Potkupuvut..

...eikun jumpsuitit, OnePiecet, kollarihaalarit? Oli mitä oli. Muistan kun nämä tuli ja vasttaanotto oli mielestäni enemmän tyrmäävä kuin puoltava. Muistan että itse olin sitä mieltä että sopivat lapselle mutta en ainakaan itse ulkosalla puku päällä kävisi. Ymmärrän kyllä että jos kotona ei ole trooppinen lämpötila voi puku olla kovin mukava kotiasu. Olin ajatellut ettei tälläistä meidän lapsille koskaan tule sillä poika on liian iso ja tyttö tuskin tarvitsee jotain mitä ei tiedä haluavansa.

Sittemmin suosio räjähti ja etenkin voimistelu -ja uimahallilla jumpsuitit on erittäin tavanomainen asu ainakin tyttöjen puolella. Meidän tyttö on katsellut jo yli vuoden kaihoisasti potkupukutyttöjä ja aina mainitsee että hänkin haluaisi samanlaisen puvun kuin muilla tytöillä on. Pikkuhiljaa lämpenin asialle ja katselin pukuja silloin kun näin jossain kaupassa, mutta yhtäkään pukua en ostanut koska materiaali, väritys tai mitoitus ei miellyttänyt. Puvut olivat lähes poikkeuksetta aika kaposia ja olin varma että tyttö näyttäisi nakilta jos ahtautuisi kaposeen collegehaalariin. Tahkolla oli Jumpsuit-merkkisiä haalareita ja nekin olivat yllättävän kapeita ja pinkkejä. Tässä kohtaa jo Jiikin olisi halunnut haalarin.

Joku kuukausi sitten virtuaaliraahauduin OnePiecen nettisivulle ja siellähän se tönötti, oikeasti kivan näköinen collegehaalari. Kiva väri, kiva malli ja korkea hinta, niistä on täydellinen OnePiece tehty. Kypsyttelin ostopäätöstä ja päätin lopulta tilata haalarin kunnes ruudulle lävähti toimarit, 18 euroa -ette voi olla tosissanne! 

Samoihin aikoihin huomasin sattumalta Stockan lastenosaston läpikävelyllä että isojen tyttöjen puolella on OnePiecen haalareita, koossa 152cm. Laittelin meiliä Stockmannille ja kyselin olisiko mahdollista tilata heidän kautta haluamaani mallia ja pienemmässä koossa. Oli se.

OnePiece College Kids Grey 8/9

On täysin mahdotonta kuvata sanoilla miten onnellinen lapsi oli haalarin saadessaan, olin itsekin hämmentynyt reaktiosta. Epäilen että tämä tulee olemaan kevään käytetyin kotiasu, harrastusasu, kauppa-asu, ulkoiluasu ja leikkikalu sillä lasten mielestä on hulvatonta että vetoketjun saa kiinni ylös asti ja sitten voi sokkona vaeltaa ympäri kotia. Tätä OnePiece -mallia on ainakin nyt Helsingin Stockmannilla värissä pinkki ja harmaa. Tasoitukseksi ostin myös ystäväni tyttärelle, sellaiselle varsinaisesti haalari-ikäiselle, lahjaksi Emile et Rosen potkupuvun. Ps. Sivupalkin "baby" hakusanastakin voi päätellä että täällä tullaan jatkossa näkemään välillä myös vauvojen vaatetusta, mutta ei meidän ;)

KEVÄTTÄ ODOTELLESSA !

Tämä(kään) ei ole postaus kevätvaatteista.

