Eteisen muutos ja kokemuksia teippitapetista

Sisältää yhteistyön.

Täällä on kuvia meidän eteisestä vielä muutamia viikkoja sitten. Siitäkin huolimatta, että kuulostan pinnalliselta, on minun pakko myöntää, että eteinen on suorastaan hävettänyt minua. Ehkä juuri siksi, etten ole itse pystynyt vaikuttamaan sen ulkonäköön ja kaikki ratkaisut ovat olleet aivan erilaisia kuin olisin itse valinnut. Ja sanotaanhan sitä, että eteinen on kodin käyntikortti. No meidän eteinen ei kyllä ole ollut ja kesäisin olenkin mielummin toivottanut vieraat tervetulleeksi terassin ovesta.

Kun lattian väri muuttui, innostuin välittömästi sisustamaan tilaa muutenkin. Olen niin käytännön läheinen, että pyrin pitämään aina mielessä kuitenkin sen, mitä varten tila on. Meidän tuulikaappi on likaisia kenkiä ja takkeja varten ja siksi siellä on avonaulakot sekä kenkähylly mihin on nopea jättää ulkokamat. Eteishalli on taas enemmänkin läpikulkua varten ja etenkin talvella, siinä puetaan toppavaatteita tai snoukkakamoja. En missään nimessä halunnut halliin juurikaan kalusteita koska ne olisivat tiellä ja muutenkin halusin pitää tilan avarana ja valoisana, tai ainakin niin valoisana kun ikkunaton tila voi olla.

Alusta asti oli selvää, että kissojen kiipeilyteline tulee edelleen olemaan hallissa. Koska telineen alkuperäinen beige karvaverhoilu ei miellytti omaa silmää yhtä paljon kuin eteisen vanha lattia, päätin päällystää kiipeilytelineen uudestaan. Varastosta löytyi tukevaa harmaata puuvillakangasta ja jotta sain telineeseen vähän ilmettä, päätin tehdä pusseihin reippaat nappikaistaleet ja laittaa erilaisia nappeja eri kerroksiin. Hämmentävää on, että nyt myös kissat pitävät telineestä paljon enemmän kuin ennen -ehkä se on tuo tumma väri mikä vetää vaaleita kissoja puoleensa.

Lattialle laitoin jo vuosia meillä olleen Assin eli taljan. Ensin etsin tilaan pyöreää mattoa mutta tajusin, että jos matto olisi pikkasenkaan paksu, eivät kaikki ovet aukea kunnolla, joten onneksi muistin että meillähän on talja jo valmiina. Assi sopii paikalleen muotonsa ja värinsä ansiosta täydellisesti. Kiipeilytelineen ja taljan seuraksi hain Ikeasta kellon joka olisi pitänyt olla eteisessä jo monta vuotta, mutta eihän sitä kaikkea aina muista tai tajua hankkia.

Hallin toisella puolella on Ikean Bestå kaapisto ja todella hankala syvennys. Olen kolme vuotta pyöritellyt mielessäni tilaan sopivaa säilytyskalustetta tai muuta funktiota, turhaan. Tuskin on mikään uusi juttu, että portaiden alla on se hankala tila mille ei ole mitään käyttöä. Nyt kuitenkin keksin, että laitan paikkaan meidän Kentiapalmun. Kasvin pitäisi selvitä hyvin ilman aurinkoa ja kooltaan se on juuri passeli syvennykseen. Ostin palmulle korin jossa toistuu sama väri ja fiilis kuin isovanhempieni vanhassa puutuolissa ja perunakapassa. Palmun muoviruukun sekä korin suojamuovin reunat teippasin naamiointiteipillä, etteivät paista rumasti silmään, vink vink. Palmun takana on kaksi siellä täällä pyörinyttä kenkäkaappia, jossa säilytämme "sen toisen vuodenajan" kenkiä.

Bestån yläpuolelle olen tilannut uuden valaisimen, jota olen jo muutaman vuoden pyöritellyt mielessä mutta sille ei ole ollut paikkaa, kunnes nyt. Myös taulu puuttuu vaikka kehykset jo on. 

Olen niin ikään miettinyt jo pidempään, että pienelle seinälle portaiden vieressä pitää keksiä jotain. Koska olemme teippailleet ennenkin mm. kuusen yläkerran seinään, kävin katsomassa Teippitarhan sivulta, olisiko siellä oikeanlaista teippiä ajatukseni tueksi. Ei juurikaan yllättänyt, että valtavasta valikoimasta löytyi juuri sitä mietä hain ja kun kyselin toimareita teipeille, heitettiinkin minulle vastakyssäri yhteistyöstä. No ehdottomasti olin messissä ja Teippitarhasta lähettivät minulle kolme rullaa mattamustaa teippitapettia.

