on ihan hyväksyttävä harrastus, jos kerää postimerkkejä tai etikettejä ym. mutta "lastenvaatekeräily" ei ole sitten millään lailla hyväksyttävää. ja olen toista mieltä heidän kanssaan, jotka ovat sitä mieltä, ettei lastenvaatteet ole kehittävä harrastus :o) kyllä siinä on mielestäni montakin vaihtoehtoa, miten kehittyä!
Blogisi oli uusi löytö minulle juurikin vauva.fi aihevapaan kautta löydettynä. Kauniita kuvia ja kiva lueskella! Kateus se taitaa olla mikä ihmisiä tässä ärsyttää. Sinun innoittamanasi siivosin lasten asustelaatikon tänään ja huomasin, että yli puolet on pieneksijääneitä... Inspiroiduin siis blogistasi ja luen varmasti jatkossakin! :)
VastaaPoistaOhoh onpas ollut taas menoa ja meininkiä sillä aikaa kun itse olen ollut häissä juhlimassa ja toipumassa.
VastaaPoistaItse ajattelin tästä postauksesta että onpa taas kauniita kuvia ja värejä... ja ihanan siistiä:).
Ihana huomata, että jatkat blogisi pitoa vielä tämän hässäkän jälkeenkin!
VastaaPoistaItse ihastelen kauniita kuviasi, ja sitä miten paljon touhuat lastesi kanssa, käytte retkillä, puistoissa ja muissa reissuissa.
En ole hetkeäkään epäröinyt että bloggaus olisi lapsilta pois!
Tsemppiä!
-Iida
Voi miten kivasti teillä on kaikki järjestyksessä ja niin ihania värejä. :o)
VastaaPoistaTuo on muuten ihan totta että niitä pipoja ja muita asusteita vuosien varrella kertyy, meilläkin pipot menee muutaman vuodenkin per poika. Päänympärys kun ei niin kasva vuosien mittaan ja pipot venyy.
Lisäksi meillä voi pitää samaa pipoa kolmella pojalla eli aina löytyy sopivaa sävyä. ;o)
Minusta tuntuu kanssa tosi kurjalta puolestasi tämä negatiivinen huomio ja kommentointi. Tuntuu olevan aina hyväksyttyä hyökätä jonkun kimppuun anonyyminä ja miettimättä asioita laaemmalta näkökantilta.
Minusta on erittäin suppeanäköistä touhua koko juttu..
Tsemppiä ja jätä moiset omaan arvoonsa! :o)
Oi kuinka järjestyksessä ovat, ihastus. Tarkoitit kuit. varmaan inventaario.
VastaaPoista^^ Ananan tuntien ihan henkilökohtaisesti, uskon hänen tarkoittaneen interventiota, ei inventaariota. Niinkuin tekstistäkin ymmärtää, pipoja on kertynyt Ananankin mielestä liikaa ja siis aika intervention=peli seis, ei enempää pipoja ;)
VastaaPoista*huokailee kateellisena*
VastaaPoistaHei Anana! Ethän anna pahanilmanlintujen pilata omaa ja meidän visuaalisuudesta (ja kauniista lastenvaatteistakin) viehättyvien blogin-lukijoiden iloa, vaan jatka samaan malliin! t. yleensä-kommentoimaton-lukijasi :)
VastaaPoistaOlen seurannut blogiaisi jo jonkun aikaa ja aivan mahtavan hienoja kuvia otat! Itse en edes ajatellut blogia lastenvaatefriikin blogina vaan nimen omaan valokuvaharrastajan. Ja esteetikon. Itsekin kuvaan jonkun verran ja kuvia tulee otettua milloin mistäkin, monen mielestä varmaan todella turhasta. Ja varsin ymmärrettvää on, että niitä pipojakin ym. asusteita kertyy. Itse en voi pukea lastani vaatteisiin, joiden värimaailam on riidassa keskenään. Niiden asuteidenkin pitää sopia kokonaisuuteen, vaikka ovat sitten ihan ulkoilu-/hiekkalaatikkovaatteita.
VastaaPoistaKiitos ihanasta blogista ja oikein raikasta syksyä! Älä välitä ilkeistä kommenteista vaan jatka rohkeasti omalla tyylilläsi!
