Päivitys

Loppukesä tuli ja meni, syksykin tuli ja nyt on jo pakkasöitä. Pari viikkoa mennä hujahti kun mies oli matkoilla ja me mentiin kotona, töissä ja harrastuksissa tukka putkella. Sitten alotettiin syysflunssat, ensin kaatui J, sitten minä ja kas kas, parin vuoden tauon jälkeen sairastui bellakin. Pikkuhiljaa palailemme elämään ja jos ei muuta niin ainakin valmistuneita neuleita ja neuleohjeita on tulossa... heti kun keksin että milloin ihmeessä pääsen kuvaamaan ne jonnekin kivaan paikkaan hyvässä säässä, kun meidän aikataulut on mitä on. Mutta sitä odotellessa ja viikonloppua myös!

Kuvat muistuttavat kesän urakasta ja ilahduttavat onnistumisesta. Nurmi on leikattu viimeisen kerran, halot hakattu ja pihavarasto laitettu talviteloille. Kun loput lehdet ovat tippuneet tartun haravaan vielä kerran ja sitten saa lumi tulla. Ensi kevääksi on odotuksia ja projekteja joita odottaa. Enkä ole unohtanut sitä sukkaparia ja suklaalevyä, palaan niihin kun arki on bootattu.

[ ] lätkämaali [X] pihamaali

Olisiko kiva asua paikassa missä olisi virtaviivainen talo, puttinurmi ja terävälinjaiset pari palmua ja kaktusta pihamaalla. No olisi. Sellainen askeettinen eleettömyys ja selkeys viehättäisi minua valtavasti mutta elämän realiteetit täällä pohjolassa on hieman toiset. Kivilaatat joiden väleissä kasva sammal ja rikkaruohot, hiekkaa, soraa ja multaa siellä täällä ja puutkin penteleet kasvaa miten sattuu. Toisaalta pidän sellaisesta down-2-earth fiiliksestä että ollaan vähän niin kuin metsässä -etenkin kun me ollaan metsässä. Talvella maisema on aivan eri. Valkoinen selkeyttää ihanasti mutta silloinkin on  talven törröttäjä eli perennat sojottavat yksityiskohtina keskeltä hankea.

En myöskään tohdi kaikkea kivaa kieltää lapsilta vaikka esteetikko jo trampan pihakalusteena hylkäsikin. Tai itseasiassa sanoin, että jos joku sen kaivaa maahan niin voidaan hankkia, muuten ei. Onhan tässä ympärillä tramppoja lähes joka pihalla eli ilman pomppu-elämämystä ei meidänkään lapset jää. Sen sijaan pihalle on hankittu koristeline joka onkin ollut suosittu omien ja heidän kaverien keskuudessa sekä lätkämaali. Ja se lätkämaali on ihan k a m a l a, siis hirveä. Alun perin kirkkaan punainen maali erottui kirkuen mistä tahansa pihalle vilkaisitkaan ja kun vuoden pihalla olon jälkeen väri vaihtui erittäin epämääräiseksi kokonaisuudeksi punaisien eri sävyjä, tuli mitta täyteen. Hetken asiaa pohdittuani päätin maalata maalin koivuksi kun noita koivuja alapihalla rivistö on.

Ensin maali puhdistettiin ja spray-maalattiin halvimmalla mattavalkoisella maalilla (Puuilo, kolme isoa pulloa kympillä). Muistaakseni upotettiin tähän kaksi pulloa maalia sillä punainen paistaa läpi aika helposti. Tämän jälkeen tein kontaktimuovista pienet siksak sapluunat pystytankoihin ja maalasin nurmikkoa vasten olevat putket tumman vihreällä spraymaalilla. Koivuinen loppusilaus saatiin aikaiseksi mustalla Miranolilla ja pensselillä. Kun maali oli kuivunut, kiinnitettiin verkko valkoisilla nippusiteillä jotka maalasin vielä vihreäksi (kuvassa maali ei ole vielä kuivunut) sieltä missä ne ovat vihreän osuuden päällä. Vaikka itse sanonkin niin minusta tästä tuli tosi hyvä eikä muuten yhtään enää haittaa tuolla pihalla.

Vaatehuolto ja harrastusvaatteiden säilytys

Nyt kun ollaan siirrytty ulkoota sisälle, on hyvä hetki tehdä pieni katsaus meidän vaatehuollosta. Joskus kotiäitinä ollessa tälläisiä arkipostauksia tuli tehtyä enemmänkin mutta nyt harvemmin on aikaa ottaa kuvia askareiden välissä. En todellakaan ole mikään kodinhoidon tai pyykkihuollon ammattilainen mutta olen aika tarkka tietyissä asioissa ja olen sen takia joutunut miettimään tiettyjä toimintatapoja jo edellisen, kodinhoitohuoneettoman, asunnon mukaan. Kodinhoitohuone onkin meille nykyisin todella tärkeä, eikä vain pyykinpesua varten, vaan se toimii sellaisena arjen risteysasemana. Pahoittelen kuvien kehnoa laatua, nyt ei olla stailattu ja tälläistä se on kun ei ole sisällä ottanut kuvia aikaan ja sitten sen tekee kiireessä keskellä arkea.

Meidän kodinhoitohuone on talon alimmassa kerroksessa ja ihan hyvän kokoinen mutta pohjaratkaisu ei ole helpoin. Molemmissa päissä huonetta on ovi ja sillä seinällä jossa ovet eivät ole kiinni, on ikkuna. Inhoan myös syvästi kaapistojen kahvoja, niihin jää aina esim. collegehousujen taskut kiinni. Lattiaan on niin ikään valittu aivan väärä laatta, tuohon pinttyy kaikki kiinni. Kodinhoitohuonetta emme ole remppaamassa lähiaikoina joten olemme yrittäneet tehdä tästä parhaan mahdollisen olemassa olevilla keinoilla.