Tänään teippasimme miehen kanssa seinään raidat, jotka noudattavat ikään kuin samaa raidoitusta kuin portaat ja tykkään! Mies ei ehkä ole ihan yhtä innoissaan, sillä hänen mielestä tila pieneni, mutta kyllä tämän kokoisessa hallissa siihen varaa on. Olen vuosia halunnut raitaseinää mutta koska maalaaminen on niin pysyvää ja tapetointi vaivalloista, on ajatus aina jäänyt toteuttamatta, tähän asti. Teippitapetilla raitojen teko on niin helppoa ja nopeaa, että nyt tekee mieli teipata pari muutakin huonetta. Teippi tarttuu tosi hyvin ja tasaisesti mutta vaikka menisi ekalla kerralla vähän vinoon, on se helppo irroittaa ja teippi kiinnittyy vielä yhtä hyvin uudestaankin. Jos kyllästyn seinään, ei tarvitse kuin repiä teipit pois ja taas on yksivärinen seinä. Ihan super!

Teippitarhalla on muuten oma osasto Habitaressa, jos innostuit puoliksikaan niin paljon kuin minä.

Laitan varmasti jokusen uuden kuvan, kun uusi lamppu saapuu ja löydän oikeanlaisen julisteen kehyksiin.

MUKAVAA VIIKKOA KAIKILLE !

Syysblues

Ensimmäisessä luonnoksessani kirjoitin omasta suhteestani siniseen. Sitten tajusin, että miksi ihmeessä höpötän omista mieltymyksistäni, kun kyse bellan uudesta lempiväristä. Omat höpinät siis sikseen ja asiaan.

Bellan lempiväri on aina ollut vaaleanpunainen. Hän taisi olla jo parivuotias, ennen kun hänen kaappiinsa edes löyti mitään muuta väriä kuin vaaleanpunaista tai valkoista. Bella tykkää myös valkoisesta, harmaasta sekä mustasta ja lähes kaikista pastelliväreistä. Värien käyttö on aika paljon kiinni vuodenajasta, nyt esimerkiksi mennään väreillä ja harmailla ja kohta talvea kohti kulkiessa vielä vähemmän väreillä.

Viime keväänä likka alkoi näyttää merkkejä omasta kiinnostuksesta tummansiniseen. Mielestäni tummansininen ja vaaleanpunainen on ”match made in heaven”, joten en yhtään laittanut vastaan tummansinisien vaatteiden hankkimiselle. Olenhan jo muutaman vuoden ajan ostanut esimerkiksi tummansinisiä ulkotakkeja. Olen nyt hankkinut sieltä täältä muutaman vaatteen lisää täydentämään vaatekaappia ja bella on ollut varsin innoissaan.

Floridassa ostimme tummansinisen kesätakin Abercrombielta. Olen vuosia kertonut miten meillä ei käytetä kesätakkeja mutta ilmeisesti tämän ikäiset työt haluavat jo pukeutua omalla staililla ja kesätakeillekin on tullut käyttöä. Abercrombien mitoitus on hieman konstikas; takit ovat lyhyitä, kapeita ja pitkä hihaisia joka kannattaa ottaa huomioon tilausta tehdessä. Alakuvan takkia ei ole enää saatavilla kuin ihan pienessä koossa, mutta syksyn aikana Abercrombielle pitäisi tulla "weather warrior"-takkeja, joita meillä on ollut jo monta vuotta käytössä.

Tällä hetkellä Gapilla on hyviä tarjouksia meneillään, joten kannattaa ehdottomasti tsekata sivuilta pitkähihaiset sekä fleecet talvea varten. Tilasin tummansinisen fleecen bellalle joku viikko sitten ja on kyllä mukava nähdä kun joku ostos menee nappiin ”Ooooh, äiti nää on tummansinisiä! Mä laitan nää heti huomenna” –oli välitön reaktio. Fleecen kaverina tilattiin tummansininen paita joka ilahdutti mallillaan. Gapille epätyypilliseen tapaan tämä paita on pitkä ja kapea. Näitä taidan tilata lisää. muissakin väreissä.

