27.4.2011

Hiljainen hetki keskellä k a i k k e a


Ilmoitan huomenna arvonnan voittajat.
Tuleeko yllätyksenä jos kerron että on vähän kiire,
ei varmasti.
Mies on reissussa ja meillä juhlat sunnuntaina.
Tänään oltiin neuvolassa ja juostiin asioita.
LENE -testi ja mitat, ei sen kummempaa.
Ja rokotekin tuli, urheasti sekin suoritettiin.
108,5 cm ja 19.8 kg, meidän 4 v.



Ja vähän surujakin.
Nasu kuoli eilen.
Sain Nasun 20 vuotta sitten, olisi täyttänyt heinäkuussa 21 vuotta.
Ihan sinne ei ehditty, viimeiselle matkalle lähti eilen.
Pitkä elämä ja voiko kauniimmin kuolla kuin
hyvän elämän päätteeksi, jonkun silittäessä korvan takaa,
juuri siitä lempipaikasta.
Menemme kesällä ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen Savonlinnaan,
ilman Nasua.




Huomiseen.

9 kommenttia:

  1. Voi ei, ymmärrän surusi hyvin :-( Oma kissani (ja kaiken lisäksi tismalleen saman värinen) päästettiin taivaan hiirimaille pari vuotta sitten 16-vuotiaana. Olimme kasvaneet yhdessä aikuisiksi, joten iso suru oli.

    Meilläkin oli neuvola eilen ja hyvin meni. Kovasti on kättä arastellut rokotuksen jäljiltä, itselläkin aina jäykkäkouristusrokotuksen jälkeen särkee kovasti (oli mukana tuossa tehosteessa). Pitkä likka teillä, meillä 4cm lyhyempi ja painoa sitten suhteessa vähemmän. Minä sain olla mukana tehtävissä, ei edes ehdotettu äidin odottavan käytävän puolella kuten kuulemma jossain on tapana. Oli kivaa päästä seuraamaan niitä tehtäviä! :-)

    VastaaPoista
  2. Voi kuinka surullista. Meilläkin on Nasu, joka ei tosin ole kissa 11-vuotias koira. Rakkaita ovat ja raskaita ovat nämä menetykset.

    VastaaPoista
  3. Osanottoni <3
    Niistä karvaisistakin kavereista tulee omalla tavallaan rakkaita.

    VastaaPoista
  4. Pahoitteluni, tuntuu varmasti kovin haikealle!

    VastaaPoista
  5. Ikävää, otan osaa. Nasu sai kuitenkin elää pitkän elämän <3

    VastaaPoista
  6. Voih, ymmärrän surun ja kaipuun niin hyvin! Meiltäkin on lähtenyt moni hauvakaveri koirien taivaaseen. Viimeisin, Aku-hauva, nukahti viimeiselle matkalleen muummin syliin.
    Nyt on onneksi Hemmo-hauva mummin kaverina. Eihän siitä mitään tullut siitä yksin olemisesta kun on koko ikänsä koiria kotona ollut. Ja Hemmo onkin yksi Alvarin parhaista kavereista ;)

    Voimia!

    t. Alvarin äiti

    VastaaPoista
  7. Samanlaillahan Nasu on perheenjäsen ollut, siinä missä muutkin.

    Osanotot suruusi ;(

    VastaaPoista
  8. Osanottoni rakkaan kissan poismenosta.

    VastaaPoista

Ihan mahtavaa jos ehdit jättää kommentin,
ilahdun ihan jokaisesta!
Kiitos kun kävit ♥