Sinulla on ihana blogi, ihania lapsia ja kaunis koti. Älä anna muiden kirjoitusten lannsitaa itseäsi. Ole ylpeä blogistai ja sen sisällöstä. Ihmiset eivät vain tajua, että blogi ei ole yhtäkuin koko elämä ja sen sisältö. Me bloggaamme lastenvaatteista (ym. elämästä lapsiperheessä). Jatketaan me samaa rataa, sanoi muut mitä tahansa. Siinähän päivittelevät :)
VastaaPoistaAhaa, tämä se juttu siis oli..no jopas nyt..heh.. :D Voi voi.. Onpa nyt kamalaa kun jollakin on paljon pipoja ja lapasia ja etukäteen ostettuja seuraavia kokojakin..höh.. ;)
VastaaPoistaKauniita kuvia tässäkin postauksessa. Ihana tuo värikäs pipokuva, jossa pipot väriraitoina!!
Viiden lapsen äitinä sanon että hurja määrä pipoja ja hanskoja!:) En taivastele, arvostele, enkä kauhistele, itsekin laitan rahaa monenlaiseen jota joku pitää turhana/turhakkeena...
VastaaPoistaMeillä tosiaan viisi lasta eikä edes kaikki pipot ja hanskat yhteenlaskettuna tule moista määrää. Meillä on pari paksua hattua per jäärä talveksi, samoin välikauteen pari erilaista hattua/pipoa. Hanskoja talveksi kaksi paria per räpylä. Välikauteen on sitten parit sormikkaat jokaisella, yhdet lapaset kurakintaiden kanssa ja sitten sellaiset ohutvuoriset kintaat.
Kateus vie kalatkin vedestä, näinhän se on. Älä lannistu, blogisi on ihana ja kuvat ja lapset uskomattoman kauniita!
VastaaPoistaTerve.
VastaaPoistaMielestäni on käsittämätöntä, miten Suomen kaltaisessa kyräilyvaltiossa joutuu puolustelemaan sitä, millainen itse henkilönä on. Täysin riippumatta siitä, minkä harrastuksen, kiinnostuksen kohteen tms. on valinnut. Aina tulee joku, joka kritisoi ja jonka mielestä ko. henkilön kiinnostus on väärään asiaan kohdistettua. Arvostelu on väärin, mutta sitä pidetään normaalina. Monet ahdasmieliset kehtaavat tässäkin tapauksessa vetää julkaistusta materiaalista suoria päätelmiä siitä, millaisia te olette ihmisinä. Tämä osoittaa kyvyttömyyttä järjelliseen toimintaan ja on itsessään kovin surullista. Raivostuttavaa, itse asiassa.
Kaikesta huolimatta jatka sinäkin erinomaisen blogisi pitämistä. Kuvat ovat hienoja, (Ja kyllä, ovat kalliilla kameralla otettuja... itsekin kuvaan nelisatasella :) ) blogissa on aivan omanlaisensa tyyli ja sinulla on sana hallussa. Jätettäköön turhat arvostelijat omaan arvoonsa. Hyvää syksyn jatkoa teidän perheellenne!
t: Bloggaajakollegasi mies, joka sattumalta päätyi paikalle...
Kiva blogi. Ne ihmiset, jotka jaksavat netissä itkeä toisten pipojen määrästä, voisivat hetken harrastaa pientä itsetutkiskelua ja funtsia josko olisi jotain tärkeämpääkin tekemistä..
VastaaPoistaOlen hämmentynyt siitä ihmisten kateudesta ja ilkeydestä, joka tässäkin yhteydessä on noussut esille. Halusin vain kommentoida sitä, että ihailen kykyäsi vastata ikäviinkin kommentteihin niin asiallisesti ja ystävällisesti, voi kun itsekin osaisin olla joka tilanteessa niin ymmärtäväinen ja viisas! Kaunista blogiasi on ilo lukea, kiitos että jaat osan elämääsi meidän lukijoiden kanssa!
VastaaPoistaAsiallista kritiikkiä ja pohdintaa, miten tämän otatte vastaan?
VastaaPoista- mun ajatuksia ja pohdintaa aiheesta:
Blogit jonkinlaisia vertaistuen foorumeita?
Nämä blogit taitaa olla jonkinlainen vertaistuen foorumi lastenvaatteisiin hurahtaneille. Sellaisen kuvan saa kun niitä lukee. Kilvan kehuvat toisiaan ja siten kannustavat jatkamaan sitä käsistä karannutta touhua. Ihan tältäkin kannalta ehdottaisin suljettuja yhteisöjä, niinkuin monilla vertaistukiryhmillä on, siis jos ette halua lukea kritiikkiä, vaan varauksetonta kehua.
Bloggaajien lasten oikeudet?