Sokerina pohjalla on uusi joukkuetakki, Reima Sneak. Bellan lempitakki on kaksi vuotta ollut vastaava Reiman untsikka. Takki on kevyt ja todella hyvän mallinen mutta valitettavasti jäi pieneksi keväällä. Bellan joukkueen varustevastaavana pääsin vaikuttamaan koko joukkueen takkihankintaan ja kun kävi ilmi, että Reimalla on tänäkin vuonna vastaama takki mallistossa, tilasimme Reimalta koko joukkueelle tämän vuoden mallin takista. Tummansininen väri on täydellinen ja reimamaiseen tapaan takki on huoliteltu ja laadukas. Joudun ehkä hieman säännöstelemään takin käyttöä, sillä takki on ensisijaisesti joukkuetakki, mutta toisaalta tämän ikäiset osaavat jo pitää vaatteensa varsin siistinä. (Ps. kuva näytää minun koneellani aika tummalta, eli voi väristää värejä hieman)

Tällaisia tummansinisiä fiiliksiä tällä kertaa, aurinkoista viikonloppua kaikille!

Harrastavan perheen kodinhoitohuone eli käytännöllisyyttä arkeen.

Pidän itseäni aika analyyttisenä ihmisenä mutta voi myös olla, että olen vain neuroottinen. Tapanani on pohtia seurauksia ja niihin johtavia syitä aika perusteellisesti ja miettiä, millä palasilla täysin arkisiinkin asioihin voi vaikuttaa. Jo vuosia sitten ymmärsin mikä vaikeuttaa arkea ehkä kaikkein eniten: se ettei asioille ole omaa paikkaa. Tavaroiden epämääräisen tai epäkäytännöllisen sijoittamisen välitön seuraus on yleensä sotku sekä se, että joutuu etsimään tavaroita tai kaivamaan niitä mitä järjettömimmistä paikoista. Tästä seuraa lähes poikkeuksetta aikahaaste haaste, sillä etsimiseen ja kaivamiseen menee ylimääräistä aikaa ja sitten onkin jo kiire. Kiireestä seuraa hermostumista ja tiuskimista ja kas kas, ollaan tilanteessa missä x määrä perheenjäseniä etsii, paiskoo, tiuskii ja koko porukka on myöhässä ja kämpässä yleensä vielä isompi epäjärjestys. No, mikäs sen mukavampaa 7 päivänä viikossa …eiku.

Jokaisen arkeen kuuluu vähän eri asiat ja myös resurssit ovat eri. Meidän resurssit muuttuivat huomattavasti kolme vuotta sitten kun muutimme kerrostalosta omakotitaloon mutta toisaalta pari vuotta myöhemmin huomasimme asuvamme kahden kilpaurheilijan kanssa. Niinpä pikkuhiljaa oman talon toiminta käytännössä on selkeytynyt ja myös arjen tuomat haasteet konkretisoituneet.

Ennen.

Monesti talon sydämeksi ajatellaan keittiötä. Jos sydän on se, joka mahdollistaa koko systeemin käynnissä pysymisen, on se meillä ehdottomasti kodinhoitohuone. Kodinhoitohuoneessa pestään vaatteet joka mahdollistaa meidän liikkumisen yleisesti hyväksytysti verhoiltuna mutta kodinhoitohuone on myös meidän harrastusvarustelun keskusyksikkö. Koska lapsilla on harrastuksia jokaisena päivänä viikossa ja yhteensä kaikkineen noin ehkä 25 tuntia, on harrastusvarusteiden säilytyksellä ja harrastuksiin lähtemisen sujuvuudella suuri merkitys ajankäytöllisesti. Koska olen suurimman osan arjestä yksin jälkikasvun kanssa, on molempien ollut pakkokin oppia omatoimiseksi ja meillä oltava tietyt rutiinit, sillä aikaa ei kertakaikkiaan ole yhtään liikaa.

Kodinhoitohuone kätkee sisäänsä myös kaikki remppa ja siivoustavarat. Huone sijaitsee alimmassa kerroksessa ja sinne on pääsy eteisestä sekä vilpolasta. Aika hankalan huoneesta tekee sen läpikulku, jonka johdosta alun perin huoneeseen on sijoitettu kaikki toiminnot toiselle pitkälle seinälle. Huoneen isosta koosta huolimatta kaappitila on mielestäni suunniteltu hieman epäkäytännölliseksi ja se osittain puutteellistakin. Tosin keskellä seinää oleva ikkuna estää kokonaisen kaappiseinän rakentamisenkin. Arvostan kuitenkin pitkää pöytätasoa sillä siinä lepää niin viikattavat kuin viikatutkin pyykit, kunnes ne kannetaan kaappeihin.