Vaan pohdintaa niistä, lapsen duunivaatteista. Teknisistä vaatteista jotka ovat lapsille ehkäpä ne tärkeimmät sillä päiväkoti ja koulu on se lapsen työpaikka missä varusteiden pitää toimia kaikissa tilanteissa ja kestääkestääkestää. Meidän poika alkaa olla yli tämän iän, on tosi vaikea arvioida mitä hän tarvitsee. Periaatteessa kaapissa pitäisi olla edes yhdet vedenpitävät kuorihousut ja joku vastaava takki. Toisaalta kaikki takit olisi hyvä olla vedenpitäviä koska 12-vuotias ei aamulla katso sataako vai paistaako. Samasta syystä kun pitäisi olla yhdet tekniset housut, pitäisi olla myös vedenpitävät kengät –jos tuleekin sellaisia kosteampia ulkoilutilanteita. Koulussa on kuitenkin conssit tai skede-kengät, tietäähän sen. Jii kulkee yleensä farkuissa tai reisareissa ja päällä on huppari ja sadesäällä toivottavasti Napapijrin kuoritakki. Täytyy sanoa että tuo takki on aivan järjetön koska on ollut käytössä jo pari vuotta ja ette ehkä usko mutta se on edelleen tahraton, valkoinen! Se on välillä ollut musta ja vihreä, nurtsissa, öljyssä ja jossain ihmeellisessä ruskeassa mönjässä ...ja aina se lähtee pesussa puhtaaksi. Todennäköisesti seuraava takki tulee samalta valmistajalta.

Tyttö on kuitenkin vielä vahvasti päiväkotilainen vaikka ensi syksystä eskariin siirtyykin. Välikausihaalaria hänellä ei ole ollut vuosiin, ehkä 3-vuotiaana viimeksi… Koen haalarin vähän epäkäteväksi keväällä kun monesti haalari aika kestää hetken ja sitten jo ollaan ulkona kosteudenkestävillä housuilla ja hupparilla. Syksyllä käyttöikä on pidempi mutta eipä ole ollut tarvetta silloinkaan enää vuosiin. 

Välikaudella päiväkotivaatteiden laatu korostuu vielä toppakautta enemmän, sillä ainakin tytön päiväkodin piha on todella vaativa. Pihalla on puuterassi, hiekkaa jonka joukossa pikeä sekä kallio. Liikuvainen lapsi ottaa säässä kuin säässä ilon irti ulkoilusta ja kankaiden kesto on kovilla. Koska erillistä sadetakkia ei ole, on myös takin vedenpitokyky tärkeä. Minulle ei muuten ikinä ole päiväkodista aiheesta sanottu eli olen olettanut ettei erillistä sadetakkia ole kaivattukkaan.

Vakiintunut setti tytöllä päiväkotiin syksyisin ja keväisin on siis vedenpitävät kuorihousut ja takki ja väliin fleecetakki ja fleecehousut -kun ollaan ihan siinä pakkasten hilkuilla tai kun maa on vielä kylmä. Naulasta löytyy myös haalarimallin kurikset ja toki kumisaappaat ja goret. Jo useamman vuoden olen suostunut ostamaan vain Po.p:in housuja ja takkikin samasta firmasta on ollut. Fleecetakki niin ikään popista ja housut henkkamaukasta. Nämä kestää ja kestää ja ei ole tarvinnut hommata edes sadetakkia. Saappaat on crocsit ja goret viikkarit tai Merrelit. Vakkarihuppari on löytynyt Nova Starilta, ne kestää myös sitä järjetöntä hiekkapihalla pyörimistä ja kallioilla makoilemista. Välikausirukkasten ehtoton aateli on Reiman rukkaset, ainakin ne missä ei ole sitä mustaa kangasta kämmenessä eli Tecit. Niistä Tec+:sta en ole ihan varma. Olen siis aika urautunut tässäkin asiassa mutta kyllä näille vuosille kokeilujakin mahtuu.

