17.4.2016

Ihan pihalla 2016




Eilen oli oikeastaan ensimmäinen päivä kun olin pihalla. Siis meidän pihalla tekemäsä pihahommia ja katsomassa kevään värejä. Syksyllä istutetut krookukset ja lumikellot ihastuttavat väreillään ja huomasin monta paikkaa, mihin istuttaa uusia sipuleita tulevana syksynä. Tämän kevään ensimmäisinä pihahommina haravoin nurmikot ja levitettiin varastosta löytynyt nurmikon kevätlannoite, joka tietenkin loppui kesken. Seuraavalla kerralla tiedän varata kaksi pussia ennen sadetta levitettäväksi. Leikkasin kaikki talventörröttäjät ja haravoin kukkapenkit ja löytyipä niillekin varastosta kevätlannoitetta.


Alppiruusujen kevätsuojaukset poistettiin ja jokainen puska sai kannullisen lämmintä vettä juurilleen. Samalla oli hyvä mahdollisuus takastella lumettoman alkutalven tuhoja kun pakkanen laski yöllä -30 asteeseen. Se, tai vedettömys on ruskistanut etenkin yhden Cunningham's Whiten lehdet ikävästi. Alapihalla vastaavia vaurioita on myös kolmessa puistoalppiruusussa. En uskalla edes toivoa, että etupihan Pohjolan tyttärien nuput olisivat koitokseta selvinneet mutta onneksi suurimmaksi osakso rodot ovat täynnä hyvin voivan näköisiä nuppuja. Viime kesänä siirretyt puksipuut yllättivät sinnikkyydekkään ja vihertävät niin ikään loisteliaasti, kun taas saman kohtalon kokenut muratti pitää jännitystä yllä ja vasta kesällä nähdään onko siitä vielä kasvajaksi.





Täytyy tunnustaa, että olen aivan täpinöissäni. Ihan kuin koti olisi jo nyt tuplannut neliöt ja odotan malttamattomana kesää kun elämä siirtyy ulos. Jännittää, miten kasvit lähtevät kasvamaan viime kesäisen aherruksen jälkeen ja mielenkiinnolla odotan millaiseksi piha muodostuu tulevan kesän muutosten myötä.

Aiomme rakentaa matalan aidan "laiturille", jonka jälkeen se ei ehkä enää muistuta laituria ja luultavasti myös valopisteet hieman muuttavat muotoaan. Toisesta reunasta siirretään mansikat pois ja laitetaan korkeampaa kukkaa tilalle. Viime vuonna hankittu sohvakalusto saa pehmusteiden lisäksi uusia tyynyjä ja uskon, että tähän muodostuu oikein kiva relatila.



Myös Nietos ja Diego olivat eilen ensimmäisellä ulkoilulla. Meidän kisut ulkoilevat pääosin kytkettynä, sekä omaksi että pieneläinten turvaksi. Molemmat ovat kävelleet ulos ilman remmejäkin ja tottelevat hyvin, joten ne saa helposti kiinni. Mutta en uskalla ottaa riskiä, että säikähtävät jotain ja singahtavat pakoon joten mielummmin pidetään kisut kiinni. Nietos on tottunut ulkoilija joka viihtyy hyvin valjaissa ja rakastaa etenkin kivialueita. Diego on hieman säikympi ja sen verran tollo, että käveli eilen suoraan lampeen jonka jälkeen oli aika epärentoutuneen oloinen. Eiköhän tuo kesän aikana totu vielä ulkoilmaankin.







Nyt se alkaa, terassilla hengailu.


6 kommenttia:

  1. Ihanat auringossa köllöttelijät <3
    Teidän piha näyttää kyllä tosi viihtyisältä!
    Meidän (ainoa) rhodo näyttää selvinneen oikein hyvin, mutta sen iän huomioon ottaen, uskon että on nähnyt häijympiäkin talvia.. :D Toissa viikolla levitin kalkin ja tällä viikolla, itseasiassa huomenna on lannoitteen vuoro. Kukkapenkit on haravoitu on perattu, kyllä tästä vielä kesä tulee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhat rodot ei kai yleensä paljon sätkyile talvistakaan :) Mun pitäs hakea rogolanotetta kiinteessä muodossa jotta saan lannnotettua rodot ennen lähtöä. Toi nestemäinen on vaan turhan raskas prosessi. Olis optimaalista kun kävis samat lannotteet muille penkeille ja rodoille mutta minkäs teet. Pelkään myös, että kun tullaan taks, on meillä rikkaruohoinvaasia mutta katsotan nyt :D

      Poista
  2. Nämä tämmöiset jutut kyllä aina saa sormet syyhyämään pihalle, mutta täällä pohjoisessa on vielä maa sen verran jäässä, ettei tunnu järkevältä tehdä oikein mitään puutarhurointitöitä vielä :( Toisaalta tässä on pitkin talvea ja kevättä pohdittu puiden ja pensaiden kohtaloa, meidän piha kun on ihan silkassa luonnontilassa (eli yhtä ryteikköä, johon tunkeutumiseen tarvitaan moottorisaha, vesuri ja viidakkoveitsi), ja nyt on ehkä kenties mahdollisesti saatu päätettyä mitä puille tapahtuu. Yhdensortin savotta tämäkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä myös aloitetiin puiden raivauksella jo toissakesänä ja siitä se pikkuhiljaa lähtee. Puolet pihasta pidetään metsänä ja lout yritetään saada sopimaan siihen nätisti ja saumattomasti. Kyllä tässä itselläkin sormet syyhyy mytta vasta neljän viikon päästä päästään tositoimiin kun palataan reissusta :) Ehkä siihen mennessä viimeinen lumikasakin alapihata on sulanut...

      Poista
  3. Kauniilta näyttää teidän piha! Kaunis on myös tämä blogisi!

    VastaaPoista
  4. Olipa ihana seurata teidän Floridanmatkailua instasta, ihan tuli ikävä sinne!
    Oli varmaan mahtava reissu ja kelit suosi?
    Tervetuloa takaisin, onneksi pian jo kesä!

    VastaaPoista

Ihan mahtavaa jos ehdit jättää kommentin,
ilahdun ihan jokaisesta!
Kiitos kun kävit ♥