Se huone on lastenhuone. Se on muuttanut muotoaan niin monta kertaa viimeisen viiden vuoden aikana että sekosin laskuissa jo muutama vuosi sitten. On ollut yksi, on ollut kaksi, on ollut vähän niinkuin kaksi muttei ihan... se on ollut melkein mitä vain, siitä on todellakin ollut moneksi. Vakio on ollut kaksi kiinteää kaappia, seinät, lattia ja ikkunat -kaikki muu on kieppunut.
Onhan toki haastellista sovittaa kaksi eri ikäistä ja eri sukupuolta olevaa lasta samaan tilaan. Samaan tilaan koska en innostu huoneesta missä ei mahdu kääntymään ja missä ei mahdu leikkimään. Tuohon saa kaksi huonetta mutta edellä mainituista syistä siinä ei ole seinää välissä, vaikka sen tapainen siinä hetken aikaa kävikin. Minulla tuli mitta täyteen kun leikit siirtyi olohuoneeseen kun huoneisiin ei mahtunut ja kun yritin viedä vaatteita kappiin mutta en mahtunut kun yhdellä lapsella oli leikki kesken. Lisäksi lapsiin tuli ihan uusia piirteitä, kerron niistä seuraavassa kappaleessa. Takaisin lapsiin. Ne lapset on kuitenkin samaa perhettä, molemmat puhuvia ja sosiaalisia peruslapsia. En näe mitään syytä etteivät he voisi huonetta jakaa, siispä he jakavat. Loppujen lopuksi ei päivässä ole edes montaa tuntia aikaa kun siellä pitäisi olla yhdessä, erikseen tai kaverin kanssa. Olen varma että monet lapset jakavat huoneen ja on paljon perheitä missä lapsilla ei ole edes omaa huonetta. Kyllä perheessä on pystyttävä sopimaan mikäli joku tarvitsee omaa aikaa tai rauhaa ja silloin voi esimerkiksi toisen tekemiset siirää toisaalle, on tässä asunnossa kuitenkin muitakin huoneita kuin tuo yksi.
Tämän uusimman järkkäyksen myötä olen ollut erittäin tyytyväinen. Nyt on saatu toiminnoille niiden tarvitsema tila ja sama tila mahdollistaa liki minkä vain tekemisen. Täällä mahtuu nyt pelaamaan, leikkimään, askartelemaan ja vaikka hyppimään ruutua. Tila on helppo pitää siistinä ja nyt kevään sarastaessa tilaan tulvii luonnonvaloa ikkunoista. Lapset ovat vaikuttaneet erittäin tyytyväisiltä ja se tappelu mikä alkoi kun huoneita oli kaksi, on nyt loppunut. Sillon nimittäin raikasi koko ajan "Minun huone, mene pois!", "Tää on mun, et ota sitä!" "Toi ei kuulu sulle, se on mun!" Ihan kun lapsista olisi yhdessä yössä tullut täysin itsekkäitä ja omistusvimmaisia monstereita. Se on nyt loppunut, onneksi. Toki nahistelevat välillä niinkuin kaikki sisarukset oletettavasti, mutta pelaavat ja mahtuvat nyt leikkimään yhdessä ja molemmilla on iso tila työskennellä oman pöydän ääressä -lapset tykkää ja mii laikii!
Huoneessa on Muuramen Jungmanni kerrossanky joka on kasattu uudesta ja käytetystä. J:lle ostettiin muuton yhteydessä Jungmanni sillä ennakoin tätä mahdollisuutta. Nyt se toteutui eli Huudosta ostettiin lisäosat jotta saimme kokonaisen kerrossängyn. Ikkunaseinää vierustaa kolme vanhaa Muurame laatikostoa joiden päälle haettiin levy rautakaupasta ja levyyn tehtiin kolo tolpalle, kaikki neliöt käyttöön. Sänkyä vastakkaisella seinällä on kiskoilla pitkät hyllylevyt ja niiden alla vanhoja Muuramen nepparihyllyn moduleita. Elfaa edullisemmat kiskot kannattimineen ostettiin Kärkkäiseltä ja hyllylevyt rautakaupasta metritavarana. Minun vanha Keinuheppa, ukkini tekemät nukenvaunut ja kaksi iloista lasta -eipä tässä muuta tarvita.