Ticketin sadepuvun housut ei kestä, viikkoa kauempaa. Kapp Ahlin Protex välikausihousut ei kestä kahta viikkoa kauempaa (näistä on tosin monilla hyviäkin kokemuksia). Kapp Ahlin Protex takki ei kestä ainakaan kautta pidempää. Tai voihan olla että meille on sattunut maanantai kappaleita. Reiman Tec+ rukkaset ehkä vuotaa tai sitten on lapsen käsi hikoillut, joka tapauksessa minusta Tecit toimii paremmin. Reiman housuja ei ole ollut sitten koon 104 cm koska silloin uusista housuista irtosi lahkeen kiristyslenkki vielä kun hintalaput oli kiinni housuissa. Taannoin Babyluxista testiin saatu Mikk-Linen takki ylitti odotukset ja oli tytölle erittäin mieleinen ja kesti kevät –ja syyskauden päiväkotikäyttöä paremmin kuin hyvin. Takki kesti myös sadetta ja valkoisetkin osat lähtivät valkoisiksi vaikka välillä olivat liki mustat pikihiekasta. Edelliset haalarikurikset olivat Pisara merkkiset ja aivan järjettömän kestävät ja maksoivat Kärkkäisellä hurjat 7 euroa, sittemmin Stadiumista ostetut 5:en euron kurikset ovat myös kestäneet jo yhden kevään ja syksyn reijittöminä. 

Olin tietysti ajatellut, että kun tytölle täksi kevääksi tarvitaan uudet superpäiväkotivaatteet, haen ne kätevästi Popista. Siniset popin perusmalliston housut löytyy jo kaapista ja olin ajatellut kaveriksi vaaleanpunaista takkia. Popiin ei pitäisi tässä asiassa ikinä laittaa toiveita sillä vuosi vuoden jälkeen todistavat että kaikki muuta värit ovat unisex-värejä paitsi se perusvaaleanpunainen. Tänä vuonna lila on se unisex väri joka on siinä vaaleanpunaisen mentävässä kolossa rekillä. Todistettavasti joskus popilla vaaleanpunainen takki on ollut sillä olen nähnyt sellaiset aikoinaan Piilo kirpputorilla myytävänä –niitä odotellessa. Tänä vuonna siis koetellaan rajoja ja hankitaan se strategisen tärkeä päiväkotitakki sekä fleece muualta kuin popista. Totta puhuen ottaisin mielelläni muitakin merkkejä käyttöön ulkovaatetuksessa sillä vaikka laatu on popin kohdalla ollut moitteetonta kuorivaatteissa, olisi kiva katsella välillä hieman muunkin näköisiä vaatteita. Ja tänä vuonna toiveeni toteutuu, toivottavasti myös laatu kohtaa käyttötarpeet.

Kuvissa ne ulkoiluvaatteet jotka roikkuvat aina kotinaulakossa, Napapijrin takki ja Mini A Turen housut, molemmat koossa 8/128. Olin ostanut housujen kaveriksi MaT:en anorakin värissä Rapture Rose mutta tyttö ei pidä anorakista yhtään, onneksi oli myöss tuo Napapijrin takki jemmalaatikossa. Näihin sopivia lapasia ja pipojakin pitäisi olla laatikossa kun vuuosittain aikalailla samoilla väriteemoilla mennään. Se varsinainen päiväkotivaatepostaus tulee muuten myöhemmin.

RENTOA LAUANTAI-ILTAA JA KEVÄTTALVISTA VIIKON ALKUA KAIKILLE! 

[ ] No [x ] Yes Reservations

Alun perin meidän ei pitänyt varata mitään Floridan reissulle valmiiksi paitsi auto. Vitsailinkin eräs päivä tytölle ettei me minnekään hotelliin mennä koska isi varasi niin ison auton että me nukutaan siinä. Meinasi vetää itkuksi joten pieni korjausliike; hotellin kuvat verkkokalvoille ja tyttö oli yhtä hymyä. Jostain syystä lapset rakastavat hotelleja. Suunnitelmien edetessä, tajusin että jos kaikki on auki, niin todennäköisesti meillä menee aivan liikaa aikaa reissun päällä suunnitteluun ja selvittelyyn, sellaiseen päämäärättömänä heilumiseen. Onhan se vaan jotenkin rennompaa tietää minne on menossa, varsinkin kun maileja tulee ja takapenkillä on ne pari keskenkasvuista. Olen myös käsityksessä että rajaviranomaiset tykkäävät kun on joku osoite valmiina minne on menossa, kun maahan matkustaa.

