Anteeksi että olen kadonnut. Loppuu tunnit päivistä.
Tänään kävelin hakemaan pomppua koulusta, tämä kuuluu meidän uuteen perheen lukujärjestykseen, ja ajattelin että mikä tämä vuodenaika on. Ei valoa, ei lunta vain mutaa ja kuolleita lehtiä. Joka paikka näyttää rytökasalta, ihmiset näyttävät apaattisilta ja minulta loppuu tunnit päivistä.
Niin paljon pitäisi tehdä; kotihommien lisäksi keskittyä esikoisen koulutehtäviin, leikkiä, ulkoilla, muistaa ystäviäkin ja nauttia olosta lasten kanssa. Ei onnistu, joko olen surkea organisoimaan tai sitten sen täytyy johtua tästä vuodenajasta, kun valo ei riitä. Tänään oli ulkoilupäivä, meidän uuden perheen lukujärjestyksen mukaan, ja ulkoilimme pilkkopimeässä. Sanokaa minua nipottajaksi mutta ei ihmistä ole luotu sellaiseen.
Koska tämä ilmeisesti on pysyvää, pääkaupunkiseudun lumettomuus ja pimeys, on ilmeisesti vain syytä oppia elämään sen mukaan ja nauttia siitä. Nauttia niinkuin mista? Ainoa asia jonka keksin oli loskattomuus, se on ihan kiva, ei ole niin sottaista. Nautitaan siis loskattomuudesta. Jos joku keksii muuta positiivista aiheen tiimoilta, kuuntelen mielelläni ja varmasti moni muukin. Samalla ajatukseni sivusivat meidän toppia, eipä ole ollut vielä käyttöä paitsi tuolla valkoisella toppatakilla joka päällä tyttö oli tänään rähmällään, missäs muussa kuin mutavellissä. Ei se haittaa, kone pesee ja topan lämpöominaisuuksien menettäminen on vain plussaa näissä säissä -hep! Jo toinen positiivinen asia.
Kyllä se tästä, kun vain ottaa uuden asenteen, hyväksyy realiteetit ja elää hetki kerrallaan. En silti voi välttyä ajattelemasta lumimyrskyä, ujeltavaa tuulta ja seuraavan päivän täydellistä auringonpaistetta uusilla hangilla. Sitä odotellessa.
Kuva otettu marraskuussa 2008
Tänään tuli meille ensimmäinen salainen ystävä paketti! Ja miten nappiin se voi mennäkään :) Ovikyltti laitettiin heti kuvan oton jälkeen oveen, sitä ennen iltakävelyllä räiskittiin yksi paketti tähtisädetikkuja ja se sieni, tuo ihana pieni sieni, sitä pitää miettiä. Se on minulle rakas jo nyt, vaikka tahtoisin sen tytön "johonkin" en tiedä uskallanko vielä, ettei vain riko. Siis ihana salainen ystävä, kiitos ja parasta joulua sinulle!
Ja ne arvonnan voittajat. Olin ajatellut mukavaa kuvaussessiota, teetä, kaakaota, herkkuja, lapsia ja nimilappuja. No, se oli vielä ennen kun arvontaan osallistui aivan uskomaton määrä ihmisiä. Olin miedosti ilmaistuna sanaton. Päätettiin sitten että pomppu luettelee numeroita ja minä lasken.
Arpaonni suosi seuraavasti:
Anu
voitti punaisen nallenapin
temmes (anonyymi)
voitti ruskean palmikkopipon
villainen
voitti sinisen raitatupsun
ja
Anski (anonyymi)
voitti punaisen pallotupsun
Onnea Voittajille !
Pyydän että voittajat laittavat minulle sähköpostia osoitteeseen pupupomppii (ät) hotmail.com. Laittakaa viestiin nimi,osoite ja mikäli oli joku nappitoive ;) Pyrin postittamaan pipot teille ensitilassa.
Koska arvonta oli näin suosittu, harkitsen vakavasti jo uutta arvontaa,tosin en ainakaan ennen joulua ;)
Kiitos vielä kaikille osallistuneille.
Hauskaa mikäpäivänythuomennaikinäonkaan !
Huima määrä osanottajia! Ei ihme ettei syntynyt lippulappusia :D
VastaaPoistaOnnea voittajille.
No kyllä, olin vielä itse kirjottamassa niitä mutta ystäväni puhuivat järkeä päähän :D
VastaaPoistaJa hei, kaikki ne jotka kysyivät jotain siellä välissä, silmukkamääristä tms. Laittaisitteko kysymykset tähän uudelleen niin vastailen-kiitos!
Pimeetä on eikä aika riitä. Ei se vaan riitä.
VastaaPoistaMä venytän jo yötunneille. Eilenkin meni aamu viiteen asti, pari tuntia unta ja taas uusi päivä.
En tiedä milloin tänään menen nukkumaan. Kello 8 pitäisi kuitenkin jaksaa nousta.
Miten sitä saisi ylimääräisiä käsiä tai hitaammin juoksevaa kelloa tai, tai...
Ehkä pitäisi tehdä vähemmän? Tai sit nopeammin?
JOS JOKU keksii keinon saada päivän riittämään, niin vinkkaise minuakin. =) Please!