Tavaroille on paikat, nukkuville lapsille on paikat, läksyille ja askarteluille on paikat ja lattiatilaa leikeille. Eilenkin lattialla oli Brion junarata sekä Scale-autorata, eli lattiatilaa on oltava. Huoneesta löytyy myös varmasti monen vanhemman vastustama tv. Tv on sijoitettu seinälle hyllylevyjen väliin ja siinä on kiinni pelikoneet ja tilaakin on nyt riittävästi myös Wii:n pelaamiseen. Ja se että huoneessa on tv, ei tarkoita että se on aina päällä tai että sillä aina pelataan. Tv siirtyi makuuhuoneesta tuonne ja hiljattain huomasin että makkariin oli ilmestynyt uusi tv. Tosin oli kuulema ollut seinällä jo monta päivää ennen kun huomasin sen =D
Tänään jäikin siivousjatkot väliin kun aamupäivällä lapset pelasivat Wii Sportsia ja me valmistauduimme kaupungille lähtöön. Kesäkuun alussa on juhlat jota varten lähdimme sovittamaan mekkoa. Olikin ensimmäinen kerta kun tyttö sovittaa liikkeessä vaatetta, vähän jännitti. Stockalta parit muffinssit, minulle jättimarenki ja kaupan kautta kotiin. Huomenna siivoan lasten vaatekaapit ja saattaapa kamera laulaa sillä olen aivan yksin kotona!
Kiitän myös edellisten postausten kommenteista.
Kommentit tulevat sähköpostiini ja ilahdun aina kun puhelin pirahtaa merkiksi meilistä,
kiitos ja kiitos ♥
Heippa ja hyvää pääsiäistä!
VastaaPoistaMeilläkään ei mitenkään toimisi omat huoneet. Tytöt ovat niin samanikäisiä, ettei tavaroita tai tiloja olisi järkeä alkaa jakamaan. Meillä on lapsille kaksi huonetta; toisessa nukkuvat ja toisessa leikkivät, ainakin suurinpiirtein. Olen kyllä välillä harkinnut oman entisen työhuoneeni valtaamista takaisin.
Jännä kuitenkin kuulla, että teidän iso jätkäkin noin sopuisasti jakaa huoneen pikkusiskon kanssa. Toisaalta tuntuu, että pojat yleisesti ovatkin joustavampia näissä asioissa, kun taas tytöillä niitä salaisuuksia riittää.
Toimivalta kuulostavat huonejärjestelynne! Meillä myös kalusteita (ja osin huoneitakin) pyöritelty moneen kertaan uuteen uskoon tarpeiden mukaan. Nykyään 2 lasta aina yhdessä huoneessa - ja hyvin sujuu, kun säilytystilat mietitty, tavaroiden määrä rajattu, säännöistä sovittu ja jokaiselle varattu omaa tilaa. Huoneet eivät kovin isoja, mutta talo antaa myöden etsiä rauhallista soppea itse kullekin silloin kuin on tarvis. Teinit viihtyvät kellarin askarteluhuoneessa ja pienemmillä lisäksi leikkinurkkaus olkkarissa.
VastaaPoistaOma huone ei todellakaan mikään välttämättömyys - oma rauha sen sijaan kyllä. Mutta kuten kirjoititkin: sitä voi etsiä myös muista huoneista.
Minusta erityisen söpö on ajatus siitä, että sisarukset tuhisevat untaan samassa huoneessa ♥
Jään odottamaan mahdollisten mekkolöytöjen esittelyä! Jestas, miten Padme näyttää venyneen! Ei taida viimevuotiset enää sopiakaan?
Kiitos samoin Tea! Tuollainen olisikin ideaali ratkaisu samanikäisillä jos olisi kaksi huonetta -että toiminnot jaetaan noin. Eihän aikuisten makkarissakaan saisi olla työpöytää, tai niin väittävät ;)
VastaaPoistaPoika on loppujenlopuksi tosi vähän kotona. Hän on hyvin urheilullinen ja liikkuvainen eli on ulkona pyöräilemäsä tai leikkimässä melkein kaiken ajan mikä vain annetaan, päivien pidetessä myös tuo aika vain kasvaa. Luulen että jos olisi enemmän kotihiiri, ei tämä ratkaisu vältämättä toimisikaan näin hyvin :)
Kun kavereita tulee pojalle kylään, yleensä tyttö saa muuta puuhaa esimerkiksi olkkarin pöydän ääreen että pojat saavat omaa rauhaa.