Aloin tutkia erilaisia majoitusvaihtoehtoja ja vaikka alun perin olimme ajatelleen että vedetään aina tarpeen vaatiessa parkkiin lähimpään Motel6:iin tai Days In:iin, tulin tulokseen että tutkitaan vähän laajemmalla skaalalla. Motel6:stä saattaa huoneen saada jopa 36 dollarilla (+ verot) mutta sijainti ja tunnelma ei välttämättä ole aina ihan paras mahdollinen. Näissä jokainen huone on kuin toisensa kopio ja muistuttavatkin Suomen Omppuhotelli-ketjua vaikka hotellipalveluita on enemmän. Tunnustan olevani tosi sniidu mitä hotelleihin tulee koska tiedän että tulemme olemaan todella vähän huoneessa; oletettavasti vain käymme huoneessa nukkumassa, ihan niin kuin kotonakin kesälomalla. Se mitä majoitukselta haluan siistin huoneen lisäksi on ilmainen Wi-Fi ja kunnollinen aamiainen. Monissa paikoissa aamiainen tarkoittaa automaattikahvia ja muovikääreistä einesmuffinssia ja se ei meidän lapsille ihan riitä eli kiinnitin erityistä huomiota asiakaspalautteisiin aamiaisen osalta. (Kesäkuumalla meidän lapset syö kunnon aamiaisen ja monesti seuraavan kerran kunnolla vasta illalla). Etsin hotelleja randomisti netistä ja vertailin hintoja mm. Hotels.comin ja ebookerssin kesken sekä luin molemmista asiakaspalautteet kuten myös TripAdvisorista, ennen varauksien tekemistä. Kokeilin paljon mainostettua Trivagoakin mutta en tiedä mikä meni vikaan, en saanut sivustoa toimimaan yhtä hyvin kuin edellä mainittuja ja savun noustessa korvista palasin tuttuihin työkaluihin.

Kiirehän ei ole ollut eli aika lungisti on voinut surffailla ja lueskella eri vaihtoehdois. Toistaiseksi olemme varanneet kolme majoituspaikkaa. Mikäli perillä käy ilmi että nämä eivät miellytä, voimme aina vaihtaa hotellia. Aiempaa kokemusta on myös Naples Beach Hotel and Golf Clubista joka on varsin ihana paikka ja rannalla. Nyt ollaan parin korttelin päässä rantahietikoista mutta myös hinnassa on yksi numero vähemmän.

Pojan toiveiden mukaan olemme varanneet Miamin South Beachilta majoituksen kolmeksi päiväksi ja löysin mielestäni aivan ihanan paikan! Kun näin ensimmäiset kuvat Freehand Miamista ja päälle luin vielä asiakkaiden arviot, olin aivan myyty. Pelkästään hostellin imagomielikuva kolahti niin kovaa että olen huokaillut ihastuksesta useamman päivän. Siis ihana! Parin minuutin kävelymatka the rannalle ja Google Street View:n mukaan siinä välissä ruokakauppa sekä Subway, voiko muuta enää tarvita kun toipuu pitkästä lentomatkasta. Vaikka kyseessä on hostelli, on meillä oma huone neljälle hengelle. Ainoa reklamaation aihe asiakkailta koski mahdollista meteliä mutta hei -ollaan South Beacillä! Meteli kuuluu asiaan ja siinähän yrittävät nousta desibeleissä yli meidän lasten, good luck! Täällä on pieni artikkeli hostellista: http://www.weheart.co.uk/2012/11/26/freehand-miami/

Miamista lähdemme kolmen yön jälkeen ajamaan aamuvarhaisella kohti Orlandoa jossa on tarkoitus loppupäivä kuluttaa shoppailen. Orlando on tunnettu Outlet –myymälöistään joissa amerikkalaiset käyvät ostoksilla matkalaukkujen kanssa ja lukemani mukaan päiviä shoppailuun saisi kulumaan useitakin. Me yritämme kuitenkin selvitä puolessa päivässä ja päästä ajoissa hotellille nukkumaan sillä seuraavana aamuna juhlimme tytön synttäreitä ja menemme Disney Worldiin.