Kodinkoneet ostettiin kun muutimme. Merkistä olimme jo alkuunsa samaa mieltä ja valinta osui lopulta Mielen isorumpuiseen pesukoneeseen Edition 111 W5873  ja lämpöpumppukuivausrumpuun Softtronic T8867WP. Koneiden vieressä on likapyykkisäilytys ja lajittelu tapahtuu yleensä lattialla. Pesun jälkeen osa vaatteista menee rumpuun mutta osa kuivataan telineillä jotka käyttämättömänä roikkuvat koukusta seinällä. Kaikki housut ja kauluspaidat kuivataan vastakkaisella seinällä olevalla Aino -rekillä jonka alahyllyllä on korillinen erilaisia mutta harkittuja hengareita.

Rummusta sukat ja alusvaattet heitetään koriin myöhempää lajittelua varten ja muut vaatteet laitetaan pöytätasolle silästi, kuten myös telineiltä tulevat vaatteet. Siinä ne on niin kauan että ehdin tulla viikkaamaan joka pääsääntöisesti on aina eri päivä kun milloin pesen vaatteita. Pöytätason alla on kaksi iso muovilaatikkoa johon pesun jälkeen viikataan liian pienet kiertoon lähtevät vaatteet.

Yksi oleellisimmista asioista arjen sujuvuuden kannalta, on hrrastuksiin vaadittavien tavaroiden ja vaatteiden säilytys ja se tapahtuu kodinhoitohuoneessa. Sitä varten huoneeseen on kasattu Elfa koreista kokonaisuus ja päälle on haettu puutavaraliikkeestä valkoinen pöytälevy minkä päällä yleensä odottavat jo viikatut vaatteet kaappeihin siirtymistä (just vein).

Elfassa on omat korit harrastuslajeittain ja yhdessä korissa on muutamia erilaisia laukkuja. Kun harrastuspäivä tulee niin napataan sopiva laukku ja sen harrastuksen vaatteet. Ainostaan tennismailat -ja kengät ovat saman kerroksen vastapäisessä vaatehuoneessa. Harrastusten jälkeen vaatteet pestään/kuivataan/tuuletetaanm samassa tilassa ja sen jälkeen laitetaan odottamaan koreihin seuraavaa harrastuskertaa. Koska kodinhoitohuone on ulko-oven vierssä, pystymme kiireessäkin nappaamaan oikeat tavarat mukaan ettei edes kenkiä tarvitse riisua.

Minulta on vuosien varrella kysytty paljon siitä miten viikkaan vaatteet. Kun olin pieni silitti äitini kaikki vaatteet (myös alusvaatteet) ja olin itse samanlainen vielä kymmen vuotta sitten. Olen siis tottunut siihen että vaatteet ovat sileitä ja kaapit näyttävät samalta kuin siistien vaatekauppojen hyllyt. Koska en enää Tapiolassakaan ehtinyt juurikaan silitellä vaatteita, keksin tavan millä vatateet siliävät ja se on juurikin se, että ne lepäävät jonkun aikaan silästi päällekäin. Kun vaatteet on ladottu pöydälle tietynpäin, on ne myös todella nopea viikata ja siirtää kaappiin tai pieniin.

Vaatteet viedään yläkertaan ihan peruspyykkikorilla ja vaikka nätimpiäkin varmasti olisi, perusmalli toimii parhaiten.

Lapsilla on ollut vaatteita aina ennen reippaasti enemmän mutta olen jo muutaman vuoden ajan tietoisesti vähentänyt määrää. Aiemmin tytön kaapissa oli useita laatikoita joissa säilytin jemmoja mutta nykyisin tälläisiä laatikoita löytyy enää yksi ja sekin vajaana. bellan kaapissa pääosin yläosat on ylhäällä ja alaosat alhaalla. Sukat, sukkikset ja leggarit ovat Luhdan koreissa kuin myös vyöt. Kaikki on sellaisella korkeudella mihin tyttö yltää itse.

Eri vaatteet ovat omissa pinoissaan ja pyrin viikaamaan ne samanlevyisiksi jolloin pinot pysyvät hyvin pystyssä. Laatikoissa olevat housut on taitettu kerran keskeltä ja mahtuvat juuri näin koriin pituudesta. Collegetakit- ja housut on rullattu jolloin ne on helpompi ottaa sillä  niitä rumpataan usein edes takaisin kun taas esimerkiksi farkkuja pidetään pari päivää ja sitten ne menevät pesuun. Mekot on viereisessä kaapissa ja tajusin juuri että tarvitsemme uusia hengareita, henkkamaukan lastenhengarit jäävät auttamatta pieneksi.

Jiin kaappi on tällä hetkellä aika askeettinen. Tilasin hänelle alle vuosi sitten ainakin kuudet 30" farkut ja sitten hän otti kasvuspurtin ja nuo taitavat olla jo lyhyet. Onneksi ylähyllyllä odottaa jo samanlainen nippu pituudessa 32". T-paidat on lähes kaikki taannoiselta Floridan reissulta ja jäävät pieneksi nyt. Pitkähihaisia paitoja sekä huppareita ei ole kuin muutama koska nuori mies on vinkeästi juuri siirtymässä aikuisten puolelle vaatekaupassa. Jiin vaatekaappi on muuten vain noin 30 senttiä syvä mutta toimii ihan mallikkaasti.

Täältä kaapeista ne vaatteet sitten siirtyvät luonnollisesti lojumaan pitkin lattioita, tuoleja, yläkertaa, alakertaa, marinoituvat kissankarvoissa ja äiti sitten kerää ne alakerran kodinhoitohuoneeseen ja sykli alkaa alusta. Voila!