Samantyylisiä ajatuksia sään suhteen täälläkin ja lievästi ottaa päähän. Lapsi viedään pimeässä päiväkotiin, laspi haetaan pimeästä päiväkodista. Ainut ero on, että kotiin tullessa laspi on kurainen.
VastaaPoistaIhania kurapäiviä ja harmautta sinne! :P
ps. harmaa on aika tyylikäs väri, olisko se se positiivisuus täs..
Olipas tosiaan mahtava määrä osallistujia! Pipot ovat kyllä aivan ihania :)
VastaaPoistavoi, että minäkö sain pojalle pipon:) ihanaa täytyy laittaa spostia sinulle. innoissani oottelen jo uutta postaustasi.
VastaaPoistaon kyllä todella harmaata / pimeää. taskulamppuleikkejä voi melkein leikkiä päivällä! no illalla ulkoillessa pojilla tosiaan on otsalamput ja taskulamput :o) se on niin jännää!
VastaaPoistaSäästä on tullut samanlaisia ajatuksia. Mutta jotain hyvääkin.
VastaaPoistaVoin kerrankin käyttää korkeakorkoisia saappaitani ilman, että tarvitsee vahtia jokaista askelta loskaisilla tai muhkuraisilla jäätyneillä kaduilla. Ei toimi nupukivikaduilla, joita Helsingissä on paljon. Ja mä vielä pidän niistä.
Lasten varpaat ei palele goresaaappaissa päivän aikana.
Kaikki kummallisetkin jouluvalot näyttävät upeilta ja ihmeellisiltä keskellä pimeyttä. Eivät voi näyttää valosaasteelta, koska nyt mikään valo ei ole liikaa.
Kuka jatkaa listaa..?
Olen törmännyt tähän pimeyteen niin syvällisesti, että olen analysoinut sen palasiksi (analysointi lempipuuhaa...) ja löytänyt joitain hyviä puolia.
VastaaPoista1. Ei voi juosta (inhoan juosta pimeässä vaikka kello olisi vasta 5)=> tehdään sisäliikuntaa: lasten kanssa kössiä, joogaa, jopa punttisali käy.
2. Illalla kun ei voi puuhailla ulkona, voi puuhailla = siivoilla sisällä ja tehdä kaikkea sitä, mitä ei kesällä huvita, kun on ulkona niin kaunista. Eli siivota kaappeja. Lempipuuhaa sekin....
3. Kynttilät näyttävät kauniilta pimeässä ja hämärässä.
4. Samoin valokoristeet.
5. Voi keskittyä muihin aisteihin kuin näköön: hajuun, makuun ja kuuloon. Tuoksukynttilöitä, piparitaikinoita, hyvää musiikkia. Kuunneltuna tai soitettuna tai laulettuna.
Jne.
Valottomuus on kurjaa, mutta se menee ohi, kun oikein ajattelee jotain muuta (olen huomannut :) )
Mä olen myös koittanut ajatella postitiisesti, että kun ei onneksi ole räntää :)
VastaaPoistaKaksi kysymystä:
Saitko jo My little cornerin tilauksen? En ole briteistä aiemmin tilannut ja joskus kuullut että sieltä voi kestää todella kauan tulo..
Toinen: Minkämittainen haara-lahje sulla on niissä padmen raidallisissa villahousuissa? Pähkin että teenkö sopivat tänän talveen vai laittaisinko hiukan lisää pituutta että menisivät ensikin vuonna. Toinen lahje olisi siis valmiina :)
Täällä ootellaan jo innolla pipoa. En voi uskoa, että me saimme yhden ihanaisen pipon, KIITOS!<3
VastaaPoistaTää pimeys rassaa täälläkin, kuka tästä voi tykätä?? EI KUKAAN!
Täällä oli jo niin täydellinen talvi, lunta sen reilu 15cm mutta se kaikki otettiin meiltä pois :(
Mä ainakin kaipasin vähän ohjetta, kolmos/nelospipon mittoja ja silmukkamääriä. Sattuisi meille juuri ikähaarukkaan 1-2v sekä 3-4v (ja 5-6v + 7-8v, jolla tosi pää on jo liki aikuisen mitoissa)
VastaaPoistaOi voi, olisi tuossa arvonnassa voinut jo mennä laput sekaisin :D
Hyviä positiivisa asioita, tänään itsekin keksin jonkun mutta unohdin sen jo :D
VastaaPoista-Anni-, ystäväni teki sen MLC tilauksen mutta ei ole vielä tavarat tulleet. Mielestäni sieltä tuli kyllä viesti jossapahoiteltiin viivettä syystä jota en nyt muista. Villiksien haara-lahje on noinkin 31cm.
Anu, pipot eivät ole vielä lähteneet, johtuen kaoottiesta kiireestä. Laitan meiliä vielä kun lähtevät, olen pahoillani pienestä viiveestä... sille on joku syy joka ei nyt tule mieleeni, ehkä Jou... no jotain ;)
jenni, hetki kaivan ja lasken...
Noissa raitapipoissa on noin 56 s ja seiskan puikoilla.
Pamikkopipoissa on 64 silmukkaa, ohje löytyy blogista. Samassa langassakin on monesti eroja värien välillä ja siitä tulee pieniä kokoheittoja.
Kiitos kommenteista, yritän tässä katsella jotain kuvia kun on niin hijaista tässä allut =)