Tulee mieleen, että ovatko nämä bloggaajat ollenkaan miettineet lastensa oikeuksia/turvallisuutta. Siis kun hövelisti vaan latailevat julkiseen internettiin kasvokuvia jälkikasvustaan kuva toisensa perään. Näistä kuvista jää pysyvä jälki internettiin. Ei niitä sieltä saa kokonaan pois, vaikka ne myöhemmin kävisikin poistamassa sivuiltaan. Jollekin palvelimelle jää aina jälki. Kuvauksen kohteelta tulisi aina kysyä lupa kuvan julkaisemiseen. Omien alaikäisten lastensa suhteen moraalinen vastuu asiassa on vanhemmilla.
Millaisen kuvan annan itsestäni?
Jos avaisin päiväkirjani maailmalle, pohtisin kyllä tarkasti mitä sinne kirjoitan. Se millaisen kuvan itsestäni annan, vaikuttaa siihen millaisen käsityksen ihmiset minusta muodostavat. Kritiikkiinkin pitäisi varautua jos julkisen päiväkirjan avaisin. Kun kirjoitan päiväkirjaani yksityisesti tai vain ystävieni silmille, ei tarvitse niin paljoa miettiä mitä muut ajattelevat. Itseasiassa tarkemmin ajatellen minusta olisi ihan kauhea ajatuskin avata päiväkirjani maailmalle!
Onko ostomania tavoiteltava asia ja yleensäkin sellainen asia mistä voi olla ylpeä?
Mä olen tähän asti ajatellut, että hillitön shoppailu on jotenkin noloa. Harrastan sitä välillä, sillä saa hyvän mielen nopeasti, mutta mulle ainakin usein tulee eräänlainen krapula, kun pääsen kaupasta kotiin ja irroittelen niitä hintalappuja vaatteista. Itse ostaminen on kivaa, mutta tavarapaljoutta pursuvat kaapit tekee mulle huonon omatunnon. Herää kysymys, tarvitsenko todella sitää kaikkea tavaraa...
Mutta joo, tässä minun ajatuksia aiheesta.
En tiedä miksi tähän kirjoitan, mutta kirjoitan nyt kuitenkin. Lueskelin tämän viestiketjun ja ilmeisesti suurimman osan vauvafoorumin kirjoituksista. Suuri osa kirjoituksista oli asiallisia, mutta joukossa oli myös paljon asiattomuuksia.
VastaaPoistaVaikka se tuntuukin pahalta kun jotain tuntemaansa ihmistä haukutaan niin osa negatiivisista kommenteista meni komiikan puolelle.
Välillä anana oli ties mikä psykopaatti ja hullu, toisinaan joku hyper varakas ja useinmiten ananan elämässä ei ollut mitään muuta sisältöä kuin vaatteiden hamstraus. Aika huimia johtopäätöksiä jotkut olivat osanneet tähdä tämän pipoketjun tai ananan muun blogin perusteella.
Harva kuitenkaan on ymmärtänyt, että elämä on pieniä valintoja täynnä. Jos ananan tytöllä on 10 kertaa enemmän pipoja kuin olisi tarvetta tai mitä kritiikin esittäjällä on se ei tarkoita, että kaikkea muutakin materiaa olisi samassa suhteessa 'liikaa'.
Pipovalikoimaan menneet rahat olisi saanut tuhlatuksi yksiin merkkifarkkuihin, pariin baari iltaan tai johonkin muuhun turhaan. Monelle krisoijalle kyseiset menoerät ovat 'normaaleja' ja jos joku jostain syystä haluaakin laittaa rahojaan lasten pipoihin se ei pitäisi olla keneltäkään pois. Elämä on pieniä valintoja täynnä.
Monet ihmettelivät myös onko ananan lapset heitteillä kun äiti aina vain blogittaa ja kuvaa. Jokaisella meistä on vuorokaudessa 24 tuntia aikaa ja kyse on vain siitä miten sen käyttää. Ne ketkä eivät käy töissä voivat melko vapaasti käyttää valveillaoloaikansa haluamallaan tavalla. Elämä on pieniä valintoja täynnä.
Joku lukee ja postailee vauvafoorumilla, joku toinen on koukussa facebookkin ja se kolmas viettää molemmissa paikoissa monta tuntia päivässä ihmetellen miten jollain riittää aika blogittamiseen. Joku jaksaa siivota ja järjestellä paikkoja tunnin päivässä ja löytää tarvitsemansa tavarat hetkessä. Joku toinen taas makaa illat sohvalla ja tuskailee päivittäin kun kaikki paikat on likaa ja tavaraa täynnä eikä mitään löydy mistään. Elämä on täynnä pieniä valintoja.
t:v