Kun reilu vuosi sitten nurkkiin ilmestyi pikku hiljaa suksimonojen, snoukkakenkien, tennisvarusteiden ja ulkoluistimien lisäksi kahdenlaista kilpaluisteluvarustetta, alkoi allekirjoittaneella pinna kiristyä. Tiedättehän sen pienen valtion kokoisen ka-ma-lal-ta haisevan lätkälaukun? Ja ne hemmetin hanskat, suojat ja kolmet luistimet ja puukepit. Siihen päälle pienempi laukku ja kaiken maailman harkka- ja verkkavarusteet. Ja sitten me etitään niitä kamoja seitsemänä päivänä viikossa pitkin lattioita ja laukkuja ja odotetaan milloin valmentaja huomauttaa, että ”kissat-ohjelma oli viime kaudella, eikä harkkoihin kaivata enää karvan karvaa". Ehdoton lempparini oli, kun joskus yritin mennä saunaan ja koko pesuhuone on täynnä lätkävarusteita ja alkoi ketuttamaan jo ovella.

Hey, no more.

Suunnittelin kodinhoitohuoneeseen pienen hyllylaajennuksen ja Anttilan myymät -50% Elfat tulivat enemmän kuin tarpeeseen. Suunnittelun lähtökohtia oli, ettei mitään ole lattialla, nuoriso yltää itse omiin tavaroihinsa ja mitään ei tarvitse siirtää, että saa oikean varusteen esiin. Kaikki harrastuskamat, lukuun ottamatta suksia, lautoja ja snoukkakenkiä/kypäriä, on nyt yhdessä hyllystössä.

Ylimmällä hyllyllä oikealla makaa sulkismailat ja alapuolella olevalla rekillä kuivatetaan kaikki hengarissa kuivatettava pyykki kuten kauluspaidat ja housut. Rekin alapuolella on hengarikori sekä kori, johon tyhjennetään kuivausrummusta sukat. Näitä koreja meillä kiertää kaksi: yksi on yläkerran kylppärissä likavaatekorina ja kun se tulee alas ja tyhjennetään likavaatekaappiin, viedään alhaalta samalla täysi sukkakori ylös, lajitellaan sukat laatikkoihin ja laitetaan pyykkikoriksi. Ja kaiken realistisuuden nimissä totean, ettei se nyt aina mene ihan näin saumattomasti. Sukkakorien alla majailee bellan kisalaukku.

Toisella puolella ylähyllyllä on se pahamaineinen lätkälaukku, josta koko hyllymuutos sai alkusysäyksen. J säilyttää hallilla ”kovat” lätkäkamat ja käyttää laukkua ainoastaan kismatkoilla. Ylähyllyn alapuolella on varattu hylly silitettäville pyykeille ja sen alla hylly sisäpelikengille. Tennistä pelataan kolme kertaa viikossa joten kengät ja mailat on oltava helposti saatavilla. Taso on tarkoitettua reppujen pakkaamista sekä puhtaan pyykin koria varten.

Reunimmaisen laatikoston yläkorissa on kokoelma erilaisia laukkuja. Vähän päivästä riippuen harrastuskamoja laitetaan milloin putkikassiin ja milloin kangaskassiin. Kaikki perheen uimapuvut löytyvät myös täältä, josta ne on helppo ottaa mukaan pyyhkeen kanssa jos tulee lähtö rannalle tai kaverin kanssa uimaan. Alimmassa korissa on bellan ulkoluistimet joita käytetään koululuistelussa. Keskimmäinen koristo on bellan; ylimmässä luisteluun liittyvät vaatteet ja varusteet ja alempana tennis ja koululiikuntavaatteet. Vastaavasti Jiin korit löytyvät oikealta ja varusteet samalla logiikalla. Mikäli tarvitsemme lisää säilytystilaa, on hyllyjä helppo lisätä ja lattiatila pysyy edelleen vakiona ja etenkin tavarattomana. Inhoan sitä, kun joutuu ensin nostamaan sata tavaraa ylös ennen kun voi imuroida tai en mahdu lajittelemaan pyykkejä kunnolla.

Kun eri harrastuksia on välillä peräkkäin samana päivänä, ei ole pakko edes ottaa kenkiä pois sillä riittää pit stop kodinhoitohuoneessa. Mainittakoon vielä, että eteishallin toisella seinällä on pieni vaatehuone, joka pitää sisällään lumilautakengät sekä lautailussa käytettävät villa/tekniset kerrastot sukkineen. Tällä järjestelyllä kaikki harrastuskamat ovat yhdessä paikassa ja yläkerran kapeissa on ainoastaan käyttövaatteet. Teoriassa homma toimi täydellisesti, loppuhan on kiinni ainoastaan jälkikasvun kovapäisyydestä eli miten hyvin menee jakeluun, missä niitä tavaroita pidetään. Lopetin jo joku aika sitten osallistumisen etsintöihin eli nyt on vain nuorisosta kiinni, kuinka sujuvaa haluavat arjestaan tehdä.

Tämä ei ehkä kelpaa sisustuslehtien sivuille mutta tärkein on saavutettu, se toimii käytännössä.