Toistaiseksi tämä toimii hienosti joten näillä mennään. Varmasti moni miettii onko edes mahdollista ja täsä yksi tarina että on.
Miikkiskin ehti väliin :) Jeps, niinhän se on että sopu sijaa antaa ja samalla sitä kasvaa ottamaan muut huomioon ja samalla tietää myös milloin ja miten etsiä sitä omaa tilaa. Isäni muistaa aina kertoa miten hän perheensä kanssa asui yksiössä ja vielä piikakin siellä asui ;)
VastaaPoistaMinustakin on kiva että nukkuvat yhdessä... tosin aika usein toinen tai molempi löytyy minun vierestäni aamulla, etenkin silloin kun isi on reissussa :D
Luulen ettei tyttö ole kasvanut ylöspäin paljoa (neuski loppukuusta) mutta maliltaan on solakoitunut ja vaikuttakin nyt jotenkin tosi isolta tytöltä -ja minulla on tippalinssissa että mihin vauva katoaa ;)
Ja tunnutan ettei mekko ollut ihan pakollinen hankinta mutta minulle tuli visio -taas =D Yritän laittaa johonkin kuvaan huomenna...
Kiva nähdä ja kuulla lastenhuoneen sisustusasiaa. Meidän lapset kun on vielä niin pieniä, että lastenhuone on olemassa, mutta siellä ei ole minkäänlaista sisustusta, lelut erinäisissä laatikoissa, eikä siellä edes kukaan nuku. Tuo lelujen ja tavaroiden säilytys on mulle muutenkin mysteeri, kun en tajua, miten ne kaikki tavarat sai siististi, mutta toimivasti järjestettyä. Minkälaiset säilytysjärjestelmät" hankkia..? Tykkään kyllä monien sisustusblogien lastenhuoneista, mutta meillä ei vaan toimisi. Tarvitaan jotain helppohoitoista. Minusta teillä näyttää juurikin sellaiselta, siistiltä, mutta ei liian "tehdyltä". Niin ja nuo tähtitaskufarkut on tosi ihkut! :)
VastaaPoistaMeillä on vuoden sisällä edessä samanlainen ratkaisu. Meillä on kohtuullisesti neliöitä, mutta vain kaksi makuuhuonetta eri kerroksissa. Tällä hetkellä yläkerran huonetta asuttavat 4-v ja 10-v osa-aika isosisko:) Yläkerran aulaan olisi mahdollista tehdä toinenkin samankokoinen huone keveällä seinäratkaisulla, joten saapa nähdä millaisella kombinaatiolla yksi parivuotias pojanviikari tuonne yläkertaan sijoitetaan. Kaikki samaan huoneeseen nukkumaan? ja toinen huone leikeille ja läksyille. Tällä hetkellä eniten tytöt riitelevät huoneestaan, kun jommalla kummalla on kavereita kylässä. 4-v kun on superinnokkaasti tunkemassa itsensä 9-10 -v tyttöjen seuraan.
VastaaPoistaPizzicato, se onkin mysteeri, että mikä toimii ja mikä ei :) Ja etenkin pienten lelut ovat monesti isoja ja hankalan muotoisia.
VastaaPoistaTuossa huoneessa on toisessa kaapissa pelit ja autorata sekä J:n pienoismalli- ja rakennussarjat. Hyllykössä on kirjat, lehdet ja pala-ja muistipelit. Hyllyillä rakennetut legosarjat ja salkuissa ja laatikoissa esim. geomagit ja teeastiastot. Työpöydän laatikoissa on molemmilla omat "sälälelut" ja keskimmäisessä laatikossa kaikki piirrustus ja askartelu. Sängynaluslaatikossa legot ja pikkuautot sekä junarata.
Mielestäni avain on että jokaiselle tavaralle on oma paikka, siihen on helppo pääsy ja paikka on sille tavaralle sopiva. Niin leikit on helppo ottaa ja laittaa pois.
Ja jotta homma ei menisi liian helpoksi, ne leikit, lelut ja tarpeet muuttuvat koko ajan :D
Ja kiva että näyttää mukavalle ja toimivalle, siihen pyritään. Ei ehkä niin siistiä kuin monissa sisutusblogeissa ja lehdissä mutta arjessa toimivaa.
ja farkut on Petit Patapon, olen innolla odottanut eetä lapsi kasvaa niihin ja nyt vihdoin!