Orlandosta lähdin etsimään majoitusta etukäteen koska olemme siellä vain kaksi yötä ja ylimääräistä aikaa ei ole. Katsoin ensin Disneyn hotellit läpi mutta koska tyttö pelkää pukeutuneita hahmoja/maskotteja, tulin tulokseen ettemme saa Disneyn hotellista mitään ekstraa pikaisella vierailullamme. Hämmästyin myös samalla ettei Disneyn –majoitukset olleet niin kalliita kuin joka paikassa annetaan ymmärtää sillä mielestäni vallattomia huoneita sai yllättävän maltilliseen hintaan. Oletettavasti me kuitenkin tulemme hotelliin liki nukkumaan meno aikaan shoppailukierrokselta, lähdemme aamuvarhaisella ja palaamme huoneeseen tapahtumarikkaan Magic Kingdom päivän jälkeen todennäköisesti kantaen nukkuvat lapset sänkyyn, joten aloin etsimään alueen ”epä-disney”-majoituksia, ilman otuksia. Lopulta päädyimme palautteissa paljon kehuttuun Fairfield Inn&Suites –hotelliin. Hotelli on sijainniltaan meille optimaalinen ja lähes jokainen palautteen antaja tuntui kehuvan aamiaista joka DW-päivänä on meille avainasemassa.

Majoituksen voi saada jopa puoleen hintaan kun jaksaa googletella ja on liikenteessä ajoissa. Orlandosta ajamme Tampan kautta Sarasotaan ja tarjouksen tullessa eteen, varasimme jo myös Sarasotasta seitsemäksi vuorokaudeksi hotellin jossa pitäisi hinta ja laatu kohdata. Hyvät asiakaspalautteet ja vain maili yhdelle maailman parhaista rannoista (Siesta Beach) kuulostaa juuri meille oikealta paikalta. Isäni kehui Sarasotaa ja siksi päädyimme viettämään pidemmän ajanjakson juuri siellä.

Tarkoitus on Meksikonlahden puolella käydä Sarasotan lisäksi ainakin Naplesissa sekä Cape Coralissa ja muutamassa muussakin paikassa. Tämän takia Sarasotasta eteenpäin majoituksia ei ole varattu koska tuolla ollessa mietimme sitten mitä teemme ja missä järjestyksessä. Kaikkiin hotelleihin on myös valittu maksuton peruutus eli voimme muuttaa suunnitelmia hyvinkin nopealla aikataululla. Meidän lapset ovat kovia nukkumaan autossa eli on mahdollista tehdä myös Sarasotasta päiväreissu esimerkiksi Cape Coraliin vesipuistoon tai jopa Orlandoon jos tuntuu että kaikkia ostoksia ei ehtinytkään puolessa päivässä tekemään.

Miamiin ajamme muutama päivä ennen lentoa ja jos Miami Freehand vastasi odotuksia, yritän saada majoituksen samasta paikasta viimeisille öille. Key Westiin ei meidän porukka mene mutta Key Largossa on tarkoitus käydä snorklailemassa päivänreissun merkeissä.

Yritin etsiä lehtijuttua missä kerrottiin miten hotelli ei aina vastaakaan odotuksia sillä esimerkiksi valokuvat on saatettu ottaa erittäin taidokkaasti ja vääristäen. Artikkelia en löytänyt mutta sellainen hiljattain jossain iltapäivälehdessä oli. Tämän takia on mielestäni järkevää lukea yksittäisiä asiakaspalautteita, sillä vaikka yksilötasolla asiat voi aina mennä mönkään niin kyllä useamman kymmenen tai sadan otannalla aika hyvän yleiskuvan paikasta saa. Lisäksi Google Satellite antaa aivan eritasoiset kuvat jenkkien puolelta kuin Suomesta. Niistä pystyy näkemään lähialueen parkkipaikat sekä kaupat, jopa aurinkovarjon kuvioinnin rannalla ja etenkin sen uima-altaan todellisen koon, kokeilkaapa vaikka ;)