Vauva-arkea

Ainakin melkein. Ensin me hankittiin kaikki tavarat valmiiksi ja iltaa ennen laitettiin kaikki vielä oikeille paikoille. Luin aika paljon etukäteen että osaan oikein hoitaa ja viimein koitti se päivä että saatiin poika kotiin. Oltiin toki tehty koti turvalliseksi ja edelleen arjessa varmisteltiin ettei vaan poika satuta itseään ja että tuntee olonsa turvalliseksi ja kotoisaksi. Ruokitaan säännöllisesti ja korjataan kakat ja pissit eikä ole edes haitannut ne pienet vahingot. Kuten se kun heräsin taannoin yöllä kakkapallero kyynärpäässä. Sattuuhan niitä vahinkoja. Perus ruokanirsoilut tuntuu olevan mutta maistelemalla mennään eteenpäin ja varsin kattavasti tippuu jo eri ruoatkin. Ei sanankin selkeästi osaa ja usein totteleekin.

Mutta nyt ihan oikeasti tarvitaan jeesejä muutamaan pikku asiaan. Arki on mennyt hieman haastavasti kun tuo on kuin pikku takiainen, koko ajan pitäisi viihdyttää ja vatkata. Ja jos ei huomioi niin sitten hölmöilee tai roikkuu puntissa. Eli a) kuinka unikoulutetaan eli opetetaan nukahtamaan itse ja b) mikä olisi sellainen tekeminen että huomio kiinnittyisi siihen eikä

TÄHÄN!

Ja aivan. Nyt ei ole kyse yläkuvan liki 6 kuukautisesta kummityttärestäni vaan k i s s a s t a. Mä haluan neuloa! Ja aluksi se tuntuikin sujuvan ja nietos nukkui nätisti vieressä mutta kun ei enää. Nyt myös nietos haluaa neuloa! Välillä sillä seisoo silmät päässä kun kyttää puikkoja ja lankaa mutta niin kauan kun se puikko siinä heiluu niin i h a n a s t i  niin ei vaan pysty nukkumaan. Jos laitan käden päälle niin moottori hyrähtää käyntiin ja kissa on samantien taju veks mutta muuten ei. Ja tiedän toki että se on kissanpentu ja sen kuuluu roikkua lankakerässä mutta saanko silti sanoa että mur. Mulla on hei tässä deadlinet tässä tunkemassa päälle.

Kesällä tein Soon puuvillasekoitelangasta filtin. Neulottu 6.5 neliöillä (luit aivan oikein) ruusupuupuikoilla ja lankaa meni 1058 grammaa. Kokoa peitolla on (lunttaa instagrammista) 165cm*110cm ja varmasti vähän virahtaa vielä käytössä. Ohje: Luo 160 silmukkaa ja neulo aina oikein edestakaisin kunnes pituutta on tarpeeksi. Jii pyysi heti samanlaisen omaan huoneeseen ja yksi pitäisi tehdä kai sitten pikkusiskolle ja meidän makkariin hieman tuosta muunneltu versio. Lisäksi jonossa on e:n talvivillat, jiin villapaita ja tekisi mieli itselle pari baktusta tehdä. Että jonoa on.

Nyt yritän saaa bellan villapaitaa valmiiksi mutta hitaasti. Koska odotan ensin että kissa nukahtaa (jep, en raaski sulloa sitä mihinkään huoneeseen) ja sitten neulon pari kierrosta, liikautan väärin varvasta ja tsadang! se on siinä varpaassa kiinni ja hereillä. Tän on pakko olla sellanen paljon puhuttu VAIHE.

Mutta huumorilla huumorilla, onhan se sulonen kuin mikä! (Sittemmin lamelikaihtimien säätönarut on nostettu takan päälle ja selvittelemme mistä saa uusia "alaketjuja" verhojen alaosan ohjaukseen -ainakin kaksi on syöty jo poikki =D )

Tsiigaagks kukaan.

hmmmmmmmmmmmm

Nyt sitä ei näy, meen neulomaan, palataan!