Oliviah, tosi kiva kuulla että muillakin on vastaava ratkaisu! Voin kuvitella tuon tyttödilemman, sillä kyllä Padmékin on kiinnostunut poikien jutuista ja välillä haluaisi mukaan.
VastaaPoistaAika paha ratkasu on teilläkin edessä... olisiko mahdollista tehdä osa-aikaiselle sellaista huonetta että toimisi muuna käyttönä sillon kun ei ole paikalla ja pienemmät yhteiseen huoneeseen...
Mä muuten kommentoin pari postausta sitten pitkät pätkät relatablettien vatsatautia vastustavasta vaikutuksesta, mutta onneksi ei tullutkaan perille, kun saatiin oksu parin päivän päästä taloon maitohappobakteereista huolimataa ...
VastaaPoistaHienoa, miten olette saaneet toimimaan tuollaisen sisaruskombinaation samassa huoneessa! Meillä yksi syy uuteen asuntoon oli tarve saada kaikille kolmelle omat huoneet. Hankalinta oli tyttöjen erilaiset nukkumaanmenorituaalit. Toisen piti saada nukahtaa totaalihiljaisuudessa ja toisen supista tovi unikaverien kanssa. Siinä oli keinot vanhempana vähissä, kun molemmilla oli tavallaan oikeus omaan tapaansa käydä nukkumaan...
Meilläkin nyt alakerran huoneesta tuli yhteinen leikkihuone, tosin Eevin jäljiltä kaikki on vielä pinkkiä tai vaaleanpunaista (mutta eipä se tunnu poikaa haittaavan!) Eevi siirtyi nukkumaan yläkerran "vierashuoneeseen" josta täytyisi tehdä hieman toimivampi vielä. Ja Aatu nukkuu ylhäällä meidän makkarissa. Meillä on kaksi makkaria siis ylhäällä ja alakerrassa yksi ja jotenkin on helppoa kun ne leikit on siellä alhaalla missä muutenkin ollaan aina ja pystyn tekemään omia hommia samalla ja vahtia toisella silmällä lapsiakin.
VastaaPoistaMinäkin olen asustellut veljeni kanssa samassa huoneessa niin, että meillä oli hylly jakamassa huonetta. Ihan hyvin meni, mutta toki murrosiän alkaessa lapset tarvitsevat sitten jonkun oman tilan. Teillä varmasti siis pärjätään vielä pitkään yhteisellä huoneella.
VastaaPoistaEi vitsit miten mahtavat nuo tähtitaskuiset farkut!
Kiva kuulla, että tuollainen sisarushuone oikeasti toimii. Rupesin taas kuumeisesti miettimään meidän omaa tilannetta; isommilla lapsilla on omat huoneet, mutta pikkuveliparka on ilman omaa huonetta vielä. Periaatteessa alakerrassa on yksi ylimääräinen huone (työhuone) mutta se ei oikein sovellu makuuhuoneeksi ja ollaan kovasti mietitty miten saadaan puuttuvan huoneen mysteeri ratkaistua..Poikien ikäero on niin iso (8v) ettei yhteishuone oikein taida onnistua. Yksi vaihtoehto olisi isosiskon ja pikkuveljen yhteishuone. Voisi toimia, jos olisi ollut alusta asti niin, mutta nyt Neiti on niin tottunut omaan huoneeseensa, ettei hevillä luovu saavutetuista eduista..
VastaaPoistaKivoja kuvia!! :)
VastaaPoistaMietin tässä yks päivä kuviasi katsellessa, että missä välissä teidän tytöstä on tullut noin neitimäinen, siis se sellainen vauvamainen pyöreys on häipynyt ja tytöstä on kasvanut oikeen pikkutyttö. Niin se aika rientää ja on vaan tuo meidänkin "vauva" jo iso poika. :)
Minkä ikäinen teidän tyttö olikaan? Meillä kuopus on nyt 4v, muistelin, että ovat varmaan aika saman ikäisiä?!
Olipas kiva postaus. Olen etsinyt koko talven samaista kerrossänkyä koko valkoisena,mutta vielä ei ole onnannut. Meillä on edessä pikkutyttöjen huoneen uudistus.
VastaaPoistaJa ihan samoja kalusteita olen katsellut minäkin. Odotan innolla millaisen huonepostauksen teet!
