Terassin verkko-ovet

Muutamat kesät ovat jo menneet harmitellessa, kun terassin ovia ei pysty pitämään auki. Ongelma ei ole niinkään lentävät pörriäisit kuin karkaavat kissat. Tai pystyyhän niitä ovia pitämään auki, jos kissat lukitsee makkariin ja omalle terassille. On kuitenkin varma, että jossain vaiheessa kaksi karvaturria yrittää rytmikkäästi murtautua makkarin oven läpi vapauteen. Aluksi ajattelimme tehdä ovet itse mutta sitten kuulimme, että Lidl myy ovia varsin sopivaan hintaan, ilmeisesti joka kesä. Niinpä jäimme odottamaan seuraavaa kesää ja toivoimme ovien tulevan taas valikoimiin.

Koska terassille johtaa pariovet, oli verkko-oviakin ostettava kaksi. Ensimmäinen kesä meni niin siivillä, ettei ovia edes ehditty asentaa mutta tänä kesänä olin ajoissa nalkuttamassa mainitsemassa. En aio sanoa, että ovien kasaus on ihan helppo tai nopea juttu, sillä kyllähän siinä hetki vierähti. Oman haasteen toi tuplaovien sovittaminen suoraan, kun mikään muu kohta ei tunnukaan olevan suoraan. Lopulta tuli kuitenkin valmista ja wau - hyvät tuli! Koska ovien tarkoitus on pitää kissat sisällä, haimme vielä Clasulta kaksi voimakasta keittiökaapin magneettiä, jotta ovat pysyvät tiukasti kiinni.

Tänä kesänä onkin ollut mahtava istua sisällä iltaa ja samalla kuunnella ulkoa lintujen laulua tai sateen ropinaa. Avoimet ovet on kesällä kyllä samanlainen tunnelman tuoja kuin takka talvella.

Alati raitaa

No tässäpä postaus jota on saatu odottaa. Viimein illat pimenevät ja olohuoneessa voi istua koneella näpyttämäsä blogia. Kesä tuntui menevän siinä sivussa ja ollaan tehty mitään ja kaikkea. Jotenkin kaipaan jo syksyä. Sen värejä, kipakkaa ilmaa ja seesteisiä takkailtoja.

Kun kirjat oli luettu keväisellä Floridan reissulla, aloitin uuden huivin. Olen eniten ihastunut epäsymmetriseen kolmioon huiveissa, niinpä malli tuli jälleen Heidi Alanderin Nurmilintu -huivista, tietty ilman pitsejä koska olen varsin raitaorientoitunut. Rakastan raitoja. Raitoja huiveissa ja raitoja varjoissa, vaatteissa ja sisustuksessa. Niinpä neulon raitaa aina kun mahdollista. Langat olivat odottaneet jo pitkään ja alunperin olivat sukkiin. Mieheni kävi taannoin duunireissulla TitiTyysstä Jyväskylässä ja olin pyytänyt ainoastaan The Uncommon Threadin Tough Sockia, hän sai itse päättää värit. Enpä olisi uskonut, että kotiin tulee niin täydelliset värit, en olisi onnistunut itse paremin.

Nurmilintu -ohje on ilmainen ja sen voi ladata ainakin Ravelrystä. Huivin raidoitus on seuraava:
Aloita harmaalla ja neulo 16 kerrosta per väri niin, että raitoja on yhteensä 14 ja jatka
4 krs harmaalla ja 16 turkoosilla - toista 6 kertaa
16 krs turkoosilla
16 krs harmaalla
2 krs turkoosilla
16 krs harmaalla
2 krs turkoosilla
16 krs tai loput harmaalla... siihen loppui lanka.
Kannattaa muistaa varata päättelyyn tarpeeksi lankaa, nimimerkillä meni yksi kerros purkuun.

