18.8.2013

Pyhä Birma SBI a 21

[ Sacred Birman ]

Kaikki epäkissaihmiset voivat suoraan skipata seuraavan postauksen, joka liittyy vain ja ainoastaan yksinomaan kissoihin, kissaan. Ellei laske kuvien taustalla näkyviä sisustusvalintoja ;) Blogissa tulee varmasti jatkossakin näkymään kissakuvia, ainakin välillä. Me olemme miehen kanssa eläneet aina kissaperheessä, paitsi aikuisiällä. Molempien vanhempien luona kissat ovat jatkaneet eloaan kunnes viimeisinkin kuoli muutama vuosi sitten, lähes 21-vuotias maatiaiskissani Nasu. Ja ainahan se mielessä on, uuden kissan hankinta.

Olin päättänyt jo vuosia sitten että seuraavaksi kissaksi haluaisin pidempikarvaisen rotukissan. Jo lapsena äitini kanssa olimme ihastelleen Pyhä Birman kissoja ja mieluisia luonteenpiirteitä ja ulkonäköä omaa myös Norjalainen Metsäkissa, Maine Coon, Siperiankissa, Ragdoll sekä Neva Masquarade. Lopulta noin vuosi sitten aloin tosissani etsimään meille pentua. Ensisijaisesti hain nevan pentua mutta se osoittautui todella haasteelliseksi sillä nevan kasvattajia on Suomessa vähän ja meillä oli vielä väritoivekin. Samaan aikaan selailimme Birman pentulistoja ja lopulta tärppäsi, toisin listan ulkopuolelta. Löysin aivan ihanan kasvattajan jonka kahdelle todella upealle Birmalle oli noin kuukautta aiemmin syntynyt kolme pentua joista kaksi oli poikia. Laitoin heti viestiä menemään ja sovimme että varaan yhden, sinitabbynaamioksi (sbi a 21) oletetun pennun ja menemme katsomaan pentuja kun ovat hieman kasvaneet.

Pyhä Birma on keskikokoinen puolipitkäkarvainen naamiokissa. Sillä on siniset silmät, valkoise tumput ja erilaisia naamiovärejä on olemassa 20 kappaletta. Pyhä Birma on luonteeltaan rauhallinen ja seurallinen ja viihtyy hyvin lasten kanssa.

Heinäkuussa koitti viimein viikonloppu kun suuntasimme Tamperetta kohti katsomaan pentua sekä vierailemaan Särkänniemessä. Lapsille olimme kertoneet vasta edellisenä päivänä että perheeseen tulee kissa joten heidän ei tarvinnut "pidättää hengitystä" ihan niin kauan kuin meiädn vanhempien. Pennut valloittivat sydämet heti ja vaikkakin bella hieman pelkäsi niin olimme kaikki yhtämieltä että siellä se meidän tuleva sohvanriivaaja oli (tässä on myös syy miksi uusi sohva jäi toistaiseksi kauppaan ja päätimme ostaa talomme edellisiltä omistajilta olkkariin täydellisesti sopivan käytetyn nahkasohvan). Haikein mielin jätimme pennun vielä kasvamaan kasvattajan hoiviin neljäksi viikoksi.

Viimein 13.8. koitti päivä kun mies ajeli hakemaan pennun kotiin. Kasvattaja nimeltään Demian TreKronor Daniel matkusti leppoisasti miehen kanssa pari sataa kilometriä meille ja muutaman päivän päästä oli jo hienosti tottunut uuteen kotiin. Tottakai pentu vieläkin totuttelee elämään ilman emoa ja sisaruksiaan mutta kotiutuminen on sujunut todella mallikkaasti. Itse olen vuosien tauon jälkeen lukenut taas uutta tietoa kissankasvatuksesta ja etenkin ravintopuoli on antanut paljon aihetta mietinnöille. Uutena aluevaltauksena ja harrastuksena tuli myös kissakuvaus, se onkin hieman haastaavaa puuhaa etenkin kun kohteena on 12 viikkoinen, hieman arasteleva mutta supernopea ja leikkisä pentukissa. Ja todella, me ollaan koko perhe ihan inlööv ♥


[  N I E T O S  ]









Uteliaana uutta viikkoa kohti,
aurinkoista viikonalkua!

14 kommenttia:

  1. Mä ihastelinkin näitä kuvia jo Instagramissa <3 Mä en ollut kissaihminen, ennenkuin jostain hetken mielijohteesta halusinkin yhtäkkiä kissan :) Ja nyt niitä on kaksi. Melkoisia veijareita. Kerran oon tavannut birman ja se kissa oli jotenkin niin kaunis... :) Sillä oli punaruskea naamio.

    VastaaPoista
  2. Oi että mikä ihanuus!! Niin kaunis. Olen niiin kissaihminen ja nyt odotan innokkaasti lisää kissapostauksia. :) Ihania hetkiä pienen suloisuuden kanssa!

    VastaaPoista
  3. Paljon onnea koko perheelle! Ja erityisen onnekas kisu, kun on päässyt muuttamaan teille!

    Itse olen aina ollut eläinihminen, minun ensimmäinen rotukissani, norjalainen metsäkissa asustelee yhä vanhempieni luona ja täyttää tänä vuonna huikeat 18 vuotta. Että on ne pitkäikäisiä kavereita :)

    Meillä on "päätetty", että kunhan tenavat pärjäävät hieman itsenäisemmin, meille tulee vihdoinkin oma kissa ja miehen toiveesta se olisi Maine Coon (minä hänelle luettelin rodut jotka minua kiinnostaa ja hän on aina tykännyt maine cooneista joten...match made!) ;-) Toisaalta minussa elää se pieni vihreä sielu, joka haluaisi pelastaa kissaparivaljakon jostain löytöeläintalosta. Katsotaan, mihin sitten aikanaan päädytään.