Heips. Kiva postaus. Meilläkin kohta 3 ja 6 vuotiaat tytöt jakavat ison huoneen. Tappelevat jatkuvasti, mutta sitten taas ovat ylimmät ystävät. Omista huoneista haaveilen heille, mutta toisaalta hyviä puolia tässäkin.
VastaaPoistaSilmääni osui lasten sänky. Meillä on vanha muuramen sänky, näyttää ihan samalta...?
Kiva nähdä kuvia teidän lastenhuoneesta. :) Mä tykkään tosi paljon tuosta Jungmannista, ja ylipäätään kerrossängyistä, koska itse en koskaan sellaista saanut pienenä. Nytkään ei oikein päästä yhdelle lapselle kerrossänkyä ostamaan, mutta Muuramen Jollan olen ajatellut hankkia, heti kun pikku herra osoittaa jotain merkkejä että voisi siellä sängyssä yksin pysyä.
VastaaPoistaMun mielestä on kiva että sisarukset on samassa huoneessa. Se mihin kiinnitin huomiota on tuo teidän hyvä ja iso työpöytä. Mun mielestä se on kaiken a ja o. Siinä on hyvin tilaa piirtää, tehdä läksyt ja askarrella.:)
-M-, hmm, minnehän se kommentti on jäänyt? Tiedän kyllä teoreettisen maitohappojen vaikutuken... mutta kun lapset ylipäätään on kipeitä kerran kahdessa vuodessa, en usko että kannattaa niitä alkaa syömään päivittäisellä tasolla :)
VastaaPoistaON muuten täällä sama homma nukahtamisen kanssa. Alasänky höpöttelee ja yläsänky huomauttelee että voisi olla hiljaa :D
Sini, tuo järjestys kuulostaa hyvältä ehdottomasti. Ja en usko että sisäruksia kauheasti häiritsee pinkit... onhan meidänkin lapsien huoneessa tyttö ja poikajuttuja sekasin :)
-Jassu-, jeps, tässä odotellaan niitä ekoja tyttöystäviä... no ei onneksi (kai) ihan vielä :) Ja eiks oo mageet tosiaan byysät, voisin ittaa tuollaiset itsellenikin!
*riikka* Tosiaan jos joutuis omasta huoneesta luopumaan, voisi olla aika kova paikka. meilläkään ei niin ollut vaan lapset saivat yhteiden huoneen muuton yhteydesä jo. Välissä sitten kokeiltu sitä jakoa. Teillä onkin kinkkiset paikat edessä..
Pieni Lintu, no eiks oo! Olen ehkä vallan kriisissä vauvan katoamisesta... onneksi kiukuttelee kuitenkin välillä kuin pikkuvauva niin voi fiilistellä ;) Padmé täyttää viisi kohta.
Kiitos Sokrutin, mulla kävi tuuri koska löysin osat tosi nopeasti. Tosin, nyt on yksi ylimääräinen sänky mutta siinä on kapea koivureunus. Pitäisi myydä se pois. Niitä väliosia on tosiaan muitakin värejä eli sitä valkoista voi joutua hieman odottamaan.
Kuulsotaakin sanna sellaiselta iästä että nahisteluja voi helposti tulla :) Täällä hieman pelasta avarmasti pojan kypsyys eikä tappelut ainakaan pitkään jatku jos alkavatkin. Omat isot huoneet molemmille olisi toki ihanteellinen ratkaisu mutta nyt toistaiseksi ainakin mennään näin :) Ja sänky on Muuramen Jungmanneista tehty kerrossänky :)
Eppusen kaapilla. Olen täysin samaa ieltä pöydästä. Sellaisella postimerkin kokoisella pöydällä ei tee yhtään mitään. Ainakaan jos siinä aikoo jotain muutakin tehdä kun hakata läppäriä. Se Jolla onkin kiva kun kasvaa lapsen mukana. Tytöllähän oli aiemmin Ikean Minnen, juuri samasta syytä.
Kiitos kaikille mahtavista kommneteista, ihan fiilareissa olen lukenut uudestaan ja uudestaan pitkiä juttujanne -kiitos!
Ok - no mut samana vuonna syntyneet siis kuitenkin. Meillä täyttää 5v marraskuun lopussa. Hokaamus tuli tässä yks ilta, että vuoden päästä, siis alle vuoden, on jo eskariin hakukin sitten. On toinen eskarikavereitaan sitten nuorempi paljon kun loppuvuonna syntynyt, mutta eiköhän meidän Karpaasi pärjää. ;)
VastaaPoista