Salaisuus

Minulla on ollut kolme vuotta salaisuus. Asia ei ole ainoastaan harmittanut minua vaan sen lisäksi olen varsin taidokkaasti rajannut ja häivyttänyt sen pois blogista. Mistään ihan pienestä salaisuudesta ei ole kyse, vaan se on läsnä aina kotona ollessa ja käsittää yhteensä yli 40 neliötä.

Meidän eteisen sekä keittiön lattia on aivan hirveä. Ongelma ei ole ainoastaan lattian ja sauman epämiellyttävä keltainen väri tai laattatyyppi joista en pidä ollenkaan. Koska keltainen väri on niin voimakas ja alakerrassa ei ole luonnonvaloa, on koko huone ollut keinovalossa aivan pissan värinen, vaikka spotit on vaihdettu jo kerran valkoisempaa valoa tuottaviin lamppuihin. Mitä voin sanoa, visuaalisesti vaativaa nyppii pienetkin asiat. Ja etenkin koska koti on laitettu oman maun mukaiseksi, on harmittanut kyllä suuresti, että etenkin tila mikä joka ensimäisenä toivottaa vieraat tervetulleeksi on itselle epämiellyttävä.

Aikoinaan kyselin mikrosementtipäällysteen hintaa mutta hinta-arvio oli niin korkea, että hylkäsin ajatuksen välittömästi. Koska pelkästään alakerran lattiaremontti johtaisi automaattisesti keittiöremonttiin ja kustannukset nousevat useampiin kymmeniin tuhansiin, päätin kituutella ja pitää eteisestä sekä keittiöstä valoja pois aina kun mahdollista. Näin toimii pikkuhiljaa käytännönläheisyydestä pois ajatutuva visualisti.

Alla muutama kuva: alakertamme värissä "keltainen lumi".

Kuvia ei ole käsitelty joten vastaavat varsin hyvin todellisuutta.

Kunnes.

Kunnes eräs yö satunnaisguuglailulla törmäsin laattalattiamaaliin. Kierrokset nousivat välittömästi ja hetkeä myöhemmin olin kääntänyt internetin ympäri ja ilmoittanut matkoilla olevalle miehelle, että me kuules maalataan meidän eteiseen lattia. Samana viikonloppuna alakerran lattia oli maalattu ja voi että, miten tyytyväinen olin. Olen hyppinyt ilosta jo pari viikkoa, ihan oikeasti.

Maalattu laattalattia ja miten se tehdään?

K-rauta myy erillaisiin tarkoituksiin sopivaa V33 nimistä maalia. Maali on vesiohenteista eikä se tarvitse alleen erillistä pohjamaalia. Haju on erottuva mutta siedettävä. Maaleja ei myöskään sävytetä vaan niitä on valmis värivalikoima maalauskohteiden mukaan. Valitsin alakertaamme laattalattiamaaleista vaaleimman harmaan sillä tilassa ei ole yhtään ikkunaa, se on aika matala ja halusin vaalealla lattialla avartaa sekä selkeyttää tilaa jossa on kuusi ovea ja portaat. Mallitaulussa vaalean harmaa näytti varsin harmaalta mutta kuten toivoinkin, on se lattiassa mallia huomattavasti vaaleampi. (Siis huomattavasti, mieti tarkkaan haluatko fosforinvalkoista lattiaa vai olisiko tämä vaalean harmaa sittenkin parempi vaihtoehto).

Aluksi poistin tilasta kaikki huonekalut, joita ei juurikaan ollut sillä mikään huonekalumme ei sovi "keltainen lumi -sävyyn" ja irrotin lattialistat. Lattialistat olivat kiinni pikakiinnikkeillä joten ne oli varsin helppo irroittaa ja samalla hylkäsin ajatuksen vaihtaa lattialistat korkeampiin. Muutaman kynnyksen edestä poistin silikonit mattoveitsellä. Tämän jälkeen pesin lattian huolellisesti jynssäri-saumaharjalla sekä juuriharjalla. Pesun jälkeen lattia pestiin maalipesulla ja huuhdeltiin. Reilu 24 tuntia ennen maalaamista, lattia pestiin vielä harjalla ja V33 esikäsittelyaineella, huuhdeltiin hyvin ja jätettiin kuivumaan 24 tunniksi ilman jalkoja ja tassuja. Koska lattialistat oli irrotettu, teippasin vain oviaukkojen pokat sekä vedin yhden teipin varmuuden vuoksi huoneen ympäri ikään kuin jalkalistan yläpuolelle.

