Samalla kun satoi lunta niin tuli uutta virtaa. Ei se vielä näy, väsyttää aivan älyttömästi, kämppä on kuin pommin jäljiltä, 100 asiaa odottaa tekemistä mutta mitä väliä sillä
TALVI ON TÄÄLLÄ!
Huomenna päättyy arvonta ja voi kunpa pääsisin viikonloppuna valokuvaamaan ja tekemään ainakin TP-postauksen ja jotain muutakin inspaavaa. Silmät kaipaa jo muutakin kuin numeroita ja kirjaimia. Minusta on tullut tavattoman huono bloggaaja mutta sitäkin ahkerampi instagrammaaja (onko tuo edes sana...), olen aivan koukussa palveluun mutta koska se ei varsinaisesti minun kohdallani ole mitään visuaalista sinfoniaa niin toivon todellakin että kamerasta saa kohta jo pyyhkiä pölyt.
Kun kuvattiin takki-arvontakuvat siellä vesisateessa, oli mieheni tehtävä kuvata minun uusi villapaita. Lähes jokainen kuva oli epätarkka tai muuten pielessä mutta miestä ei voi moittia, teki varmasti parhaana niissä olosuhteissa. Tässä kuitenkin yksi kuva takaa ja toisen kuvan nappasin instagramista, näkyy tuo kaulus ja hihojen idea. Tein paidan kirpeisiin syyspäiviin ja leutoihin pakkaspäiviin, ajatuksella että voin kyntää pitkin ojanpohjia kuvaamassa ilman että takki rajoittaa liikkumista. Olen vallan tyytyväinen paitaa, sille tulee varmasti paljon käyttöä.
Viljapaita, 592 g
Lanka: Louhittaren Luola, Pohjan Akka
Väri: Vilja
Olin kirjoittanut pitkän postauksen käsitöistä, niiden arvostuksesta sekä hinnoittelusta mutta mennään nyt näin kevyemmällä teemalla ja pohditaan joskus myöhemmin ehkä vähän syvemmin asiaa. Kommenttiboksissa voi toki ottaa kantaa aiheeseen, osallistun mielelläni keskusteluun
Lumista perjantaita kaikille ja onnea arvontaan osallistuneille !