    Joten voit uskoa, että täällä ihaillaan huokaillen teidän pörriäistä ♥

    VastaaPoista
  4. Tää on kyllä niin kaunis kissa! Instassa mäkin jo ihaillut. :)

    Mä olen kissaihminen henkeen ja vereen, valitettavasti meille ei vain voi ottaa kissaa kun mies on allerginen (ja ainakin toistaiseksi valitsen miehen, en kissaa ;) ).

    VastaaPoista
  5. Kiitti Heidi Y :) Musta onkin tullut aikamoinen INstagram spammari... se on vaan todella koukuttava ja paljon nopeampi kuin blogi! Monesti kissat vievätkin mennessään kun antaa pikkusormen, minulla on enimmillään tainnut olla 5 kissaa kerralla kun oli muutama hoidokki ja kaksi joille etsin uutta kotia välittäjänä :)

    Kiva kuulla Perla! Mulla on kamala määrä postauksia jonossa useammastakin aiheesta mutta nyt kun on tietokone saatu muutettua niin eiköhän tässä pikkuhiljaa kunhan jöärjestelyiltä ehditään.

    T L for love, mukava kuulla että teillekin pörrönen on tulossa :) Maine Coonit on järisyttävän komeita, miehelläs on hyvä maku :D Norski on päässyt upeaan ikään, minulla on aikoinaan ollut kissa joka oli puoliksi norski ja puoliksi Korat, ihan mielettömän kaunis. Minun ensimmäinen kissa oli löytöeläintalosta ja ehkä juuri kerran hylättynä kun sen luottamuksen ihmisiin sai takaisin, oli aivan mahtava kissa luonteeltaan.

    Sari, aivan totta, Instassa "nähdään" usein ;)
    Harmi kuulla allergiasta, oletteko harkinneet siedättämistä tai olisiko sellaisen kokeilu mahdollista? Olen kuullut useammasta allergikosta jonka kissa-allergia on hävinnyt siedätyksellä ja asuvat kissataloudessa nykysin. Itse sain myös oireita sillon kun minulla ei ollut omassa kodissa kissaa mutta kävin kissakodeissa. Nyt aluksi tuntui myös nenänkutitusta mutta kissa on nukkunut meidän välissä viikon ja suurempia oireita ei minullekaan ole nyt tullut.
    Mutta järkivalinnalta kuulostaa tuo miehenkin valinta ;)

    Kiitos Katja ♥

    VastaaPoista
  6. Voih, niin kaunis kissa teillä! <3 Meiltä löytyy myös ruskeanaamio pyhä birma. Aivan valloittava tapaus ja niin rakas perheenjäsen. Se on aina siellä missä lapsetkin ovat. Ikää sillä jo alkaa olla, mutta toivottavasti on vielä vuosia jäljellä. Meillä on ollut aiemmin myös toinen birma, mutta se on jo edesmennyt.-Maarit

    VastaaPoista
  7. Ihanaa, taas yksi syy lisää lukea blogia, kissa! Kiitos kuvista, Nietos on aika hurmuri.

    VastaaPoista
  8. Voi, todella kaunis kissa:)

    VastaaPoista
  9. OuNouOuNou!

    Eiii, tämä oli paha! Olen pärjännyt nyt 3-4 vuotta ilman rakasta (edesmennyttä) kissaani ja harkinnassa on uuden lemmikin ottaminen parin vuoden sisällä.

    Tähän asti on mielessä ollut koira, mutta nuo kuvat!!! <3

    IHAN MIELETTÖMÄN KAUNIS!

    VastaaPoista
  10. Kommenttini kaukana kisuista, vaikka ihastuttava otus sinisine silmineen teillä onkin.. Huomasin tuossa sivussa, että tytölläsi on ihana harmaa kokohaalari, millaista mitoitusta onepiecet ovat? Kunka pitkä hän on ja mikä koko haalarissa? Kiitos jos ennätät valaisemaan tätä mitoitus-asiaa :)

    Onnea uuteen kauniiseen kotiin ja aurinkoista syksyä! nimim. -Valo-

    VastaaPoista
  11. Maarit, awww :) Ruskeanaamiot on myös niin nättejä ♥ Tosi pitkään sai miettiä kumpi se lopullinen värivalinta on. En tosin ihmettelisi vaikka jossain vaiheessa meiltä ruskeanaamioinenkin kissa löytyisi :D

    Kiitos Katja ja kiva kuulla!

    villa auroora, ♥

    -jassu- Voikiitos =D Noniin, eli unohdetaan koira ja nyt kissakaupoille ;)
    http://www.birma.fi/pentulista.php

    Moikka valo :)
    bellan OnePiece on koko 8/9 eli 134 ->
    Tyttö on nyt noin 125 cm pitkä ja painaa noin 26 kiloa ja on "skrode".
    Puku oli käytössä jo keväällä ja ennen ostoa kokeilimme yhtä pienempää mutta se jäi liian niukaksi. Jos on hoikempi lapsi niin tässä pituudessa pienenmpikin koko voisi olla passeli.

    VastaaPoista
  12. Voi mitsi mikä komeus ja aivan ihana nimi! Mää haluaisin kans taas pennun!

    VastaaPoista
  13. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Ihan mahtavaa jos ehdit jättää kommentin,
ilahdun ihan jokaisesta!
Kiitos kun kävit ♥