4.5.2010

Jos ymmärsin oikein, olitte toivoneet.




[ päiväkotivaatteita ]



Näitä on nyt vähän sieltä ja täältä.
Kirpparilta,
sellaisia priimakuntoisia ja kivoja.
Tuliaisia ulkomailta.
Jopa viime kesältä jotain,
kaapista ja alesta.
Ihan itte valkattuja kaupasta.

Tässä muutama kokonaisuus,
inspiroimaan.


Hame Gymboree, paita Next.

Alunperin ajattelin,
että collegeja ja veloureja.
Pitkähihaisia ja t-paitoja.
Niinkuin veljelläkin aikoinaan.


Housut Mayoral, paidat Claire.

Sellaista väljää ja helppoa.
Kuitenkin lapsen itsensä näköistä.


Huppari Zara, paita H&M ja velourit IdaT.

Sitten muistin:
Padméhan on tyttö!
Ja tytöthän ovat mekoissa ja tunikoissa.
Ainakin tämä tyttö,
koska niin toivoo.

Tunikat Next.

Lopputuksena on sekalainen kasa
kaikkea mahdollista.
Onneksi värit käyvät suunnilleen yhteen.

Tiedän että pisulla on helpompi käydä sukkis+mekko-yhdistelmässä.
Ja luulen että haalarin alla se toimii hyvin.
Lähtökohtana on että vaatteet ovat pehmeitä, väljiä ja niissä on helppo olla.

Keväämmällä varmasti ulkona pidetään kevyempää housua
ja
toivon mukaan on niin lämmintä että myös shortseja.

T-paita Circo ja Mariquita, shortsit H&M.

Vaatteet ovat omassa pinossa,
jotta isikin aamulla osuu niihin nimikoituihin.
Samalla onnistun säästämään tietyt vaatteet,
muuta käyttöä varten.

Mekko Zara, paita Next, sukkikset H&M.
Neule Elle, paita ja farkut Next.

Terkkuja kaikille pienille päiväkotilaisille!

3.5.2010

Viimeinen kotipäivä.



Aamulla isi vei likan päiväkotiin.
Sinne juoksi innoissaan ja tohkeissaan.
Isi oli kysynyt tuletko vilkuttamaan kun hän nyt lähtee.
Tyttö kääntyi ja isi ajatteli että nyt tulee parku.
Ja pah!
Tyttö otti isiä jaloista kiinni ja työnsi ovelle,
osoitti ulos ja totesi "pois!".
"moimoi" kuului sulkeutuvan oven takaa.

Huomemma on minun
ensimmäinen
työpäivä.

 
 
Eilen juhlittiin.
Kiitos kaikille vieraille,
annoitte ihania muistoja ♥







Aurinkoista maanataita!

1.5.2010

Kuukauden viimeinen päivä.



Kiitos ♥
Kiitos Teille tsemppauksesta.
Ja kiitos kokemuksien jakamisesta.




Uudet ovet aukeavat,
eikä vanhoja tarvitse silti sulkea.
Opetellaan sovittamaan
ja limittämään.
Kokeillaan,
miten päin uusi arki sopii meille parhaiten.



Ensimmäinen viikko.
On mennyt yli odotusten.

Ei ole itketty,
ei surusteltu.
On juostu iloiten päiväkotiin
ja joka päivä
kerrottu
"päiväkoti kivaa".


Tyttö puhuu huonosti.
Käymme puheterapiassa
ja
opettelemme apuviittomia.
Mielestäni tahtoa on nyt enemmän kuin ennen.
Sanojakin on tullut lisää.
Ja ennen kaikkea yritystä.
Syytä puhumattomuudelle ei ole,
ainakaan toistaiseksi löydetty.




Kyllä se itkukin varmasti vielä tulee.
Kun tästä tulee arkea.
Kun ei ole enää uutta ja jännää.




Mutta otetaan ne itkut sitten vastaan.
Sylitellään ja jutellaan.
Kyllä tämä sujuu.
Kasvetaan mukana.




On ollut ilo huomata.
Että tyttö on se sama,
viedessä ja lähtiessä.
Kyllä se luonne on niin vahva
että pysyy mukana.




Äitikin on pärjännyt mielestäni hyvin.
Tänään oli olo että pitäisi hakea tyttö kotiin.
Mitäpä minä täällä yksin.

Mutta pysyin vahvana.
Parempi olla nyt jo koko päivä.
Eikä vasta maanantaina.

Hyvin tämä sujuu,
hei me osataan!



Tänään kävimme neuvolassa.
Huomenna 3 vuotta.
103 cm / 18,5 kg
Silkkaa iloa!

Kävimme myös vappukävelyllä Helsingissä.

HAUSKAA VAPPUA !

Pst, en ole unohtanut arvontaa.