Seuraavana päivänä maalasimme miehen kanssa lattian. Minulla oli pikkuinen pensseli jolla maalasin ihan pienimmät kulmat sekä pieni tela jolla telasin seinänvierustat. (Kuva IG:ssä) Mies tuli perässä isolla telalla ja maalasi lattian niin lähelle seiniä kun sillä pääsi. Riippuen saumojen syvyydestä, joutuu telalla välillä hieman reippaammin painamaan saumoihin maalia. Telalla pitää tehdä ristikkäisiä vetoja. Kun ensimmäinen kerros oli kuivunut kolme tuntia, maalasimme lattian uudestaan. Toisella kierroksella emme enää erikseen maalanneet saumoja vaan lattia telattiin tasaisesti. 12 tuntua myöhemmin lattia oli kävelykuiva mutta varmuuden vuoksi kalustimme tilan vasta kaksi viikkoa myöhemmin, ettei huonekaluista tule jälkiä lattiaan. Ennen kalustusta jalkalistoja asentaessani tiputin vasaran lattialle ja toisella kerralla löin listasta huti lattiaan mutta kummastakaan kopauksesta ei uuteen lattiaan jälkeä tullut .

Tila on edelleen kellertävämpi kuin yläkertamme koska kuten todettu tilaan ei tule juurikaan luonnonvaloa. Lattialistat sekä ovet ovat nyt kellertävämmät mutta niinhän aina, jos kyseessä on standardit valmiiksi maalatut listat ja 10 vuotta vanhat ovet. Tuulikaappiin on asennettu sävyltään todella "kylmä" valo, joka osoittaa hyvin, mikä vaikutus valojen "väri lämpötilalla" on. Mielestäni muutos on kuitenkin todella onnistunut ja sain lattian maalauksella lopulta siirrettyä useamman kymmentuhannen remonttia vuosiksi eteenpäin. Koska ostimme uudet sileämmät telat, nousi kustannukset muutamalla kympillä alkuperäisesti arviosta mutta jäivät silti alle kahteen sataan euroon. Bonuksena päälle, ei remontti jäänyt pelkästään tähän huoneeseen sillä maalia jäi yli.

Kustannukset: V33 laattalattiamaali 4l (josta kului vajaa 3) 139,80 €, V33 esikäsittelyaine 19,90, telat: noin 20 euroa.

Jahas, kynnyksen pikkulista vielä asentamatta. Kukas nämä listat oikein laittoikaan kiinni.

Lattia on todella hyvä, siis todella, ihan super. Pelkäsin alun perin, että lattia näyttäisi samalta kuin kaakelimaalilla maalatut kaakelit mutta ei onneksi. Maali on tarpeeksi mattaa, ettei lattia ei näytä varsinaisesti maalatulta lattialta vaikka maalattu onkin. Pinta on samanlainen kun ennen maalausta, ehkä ihan hivenen liukkaampi mutta ei missään tapauksessa "vaarallisen" tuntuinen.

Tähän asti, ei eteistämme ole koskaan oikeastaan sisustettu. Tila on niin vaikea kaikkine ovineen ja kamala lattia on pitänyt huolen siitä, ettei mikään oikein sovi tai miellytä kuitenkaan, joten en ole jaksanut nähdä vaivaa. Aikaisemmin eteisessä on ollut kissankiipeilyteline sekä Ikean Bestå kaapisto ja that´s it. Nyt lattian maalauksen jälkeen sormeni syyhysivät päästä sisustamaan ja lopputuloksen näette vähän myöhemmin.

Mitä mieltä?

Lähtikö projektilistalle?