7.5.2010

Saldo


Tämä viikko on ollut sellaista,
välttämämättömyyksien suorittamista.
Priorisointia.
Tehdään jämptisti
ne jutut mitkä ovat tärkeimpiä.
Ja katsotaan
mitä muuta mahtuu joukkoon.



ei ole lapsikuvia
ei ole kotikuvia
ei ulkokuvia
ei ole juuri leikitty
eikä varmasti
nukuttu tarpeeksi

ei ole juteltu
ei möllötetty
ei kutiteltu
ainakaan tarpeeksi


ollaan ajettu autolla
oltu tunteja vain aikuisten kanssa
korkokengitelty
kauluspaideteltu
ostettu ihan ittelle
ja ok, lapsillekin
mihinkäs se tiikeri raidoistaan...



Päiväkodilla on syöty herkkuja
toisten äitien kanssa.
Ja tutustuttu
uuteen yhteisöön.
Illalla on oltu vain kotona.
Perheen kanssa.
On yritetty pusutella ja kysellä;
hei murut miten teillä on päivä mennyt?
Aikaa on liian vähän.
Aivan liian vähän.
Vähän.

Syyllisyys painaa, mutta tämä on nyt uusi arki.
o p e t e l l a a n
Kaupassakin käydään huomenna,
ettei se ole pois yhteisestä ajasta.
Niistä illan tunneista.
Niistä ihan muutamasta.




Kokonaisuudessaan viikko on mennyt hyvin.
Ei ole itketty, eikä kiukuteltu.
Äidistä on tullut ihan uusi ihminen
mutta vain virka-aikaan.
Isi osaa.
Lapset osaavat.
Kaikki tuntuu toimivan.

Kaikki vaikuttavat perin iloisilta ja tyytyväisiltä.
Melkein pelottavaa,
tuli tuossa mieleeni että oliko sillä kolmella vuodella
jonka olin kotona,
mitään merkitystä sittenkään.
***
Hyvää viikonloppua kaikille!

13 kommenttia:

  1. Hmm, kuivausrummun sihdin putsaus on ainakin saanut jäädä :D
    Tai mikä sen nimi nyt onkaan. Meillä melkein samassa kunnossa. Hienosti sujunut teidän eka viikko! Nuo rauhalliset illat on tosi tärkeitä, hyvä että maltatte.

    VastaaPoista
  2. Katja, no ei kun se me tehtiin miehen kanssa viime yönä :D Tai siis minä luin ohjeita ja hän putsasi ;) Kun tuota, en ollut muistanut tuollaista ollenkaan ja eilen siitä tuli toisaalla puhetta... Ja olisi olisi pitänyt putsata 6kk:n välein. Meillä tuo väli on näköjään 3 vuotta ;) No nyt kun tiedostan asian, muistan varmasti puhdistaa useammin.

    Ja tosi kivasti on mennyt, odotan millon h********i repeää ;)

    VastaaPoista
  3. Tsemppiä arkeen, kohta jo vuoden kokemuksella voin sanoa että kyllä siitä selviää. Meillä myös arki-illat pyhitetty useimmiten sille yhdessäololle, toisaalta ja vapaille viikonlopuille ja yhdessä ololle/haahuilulle tulee aivan uusi merkitys!

    Kivat löydöt teit korkkarilta!

    Ja mikä puhdistaminen, täytyy kysyä mieheltä onko se hoitanut :)

    VastaaPoista
  4. Kyllä sillä KOLMELLA kotona olleella vuodella on varmasti pitkä kantoinen merkityksensä. Tyttösi on saanut todella hyvän perusturvallisuuden maailmaan lähtemisen eväiksi, niin nyt päiväkotiin kun myöhemmin aikuisuuteen! Näin uskon!

    VastaaPoista
  5. Ajattele asiaa niin, että olet niin loistava äiti, että tyttäresi oli juuri nyt valmis päiväkotiin - muiden seuraan - kohti uutta vaihetta! Luulen kyllä, että tämä on 'kuherruskuukautta' mutta toivon että kaikki jatkuu yhtä hienosti teillä ♥

    VastaaPoista
  6. Hienosti on mennyt ja kyllä se ahdistuskin vielä lievenee.
    Ja ilman muuta kolmella vuodella on merkitystä! Siihen turvaan ja luottamukseen perustuu nyt Padmen rohkeus ja tyytyväisyys uudessa tilanteessa!!!

    VastaaPoista
  7. Aivan varmasti on ollut merkitystä, jospa sen vuoksi kaikki on sujunutkin niin hyvin!

    VastaaPoista
  8. Miksi se repeäisi, se helvetti? Ei se repeä, jollet ala ahnehtia liikaa töitä itsellesi. Muista 8+8+8 eli max 8 h töitä, 8 h perheen kanssa ja 8 h unta.

    VastaaPoista
  9. Sillä on ollut varmasti paljon merkitystä, että olet ollut kolme vuotta kotona Padmen kanssa ♥. Sehän on se suositeltavin vaihtoehto, että jompi kumpi vanhemmista olisi kotona lasta hoitamassa siihen saakka kun hän on kolmevuotias, ainakin niin viisaat kasvattajat sanovat. Tarkoittaen mm. Liisa Keltinkangas-Järvistä ja Jari Sinkkosta.

    Uskon, että juuri siitä syystä, että olet ollut riittävän kauan kotona tämä kaikki sujuukin näin hyvin. Sinulla on lasten kanssa niin hyvä ja läheinen suhde, että luot luottavaisen ilmapiirin, vaikka välillä epäilyttää ja pelottaa miten tämä ns uusi systeemi alkaa toimia.

    Mutta eikö teekin hyvää olla välillä aikuisessa seurassa?
    Työpäivät on kyllä ihan kamalan pitkiä, perheelle jää aina ihan liian vähän aikaa ja itse on yleensä niin väsynyt, ettei tahdo jaksaa mitään tullessaan töistä kotiin. Tietysti työstä riippuen.

    Mutta syyllisyyttä ei tarvitse kokea, tämä on näitä yhteiskunnan hommia, lähes kaikki vanhemmat joutuvat käymään töissä.

    Terkuin,
    kaksi kertaa kolme vuotta kotona olemista takana :) ja sitten opiskelu & työelämä

    VastaaPoista
  10. Nyt on pakko jättää nopsa kommentti - sen KOLMEN VUODEN takai kaikki menee just niin hienosti! Neiti on saanut kasvaa rauhassa ja on nyt valmis uusiin ympyröihin. Olet tehnyt hienoa työtä kotona!!!!

    VastaaPoista
  11. Ei menneet kotiäitivuodet hukkaan, tietenkään. Nyt ne kantavat hedelmää, ja te molemmat totutte, opitte. Hienosti mennyt viikko, vaikka varmasti on erilaistaoutoajännittäväähassuahuoelstuttavaa...

    VastaaPoista
  12. Hmm, tuo on varmasti osaksi totta että tyttö tuntee olonsa turvalliseksi kun on jo niin vanha että ymmärtää homman juonen.

    Tänään jäi itkien mutta päivä oli mennyt hyvin ja ruokakin maistunut.

    Ja kiitos Katja ♥ Katsotaan millaiseksi tämä muodostuu kun ei aikaa ole enää niin kuin ennen :)

    Kiitos kaikille tsempeistä!

    VastaaPoista

Ihan mahtavaa jos ehdit jättää kommentin,
ilahdun ihan jokaisesta!
Kiitos kun kävit ♥