13.8.2009

Kyllä maailmaan nimiä mahtuu.



Lukemissani blogeissa on ollut paljon puhetta nimistä. Moni kirjoittaa internettiin jollain lempinimellä, ehkä se on se viimeinen yksityisen raja. Jotain haluaa jättää ihan itselleen. Minunkin lapseni ovat täällä lempinimillä, vaikkakin sellaisilla joita käytämme omassa arjessamme.

Myös minä olen täällä lempinimellä. Monet ystäväni tuntevat minut nimellä "nana" ja koska en sitä saanut bloggeriin, taivutin sen muodoksi anana. Kaikki kuvani ovat minun ottamiani, siksi nekin on merkitty singneerauksella "anana snap", minun oma napinpainallus.

Voisin ehkä olla täällä omallakin nimellä, ihan sillä joka lukee syntymätodistuksessani mutta mielummin olen lempinimelläni, eihän tämä ole virallista vaan enemmän sellaista "netin kaveripiirin jutustelua".

Internet on niin valtava ja globaali että väistämättä joskus tulee eteen samantyylisiä kuvia, samantyylisiä nimiä. Monet niistä ovat sattumaa, harvempi meistä on niin ainutlaatuinen ettei maailmassa olisi mitään vastaavaa. Joskus kuitenkin törmää sattumaan joka tuntuu uskomattomalta.

En halua tehdä tehdä tästä paikasta arjen kaatopaikkaa tai vakamielistä pohdintaa. Toivon että täältä saa jokainen mukaansa piristystä arkeen, vinkkejä tarpeesen ja hyvän mielen. Tänään kuitenkin sain ystävältäni kysymyksen "Oletkö tämä sinä?" "Ei, en se ole minä, se on joku muu," mutta ymmärsin hyvin miksi hän kysyi.

Jäin pohtimaan että moni muukin voi pohtia samaa ja halusin myös vastata teille, lukijani, sekä muille ystävilleni: ei se en ole minä.

Tämän linkin ystäväni minulle näytti.
Ja tämän etsi toinen ystäväni.




Kaupungin paras kahvila.



Se on Kiasmassa.

Ihanan perus.
Täydellinen kahvimuki.
Mahtava kalkkunasämpylä.
(Kyllä tästä kannattaa se hinta maksaa)
Ja syöttötuoleissakin on siivet!









Siellä on myös valoisaa ja avaraa.
Mikä tärkeintä:
Ihana valo!


11.8.2009

Salaista postia Puuhamaan jälkeen.






Olimme perjantaina Puuhamaassa. Isommat lapset kävivät tietysti koko paikan läpi mutta pikkuiselle riitti vesipuisto. Ja voi sitä riemua, virrasta ei olisi millään tahtonut pois :)

Kestityksestä huolehtivat mummi ja vaari, iso kiitos heille. On mahtavaa miten isovanhemmat ovat mukana lasten elämässä.

Kotiin palatessa odotti aivan mahtava paketti Salaiselta Ystävältä. Miten voikin mennä näin napakymppiin! Kiitos! Oli supermieluisat yllätykset, yksi muumikiiltis onkin jo saanut liikaa hellyyttä osakseen :)