Kuis roikkuu?

Sain aamulla mahtavan idean. 20 kilometriä mietin autossa, kuunnellen NRJ:n aamupoikia, että miten postaan tästä eteenpäin päivän asuja, ainakin joskus. Mietin että sepä näppärää, näyttää kaikille miten rennosti aikuinen nainen voi pukeutua ja tuntea itsensä vallan kotoisaksi, eikä yhtään alipukeutuneeksi. Siis tietysti arjessa, juhliin pukeudutaan sitten etiketin mukaan. Samalla ajattelin että tässäpä vasta hyvä keino tosiaan miettiä mitä aamulla pukee. Eikä vain napata lähimpiä käteen sopivia vaatteita ja sännätä ovesta ulos kahvimukin kanssa. Kyllä, minulla on joka aamu iso kahvitermosmuki toisessä kädessä, auton avaimet toisessa ja se valkoinen mopin laukku ollalla -ne on vakio. Pikkuhijaa siinä työpäivän aikana palauduin, tajusin etten saa ketään ottamaan kuvia, eikä meillä ole sellaista paikkaa missä niitä itse hyvin saisi. Eli se siitä ideasta. Onneksi on tuo fatboy, siinäpä tämäkin onnistui aikalailla yhtä latteasti kuin koko asia on.

En tosiaan keksi mitään syytä miksi joku haluaisi nähdä mitä minulla on päällä. Näissä kun ei ole mitään glamouria, eivät ole mitään erikoista merkkiäkään enkä omaa minkaanlaista intohimoa omaa pukeutumista kohtaan. Toki innostun joskus jostain, kukapa ei. Vaatteiden pitää tuntua omilta ja tuntua mukavalta päällä. Ja nyt aloin miettimään että miksi teen koko postausta -no otetaan se harrastuksena.

Huivi on minun ja likan yhteinen. Kaivoin taannoin Kapp Ahlin alekoria ja löysin sieltä kaksi kivaa huivia á 6 €/kpl. Nykyään minulla on aina huivi kaulassa, en tiedä mistä sekin nyt on tullu, kummallinen huivi-innostus. Olen henkeen ja vereen farkkutyttö. Silti viimeiset neljä vuotta olen ostanut aina farkut alesta, kunhan on matala vyötärö, bootcut-malli ja väritys suht neutraali, ne kelpaa. Nyt päätin että ostan kivat farkut, menin One Way:n sovittamaan ja löysin tosi pehmeät Tommyn farkut, em. kriteerein. Hintakaan ei ollut paha, alle 90 e. Farkut on minulle aina liian pitkiä, joten käännän yleensä lahkeet, täysin EPÄmuodikkaasti: ulospäin. Vyö on ollut minulla ainakin kymmenen vuotta, en muista mistä olen sen ostanut mutta vilpittömästi rakastan sitä, enkä ole hankkimassa uutta.

Villatakki-innostus on hiipinyt ihan puun takaa. Muutama vuosi sitten en olisi voinut kuvitella omistavani villatakkeja, etenkään pitäväni niitä päivittäin. Tommyn villatakki on luottovaate ja haluaisin vastaavan valkoisena -ja talveksi mustana. Saa antaa vinkkejä mistä mahtaisi löytyä.

Jaan vaatteet muuten kahteen kategoriaan: vaatteet ja retaleet. Suurin osa paidoistani sekä kesävaatteistani on retaleita. Retaleet ovat edullisia vaatteita, joita käytetään jonkun _vaatteen_ kanssa, ne ovat monesti kausituotteita ja niissä on kesäinen rentous. Tämän päivän retaleena oli H&M:n t-paita. Värissä jota ei missään nimessä pidä pukea ellei ole hyvin ruskettunut. Mielestäni "ihonväri" ja kaikki läheltä liippaavat pitäisi kieltää direktiivillä kaikilta vaaleaihoisilta. Monesti retaleen alle tarvitaan muuten toppi ja H&M:ssä on loistavia, muutama taitaa olla Vero Modasta tai Zarasta. Toppeja tarvitsen lisää sillä niitä on aivan liian vähän.

***

Ja sitten päivän asiaan. Tytöllä oli tosi kivat koukut aikoinaan kaapin vieressä. Kätevä roikottaa laukkuja tai vaikka käytössä olevia vaatteita. Tai oli kätevä, kunnes likka pienenä veti niistä vaatteista ja koukut irtosivat. Kivoja koukkuja ei ole tullut vastaan ja seinässä on möllöttänyt kaksi reikää kohta kolme vuotta. Ajattelin hiljattain niitä lintukoukkuja mutta sitten keksinkin paremman idean. Jeps, ihan törkeästi varastin sen eräästä lastenvaatemyymälästä. Hankittiin Ikeasta keittiö-osastolta tanko seinään ja Biltemasta haat; nyt tangossa roikkuu farkut ja mikä tahansa muu vaate tai laukku varsin kätevästi. Puolet haoista (taipuuko se noin?) oli liian pieniä joten niitä tarvitaan lisää, muutenhan tämä on melkein valmis -kun mies vielä seuraavan kolmen vuoden aikana kittaa nuo reijät taustalta pois.

Sadetta on luvattu, että toivotellaan sitten vaikka

SATEENKAARIA !